Kokonaisuus kiinnostaa

Anna-Mari Tenhunen, 35, aloitti Imagen AD:na syyskuun lopussa. Tenhunen on aiemmin tehnyt graafikon töitä omalla toiminimellä. Hän on suunnitellut muun muassa Noste-lehden ja useiden kirjojen ulkoasuja. Tenhunen on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Berliinin Universität der Künstestä ja työskennellyt vuosia Saksassa.

JOURNALISTI
15.10.2015

Nina Erho, teksti

Anna-Mari Tenhunen on Imagen uusi AD.

Vaihdat freelancerista työsuhteiseksi. Helpottaako vai pelottaako?

Ei oikeastaan kumpaakaan. Imageen hakemisessa kynnyskysymys ei ollut työsuhteen laatu vaan kiinnostava tehtävä. Image on monipuolinen, kunnianhimoinen, revittelevä ja kiinnostava. Kaikki tehdään huolellisesti mutta riskejä pelkäämättä, käyttäen Suomen parhaita valokuvaajia ja kuvittajia.

 

Miten parhaat avustajat saadaan ja pidetään, kun lehtien resurssit niukkenevat?

Budjettien jatkuva kiristyminen on todella valitettavaa, ja tietenkin myös luovasta työstä tulisi maksaa reilu palkka. Itse olen freelancerina valinnut töitäni sekä kiinnostavuus että palkkio edellä. Uskon, että intohimoinen lehtitiimi, laadukas jälki, kunnianhimoiset tavoitteet ja toisten työn arvostaminen houkuttelevat yhteistyöhön ja jatkamaan sitä.

 

Olet opiskellut myös valokuvausta ja teet kuvituksia. Miten se näkyy graafikon työssä?

Eri rooleja kokeiltuani kokonaiskuva kiinnostaa. Joskus valmis teksti ja kuva pitää ”vain taittaa”, mutta kiinnostavinta on suunnitella, miten kokonaisuudesta saadaan enemmän kuin tekstin ja kuvan summa. Graafisen suunnittelun ei tarvitse pistää erikseen silmään vaan olla osa toimivaa kokonaisuutta.

 

Olet luonut kirjojen ja lehtien ulkoasuja. Miltä tuntuu mennä toisten työn jatkajaksi?

Onhan siinä isot saappaat. Ihailen edeltäjäni Teemu Heinilehdon työtä, ja laatulehdestä ihmiset seuraavat mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Se jännittää ja kutkuttaa.

 

Mitä Imagen ulkoasussa pitää tai voi muuttaa?

Muuttamalla ei pidä muuttaa mitään, mutta tietenkin jokaisella AD:lla on oma tyylinsä ja kädenjälkensä.

 

Mitä ei saa muuttaa?

Asennetta. Laadukas journalismi yhdistettynä vahvaan visuaalisuuteen on toimiva konsepti.

 

Mistä tunnistaa hyvän visuaalisen ilmeen?

Monimediaisessa konseptissa pitää olla eri osat yhdistävä punainen lanka. Yleisesti hyvä suunnittelu koskettaa sydäntä ja ilahduttaa.

 

Mitä ajattelet printin ja verkon suhteesta?

Mitään välinettä tai kanavaa ei kannata käyttää sen itsensä takia vaan miettiä, millä yhdistelmällä viesti menee perille mahdollisimman tehokkaasti, kiinnostavasti ja näyttävästi.

 

Olet opiskellut ja työskennellyt pitkään Saksassa. Mikä veti takaisin Suomeen?

Suomessa käydessäni tuntui aina, että jotain jää kesken. Täällä on perhe ja ystävät. Työelämän kilpailu oli Berliinissä kovempaa. Täällä on toistaiseksi humaanimpaa.

Anna-Mari Tenhunen, 35, aloitti Imagen AD:na syyskuun lopussa. Tenhunen on aiemmin tehnyt graafikon töitä omalla toiminimellä. Hän on suunnitellut muun muassa Noste-lehden ja useiden kirjojen ulkoasuja. Tenhunen on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Berliinin Universität der Künstestä ja työskennellyt vuosia Saksassa.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta