Kokonaisuus kiinnostaa

Anna-Mari Tenhunen, 35, aloitti Imagen AD:na syyskuun lopussa. Tenhunen on aiemmin tehnyt graafikon töitä omalla toiminimellä. Hän on suunnitellut muun muassa Noste-lehden ja useiden kirjojen ulkoasuja. Tenhunen on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Berliinin Universität der Künstestä ja työskennellyt vuosia Saksassa.

JOURNALISTI
15.10.2015

Nina Erho, teksti

Anna-Mari Tenhunen on Imagen uusi AD.

Vaihdat freelancerista työsuhteiseksi. Helpottaako vai pelottaako?

Ei oikeastaan kumpaakaan. Imageen hakemisessa kynnyskysymys ei ollut työsuhteen laatu vaan kiinnostava tehtävä. Image on monipuolinen, kunnianhimoinen, revittelevä ja kiinnostava. Kaikki tehdään huolellisesti mutta riskejä pelkäämättä, käyttäen Suomen parhaita valokuvaajia ja kuvittajia.

 

Miten parhaat avustajat saadaan ja pidetään, kun lehtien resurssit niukkenevat?

Budjettien jatkuva kiristyminen on todella valitettavaa, ja tietenkin myös luovasta työstä tulisi maksaa reilu palkka. Itse olen freelancerina valinnut töitäni sekä kiinnostavuus että palkkio edellä. Uskon, että intohimoinen lehtitiimi, laadukas jälki, kunnianhimoiset tavoitteet ja toisten työn arvostaminen houkuttelevat yhteistyöhön ja jatkamaan sitä.

 

Olet opiskellut myös valokuvausta ja teet kuvituksia. Miten se näkyy graafikon työssä?

Eri rooleja kokeiltuani kokonaiskuva kiinnostaa. Joskus valmis teksti ja kuva pitää ”vain taittaa”, mutta kiinnostavinta on suunnitella, miten kokonaisuudesta saadaan enemmän kuin tekstin ja kuvan summa. Graafisen suunnittelun ei tarvitse pistää erikseen silmään vaan olla osa toimivaa kokonaisuutta.

 

Olet luonut kirjojen ja lehtien ulkoasuja. Miltä tuntuu mennä toisten työn jatkajaksi?

Onhan siinä isot saappaat. Ihailen edeltäjäni Teemu Heinilehdon työtä, ja laatulehdestä ihmiset seuraavat mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. Se jännittää ja kutkuttaa.

 

Mitä Imagen ulkoasussa pitää tai voi muuttaa?

Muuttamalla ei pidä muuttaa mitään, mutta tietenkin jokaisella AD:lla on oma tyylinsä ja kädenjälkensä.

 

Mitä ei saa muuttaa?

Asennetta. Laadukas journalismi yhdistettynä vahvaan visuaalisuuteen on toimiva konsepti.

 

Mistä tunnistaa hyvän visuaalisen ilmeen?

Monimediaisessa konseptissa pitää olla eri osat yhdistävä punainen lanka. Yleisesti hyvä suunnittelu koskettaa sydäntä ja ilahduttaa.

 

Mitä ajattelet printin ja verkon suhteesta?

Mitään välinettä tai kanavaa ei kannata käyttää sen itsensä takia vaan miettiä, millä yhdistelmällä viesti menee perille mahdollisimman tehokkaasti, kiinnostavasti ja näyttävästi.

 

Olet opiskellut ja työskennellyt pitkään Saksassa. Mikä veti takaisin Suomeen?

Suomessa käydessäni tuntui aina, että jotain jää kesken. Täällä on perhe ja ystävät. Työelämän kilpailu oli Berliinissä kovempaa. Täällä on toistaiseksi humaanimpaa.

Anna-Mari Tenhunen, 35, aloitti Imagen AD:na syyskuun lopussa. Tenhunen on aiemmin tehnyt graafikon töitä omalla toiminimellä. Hän on suunnitellut muun muassa Noste-lehden ja useiden kirjojen ulkoasuja. Tenhunen on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Berliinin Universität der Künstestä ja työskennellyt vuosia Saksassa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta