Uhka ja mahdollisuus

Kimmo Lundén

Talouselämän, Markkinointi & Mainonnan ja Faktan yhteistoimituksen toimittaja vuodesta 2012.

Työskennellyt aiemmin Tekniikka & Taloudessa toimituspäällikkönä, Kauppalehdessä uutispäällikkönä ja toimittajana sekä Turun Sanomissa taloustoimittajana.

Valtiotieteen maisteri, pääaineena taloustiede.

Talentumin toimitusosaston puheenjohtaja, Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton hallituksen jäsen ja Journalistiliiton valtuuston jäsen.

JOURNALISTI
15.10.2015

Janne Salomaa, teksti
Aapo huhta, kuva

Talentumin yhdistyminen Alma Mediaan voi joko karkottaa tai lisätä lukijoita. Se riippuu siitä, aikooko Alma Media säästää vai satsata, sanoo molemmissa yhtiöissä työskennellyt Kimmo Lundén.

”Toimitusten työpaikoista on huoli”, vastaa Talentumin toimitusosaston puheenjohtaja ja toimittaja Kimmo Lundén siihen, mitä yhtiössä ajatellaan Talentumin ja Alma Median yhdistymisaikeista.

”Alma Median toimintatavan tuntien tämä huoli ei ole täysin aiheeton.”

Talentumin yhdistyminen Alma Mediaan vaatii sen, että vähintään 90 prosenttia Talentumin omistajista hyväksyy Alman osakevaihtotarjouksen. Talentumin hallitus suosittelee kauppaa. Fuusio toteutuu aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella.

Alma Mediassa on viime vuosina ollut useita yt-neuvotteluja. Lundén ei kuitenkaan halua maalata piruja toimituksen seinälle.

”Päällekkäisyydet ovat lähinnä kahden pörssiyhtiön hallinnoissa.”

Journalistien irtisanominen ei Lundénista taloudellisesti kannata. Vaikka esimerkiksi Alman Kauppalehti ja Talentumin Talouselämä kilpailevat verkossa samoista lukijoista, molemmilla on vahvat brändinsä. Jos ne alkavat kopioida toistensa sisältöä, lukijat kaikkoavat.

Kauppalehti ja Talentumin lehdet ovat valtakunnallisia. Niiden ei kannata monistaa toistensa sisältöä”, sanoo Lundén, joka työskentelee toimittajana Talouselämän, Markkinointi & Mainonnan ja Faktan yhteistoimituksessa.

Suuria säästöpaineitakaan ei pitäisi olla. Sekä Alman Talousmedia-yksikkö että Talentum tekevät voittoa, ja esimerkiksi Kauppalehden ja Talouselämän lukijamäärät ovat kasvaneet, Talouselämällä myös levikki. Lundén toivoo, että Alma satsaa digitaaliseen yhteistyöhön, jos yhdistyminen tapahtuu.

”Talentum on onnistunut luomaan varsin toimivan Summa-palvelun, joka kokoaa sisältöjä Talentumin medioista. Se tarvitsee kuitenkin lisää käyttäjiä. Niitä voitaisiin saada, jos Summassa olisi myös Alman sisältöjä.”

 

Lundén on työskennellyt Talentumissa vuodesta 2011. Sitä ennen hän oli 13 vuotta Alman Kauppalehdessä. Työpaikkoina yhtiöt eivät hänestä suuresti eroa.

”Vaikka Kauppalehti on päivälehti ja Talouselämä viikkolehti, ne ovat lähentyneet toisiaan. Kauppalehdessä julkaistaan päivittäin myös pidempiä teemajuttuja ja reppareita. Talouselämä satsaa analyysien ja reportaasien lisäksi omiin uutisjuttuihin.”

Lundén seuraa työssään mediayhtiöitä. Hän arvioi yritys- ja lehtikauppojen jatkuvan toimialalla. Se ei kuitenkaan välttämättä johda median keskittymiseen muutamalle omistajalle. Lundénista Alma teki palveluksen Kainuun Sanomille myymällä lehden maaliskuussa paikalliselle kirjapainolle.

”Kuuluvatko maakunta- ja paikallislehdet enää Alma Median ydinliiketoimintaan? Ne saattaisivat kukin saada Almaa sitoutuneemman omistajan ja kustantajan omilta levikkialueiltaan.”

Kimmo Lundén

Talouselämän, Markkinointi & Mainonnan ja Faktan yhteistoimituksen toimittaja vuodesta 2012.

Työskennellyt aiemmin Tekniikka & Taloudessa toimituspäällikkönä, Kauppalehdessä uutispäällikkönä ja toimittajana sekä Turun Sanomissa taloustoimittajana.

Valtiotieteen maisteri, pääaineena taloustiede.

Talentumin toimitusosaston puheenjohtaja, Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton hallituksen jäsen ja Journalistiliiton valtuuston jäsen.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta