Näkymätön näkyväksi. Katja Tähjä ja Kaisa Viitanen tekevät Paperittomat-kirjansa jatkoksi Karkotetut-kirjan.

Ääni karkotetuille

Katja Tähjä ja Kaisa Viitanen

Kaisa Viitanen on reportaaseihin erikoistunut freetoimittaja. Hän työskenteli 11 vuotta Me Naisissa, mutta irtisanoutui vuonna 2009 ja muutti neljäksi vuodeksi Hollantiin.

Katja Tähjä on Viitasen kanssa pitkään työskennellyt freekuvaaja. Tähjä valmistui valokuvataiteen maisteriksi vuonna 2011. Lopputyö oli Tähjän ja Viitasen tekemä Paperittomat-kirja.

Paperittomien jatko-osa Karkotetut julkaistaan syksyllä 2016. Viitasen ja Tähjän äitiyslomien takia kirjan tekoon ovat osallistuneet myös valokuvaaja Laura Oja sekä toimittajat Anne Ignatius ja Johanna Kippo.

JOURNALISTI
5.11.2015

Janne Salomaa, teksti
Cata Portin, kuva

Valokuvaaja Katja Tähjä ja toimittaja Kaisa Viitanen päättivät selvittää, mitä tapahtuu EU-maiden karkottamille siirtolaisille.

Näkymättömien tekeminen näkyviksi. Se oli toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän ajatuksena vuonna 2010 julkaistussa Paperittomat-kirjassa. Siinä he kertoivat 21 ilman oleskelulupaa elävän siirtolaisen tai heidän perheensä tarinan.

Tehdessään Paperittomia työpari sai kirjaidean vieläkin näkymättömästä aiheesta: siitä, mitä tapahtuu EU-maiden karkottamille siirtolaisille.

”Heistä ei oikein kukaan tiedä. Kansalaisjärjestöjen yhteys katkeaa palautukseen, ja poliisien vastuu loppuu lentokentälle”, Viitanen kertoo.

Siksi suomalaisjournalistien ei ollut helppoa löytää haastateltavia ensi syksynä ilmestyvään Karkotetut-kirjaan. Paperittomia tehdessä tulleet kontaktit kuitenkin auttoivat, ja nyt kaksikolla on koossa 13 tarinaa karkotuksista.

Työpari seuraa tarkasti uutisia EU-maiden mahdollisista pikakäännytyksistä.

”Jos pikakäännytyksiä tehdään, kirjaan saattaa tulla vielä tarina sellaisesta”, Tähjä sanoo.

 

Karkotettujen teko alkoi vuonna 2012 Irakista. Viitanen ja Tähjä tapasivat Ruotsin karkottaman kuusihenkisen perheen.

”Kolme lapsista oli syntynyt Ruotsissa, ja isä työskenteli leipurina. He eivät saaneet turvapaikkaa. Yhtenä iltana poliisi rynnäköi sisään ja pakotti perheen mukaansa”, Tähjä kertoo.

Karkotettujen tekijät ovat käyneet myös Turkissa, Kosovossa, Ugandassa, Ghanassa ja Filippiineillä. Viitanen ja Tähjä haluavat näyttää, että karkotetut ovat samanlaisia kuin Euroopassa syntyneet. He ovat käyneet töissä, maksaneet veroja ja soveltaneet pohjoismaisia lastenkasvatusmalleja.

”Siirtolaisia on helppo demonisoida mediassa, mutta kun antaa heidän itse jakaa arkeaan lukijalle, samaistuminen on helpompaa”, Viitanen sanoo.

”Moni saattaa luulla, että karkotetut ovat jopa rikollisia. Näinhän ei ole. He eivät vain sopineet Euroopan maiden jäykkiin lupakategorioihin”, Tähjä lisää.

Esimerkkinä he mainitsevat nuoren ghanalaisen naisen, joka saapui vuonna 2005 Suomeen opiskelemaan.

”Hänen oleskelulupansa perustui opiskeluun. Nainen sai kuitenkin neljä lasta, ja opinnot eivät edenneet riittävän nopeasti. Niinpä Suomi karkotti hänet ja hänen Suomessa syntyneet lapsensa Ghanaan vuosi sitten. Vanhin lapsista oli seitsemän”, Viitanen kertoo.

 

Viitanen ja Tähjä haluaisivat myös turvapaikanhakijoista kertovissa uutisissa kuulla useammin tulijoiden ääntä. Omassa työssään he pyrkivät selvittämään siirtolaisliikkeen syitä ja seurauksia.

”Siihen tarvitaan yksilöiden kokemuksia”, Viitanen sanoo.

Työparin mielestä julkisuudessa pohditaan liikaa viranomaisten ja maahanmuuton vastustajien asettamaa kysymystä: onko meillä varaa ottaa vastaan kaikki EU:hun saapuneet ihmiset?

Parempi kysymys olisi: onko meillä varaa karkottaa iso osa tänne haluavista?

Palkittu datajournalismisivu Migrants’ Files on laskenut, että karkotukset ovat maksaneet 2000-luvulla 32 Euroopan maalle yhteensä ainakin 11,3 miljardia euroa.

”On paljon tutkijoita, joiden mielestä Euroopan taloudelle olisi hyväksi, jos rajat olisivat avoimempia. Heitä harvoin haastatellaan Suomessa”, Tähjä sanoo.

Katja Tähjä ja Kaisa Viitanen

Kaisa Viitanen on reportaaseihin erikoistunut freetoimittaja. Hän työskenteli 11 vuotta Me Naisissa, mutta irtisanoutui vuonna 2009 ja muutti neljäksi vuodeksi Hollantiin.

Katja Tähjä on Viitasen kanssa pitkään työskennellyt freekuvaaja. Tähjä valmistui valokuvataiteen maisteriksi vuonna 2011. Lopputyö oli Tähjän ja Viitasen tekemä Paperittomat-kirja.

Paperittomien jatko-osa Karkotetut julkaistaan syksyllä 2016. Viitasen ja Tähjän äitiyslomien takia kirjan tekoon ovat osallistuneet myös valokuvaaja Laura Oja sekä toimittajat Anne Ignatius ja Johanna Kippo.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta