Kotimaa mielessä. Syyrialainen Bassel Tawil haluaa palata kotimaahansa niin pian kuin mahdollista.

Turvallisesti uuteen alkuun

MDJ (Maison des Journalistes)

Pariisissa toimiva journalistien turvakoti ja sananvapauden äänitorvi.

Asukkaat kiertävät kouluissa ja yliopistoissa puhumassa tiedonvälityksen vapaudesta.

Pyrkii auttamaan monin eri tavoin kotimaastaan karkotettuja toimittajia, joita usein raastaa huoli omaisistaan.

JOURNALISTI
15.10.2015

Virpi Latva, Pariisi, teksti
Léo Delafontaine ja Maison des Journalistes, kuvat

Ranska vastaanottaa kotimaastaan paenneita toimittajia, kuvaajia ja pilapiirtäjiä Pariisiin perustettuun journalistien turvakotiin. Eniten tulijoita on Syyriasta ja Afrikasta.

Syyrialainen Bassel Tawil päätyi kuvajournalistin uralle valokuvausharrastuksensa kautta. Arabikevät ja Syyrian sisällissota olivat juuri alkamassa, kun hänen pakollinen kahden ja puolen vuoden asepalveluksensa päättyi keväällä 2011.

Aseiden paukkeeseen tottunut Tawil alkoi kotiseudulleen palattuaan kuvata Syyrian hallituksen joukkojen yhteenottoja kapinallisten kanssa ja toimittaa kuvia kansainvälisille kuvatoimistoille, muun muassa ranskalaiselle AFP:lle. Hän perusti myös maansa ensimmäisen hallituksen toimia kuvajournalismin keinoin kritisoivan Lens Young Homsi -verkkosivun.

”Pidän valokuvauksesta, mutta se on ollut minulle vain hauska harrastus. Kun näin sisällissodan kauhut, minulle tuli pakottava tarve kuvata ja kertoa niistä maailmalle kaikkien nuorten syyrialaisten puolesta.”

”Työskentelin Homsin kaupungissa, kun Syyrian hallituksen joukot piirittivät kaupungin. Sinnittelin siellä pikkuveljeni kanssa kaksi vuotta ilman sähköä ja lähes ilman ruokaa. Sitten veljeni ja kolme ystävääni kuolivat talomme pommituksessa ja jäin yksin. Kuuden kuukauden päästä onnistuin tilapäisen aselevon turvin poistumaan piiritetystä kaupungista”, Tawil kertoo.

Matkalla kohti Libanonin rajaa Tawil vangittiin kymmeneksi päiväksi. Häntä uhkailtiin moneen otteeseen sekä kotimaan puolella että Libanonissa, jonne hän saapui laittomasti. Myös hänen passinsa takavarikoitiin ennen kuin hän pääsi Ranskan Libanonin suurlähetystöön. Tawil ei puhu ranskaa, mutta hänen tilanteensa selvitettiin, ja kahden kuukauden odotuksen jälkeen hänen viisumihakemuksensa hyväksyttiin. 27-vuotias kuvaaja ohjattiin journalistien turvakotiin Pariisiin, missä hän odottaa parhaillaan oleskelulupaa.

”Tilanteeni ei ole yksinkertainen. Pidän Euroopasta ja Ranskasta ja olen ajatellut opiskella täällä. Joka tapauksessa haluan palata Syyriaan mahdollisimman pian. Monet nuoret ja koulutetut syyrialaiset ovat samassa tilanteessa kuin minä, mutta he haluavat sisällissodasta huolimatta jäädä Syyriaan.”

 

Journalistien turvakoti MDJ (Maison des Journalistes) on auttanut uuden elämän alkuun kaikkiaan 300 kotimaastaan paennutta journalistia 60:sta eri maasta. Johtaja Darlene Cothière on joutunut huomaamaan, että maailma ei suinkaan ole muuttunut paremmaksi paikaksi journalisteille turvakodin kymmenen toimintavuoden vuoden aikana.

”Tavoitteenamme on olla ensimmäinen kiintopiste vieraaseen kaupunkiin tuntemattomina ja usein kielitaidottomina saapuville journalisteille. Monilla on fyysisiä ja henkisiä vammoja sekä huoli kotimaahan jääneestä perheestään. Heitä ahdistaa myös se, että he eivät voi harjoittaa ammattiaan.”

Charlie Hebdon toimitukseen tehty tammikuinen terrori-isku otettiin MDJ:ssa raskaasti. Cothièren mukaan tiedonvälityksen vapauden puolesta taistelu kaikkialla maailmassa on nyt erityisen tärkeää, samoin Ranskaan paenneiden journalistien turvallisuuden ja työrauhan varmistaminen.

Pakolaiselle taataan MDJ:ssa kuuden kuukauden oleskelu, jonka aikana toimittajille tarjotaan paitsi aineellista tukea, myös psykologin ja lakimiehen apua sekä ranskan tunteja. Valtaosa turvakodin asukkaista odottaa pakolaishakemuk-sensa käsittelyä ja oleskelulupaa.

Cothière kertoo, että osa heistä ohjataan täydentämään viestinnän opintojaan, jotta he saavat paikallisen tutkinnon ja voivat etsiä työtä myös Ranskasta.

 

Maailmassa ainutlaatuisen turvakotihankkeen ovat ideoineet ranskalainen toimittaja Danièle Ohayon ja elokuvaohjaaja Philippe Spinau. Hankkeen takana on Pariisin kaupunki, ja MDJ:tä pyörittävä järjestö kerää lisäksi lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä.

Lounais-Pariisissa sijaitseva entinen harjatehdas on viihtyisä kolmikerroksinen rakennus, jossa on yhteisten tilojen lisäksi 14 asuinhuonetta. Paitsi turvakoti, MDJ on myös sananvapauden äänitorvi. Asukkaat kiertävät puhumassa tiedonvälityksen vapaudesta kouluissa ja yliopistoissa. Rakennuksessa järjestetään säännöllisesti kantaa ottavia valokuvanäyttelyitä.

MDJ (Maison des Journalistes)

Pariisissa toimiva journalistien turvakoti ja sananvapauden äänitorvi.

Asukkaat kiertävät kouluissa ja yliopistoissa puhumassa tiedonvälityksen vapaudesta.

Pyrkii auttamaan monin eri tavoin kotimaastaan karkotettuja toimittajia, joita usein raastaa huoli omaisistaan.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta