Kokonaisuus kiinnostaa

Anna-Mari Tenhunen, 35, aloitti Imagen AD:na syyskuun lopussa. Tenhunen on aiemmin tehnyt graafikon töitä omalla toiminimellä. Hän on suunnitellut muun muassa Noste-lehden ja useiden kirjojen ulkoasuja. Tenhunen on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Berliinin Universität der Künstestä ja työskennellyt vuosia Saksassa.

JOURNALISTI
15.10.2015

Nina Erho, teksti

Anna-Mari Tenhunen on Imagen uusi AD.

Vaihdat freelancerista työsuhteiseksi. Helpottaako vai pelottaako?

Ei oikeastaan kumpaakaan. Imageen hakemisessa kynnyskysymys ei ollut työsuhteen laatu vaan kiinnostava tehtävä. Image on monipuolinen, kunnianhimoinen, revittelevä ja kiinnostava. Kaikki tehdään huolellisesti mutta riskejä pelkäämättä, käyttäen Suomen parhaita valokuvaajia ja kuvittajia.

 

Miten parhaat avustajat saadaan ja pidetään, kun lehtien resurssit niukkenevat?

Budjettien jatkuva kiristyminen on todella valitettavaa, ja tietenkin myös luovasta työstä tulisi maksaa reilu palkka. Itse olen freelancerina valinnut töitäni sekä kiinnostavuus että palkkio edellä. Uskon, että intohimoinen lehtitiimi, laadukas jälki, kunnianhimoiset tavoitteet ja toisten työn arvostaminen houkuttelevat yhteistyöhön ja jatkamaan sitä.

 

Olet opiskellut myös valokuvausta ja teet kuvituksia. Miten se näkyy graafikon työssä?

Eri rooleja kokeiltuani kokonaiskuva kiinnostaa. Joskus valmis teksti ja kuva pitää ”vain taittaa”, mutta kiinnostavinta on suunnitella, miten kokonaisuudesta saadaan enemmän kuin tekstin ja kuvan summa. Graafisen suunnittelun ei tarvitse pistää erikseen silmään vaan olla osa toimivaa kokonaisuutta.

 

Olet luonut kirjojen ja lehtien ulkoasuja. Miltä tuntuu mennä toisten työn jatkajaksi?

Onhan siinä isot saappaat. Ihailen edeltäjäni Teemu Heinilehdon työtä, ja laatulehdestä ihmiset seuraavat mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Se jännittää ja kutkuttaa.

 

Mitä Imagen ulkoasussa pitää tai voi muuttaa?

Muuttamalla ei pidä muuttaa mitään, mutta tietenkin jokaisella AD:lla on oma tyylinsä ja kädenjälkensä.

 

Mitä ei saa muuttaa?

Asennetta. Laadukas journalismi yhdistettynä vahvaan visuaalisuuteen on toimiva konsepti.

 

Mistä tunnistaa hyvän visuaalisen ilmeen?

Monimediaisessa konseptissa pitää olla eri osat yhdistävä punainen lanka. Yleisesti hyvä suunnittelu koskettaa sydäntä ja ilahduttaa.

 

Mitä ajattelet printin ja verkon suhteesta?

Mitään välinettä tai kanavaa ei kannata käyttää sen itsensä takia vaan miettiä, millä yhdistelmällä viesti menee perille mahdollisimman tehokkaasti, kiinnostavasti ja näyttävästi.

 

Olet opiskellut ja työskennellyt pitkään Saksassa. Mikä veti takaisin Suomeen?

Suomessa käydessäni tuntui aina, että jotain jää kesken. Täällä on perhe ja ystävät. Työelämän kilpailu oli Berliinissä kovempaa. Täällä on toistaiseksi humaanimpaa.

Anna-Mari Tenhunen, 35, aloitti Imagen AD:na syyskuun lopussa. Tenhunen on aiemmin tehnyt graafikon töitä omalla toiminimellä. Hän on suunnitellut muun muassa Noste-lehden ja useiden kirjojen ulkoasuja. Tenhunen on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Berliinin Universität der Künstestä ja työskennellyt vuosia Saksassa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta