Rauhallinen hetki. Kaisa Rautaheimo kuvasi Osaman ja Omarin selfiehetken Torniojoen rannalla. (HS 27. 9. 2015)

Muutosta ymmärtämässä

Kaisa Rautaheimo

Suomen Kuvalehden valokuvaaja 2005 – 2012.

Helsingin Sanomien valokuvaaja vuodesta 2013.

Vuoden nuori lehtikuvaaja 2007. Kunniamainintoja Vuoden Lehtikuvat -kilpailuissa. Bonnierin Suuri Journalistipalkinto Vuoden jutusta 2009 Leena Sharman ja Riikka Haahdin kanssa.

JOURNALISTI
15.10.2015

Manu Marttinen, teksti
Kaisa Rautaheimo, kuva

”Vaikeinta on välillä olla kärsivällinen ja odottaa. Mutta kun jaksaa odottaa, aina jotain mielenkiintoista tapahtuu”, sanoo kuvaaja Kaisa Rautaheimo.

”Vaikeinta on välillä olla kärsivällinen ja odottaa. Mutta kun jaksaa odottaa, aina jotain mielenkiintoista tapahtuu. Silloin syntyvät parhaat kuvat”, sanoo Helsingin Sanomien kuvaaja Kaisa Rautaheimo. Hän kuvasi turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksissa ympäri Suomea syyskuun lopulla.

”Teimme Ilkka Malmbergin kanssa juttua siitä, miltä Suomi näyttää pakolaiskriisin keskellä. Tornion hätämajoituksen edessä aukeni Tornionjoki ja syksyinen taivas. Maahan saapujat kävivät joen rannalla ottamassa selfieitä ja soittamassa sukulaisilleen kotimaahansa. Tämä oli ensimmäinen näky Suomesta heille ja heidän perheilleen.

Tuntuu, että elämme historiallisia hetkiä. Tämä muuttaa Suomea pysyvästi. Muutoksen näkeminen, ymmärtäminen ja viestiminen on ammatin hienoimpia puolia.

Heinäkuusta lähtien tiedotusvälineet ovat olleet täynnä turvapaikanhakijoiden tarinoita ja kuvia. Aluksi niillä oli suuri vaikutus, mutta hiljalleen niihin turtuu – ei jaksa lukea enää yhtään nyyhkytarinaa. Pitää löytää uusia näkökulmia teksteihin ja kuviin. Kuinka kertoa mielenkiintoisella tavalla kriisistä, joka tulee jatkumaan pitkään?

Johtoajatukseni kuvajournalistina on herättää ihmiset kiinnostumaan ja pyrkiä luomaan inhimillisyyttä. Ehkä vahvuuteni on jatkuva halu ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu, erilaisten ihmisten näkökulmasta.

Samalla tavoin kuin toimittaja, pyrin tekemään mahdollisimman hyvin taustatyötä siitä, mihin olen menossa, minkä takia, mikä siellä on kiinnostavinta ja mikä voisi valokuvallisesti toimia parhaiten. Tykkään keskustella toimittajan kanssa jutun aiheesta ja siitä miten sitä voisi käsitellä, mikä on näkökulmamme.

Lehtien kuvajournalismi on kärsinyt. Syitä on varmasti lukuisia, ja se, miten kuvajournalismi näyttäytyy lehtien sivuilla tai verkkojulkaisuissa, on monen tekijän summa. Työmäärät ovat lisääntyneet. Videoiden ja valokuvien samanaikainen tekeminen vaikuttaa myös laatuun. Ei ole enää aikaa odottaa ’ratkaisevaa hetkeä’.”

Kaisa Rautaheimo

Suomen Kuvalehden valokuvaaja 2005 – 2012.

Helsingin Sanomien valokuvaaja vuodesta 2013.

Vuoden nuori lehtikuvaaja 2007. Kunniamainintoja Vuoden Lehtikuvat -kilpailuissa. Bonnierin Suuri Journalistipalkinto Vuoden jutusta 2009 Leena Sharman ja Riikka Haahdin kanssa.

Elina Järvisen valinta

Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen valitsi palstalle Helsingin Sanomien valokuvaaja Kaisa Rautaheimon kuvan Tornioon päätyneistä turvapaikanhakijoista. Se julkaistiin Helsingin Sanomien Sunnuntaisivuilla 27. syyskuuta.

”Kaisa Rautaheimo on kuvajournalisti. Hän ei ainoastaan ota kuvia, vaan ajattelee ensin sisältöä. Hän tekee juttua. Näin sanovat monet visualistit, jotka ovat hänen kanssaan työskennelleet.

Rautaheimo käyttää yksinkertaista välineistöä, vähän niin kuin kirjoittaja käyttäisi pelkkää kynää ja paperia, ja jälki perustuu hänen omaan taitoonsa. Tässä kuvassa on hetki, jonka Rautaheimo on ymmärtänyt. Kuva on yksinkertainen, suora ja selkeä, ja siksi hyvin vahva.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta