Laissa vika. Sananvapaudesta kirjan kirjoittaneen Guido Scorzan mukaan ei ole sattumaa, että Italian lehdistö vaikenee tietyistä asioista. Syy ei ole toimittajien, vaan lainsäädännön.

Italia uudistaa sananvapauslakejaan

Kirjantekijät

Guido Scorza on asianajaja, joka tekee yhteistyötä lukuisten italialaislehtien kanssa.

Alessandro Gilioli on L’Espresson toimittaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja.

 

JOURNALISTI
15.10.2015

Jenni Meronen, Rooma, teksti ja kuva

Italian parlamentti on poistamassa vankeusrangaistuksen kunnianloukkausrikoksista. Maan lehdistölain mukaan toimittajan ammatin luvaton harjoittaminen on rikos.

Jos kysyy keneltä tahansa italialaiselta vallitseeko Italiassa sananvapaus, vastaus on todennäköisesti kyllä. Samaan aikaan Italian lainsäädäntö tuntuu kuitenkin järjestelmällisesti kannustavan toimittajia olemaan kirjoittamatta tietyistä asioista.

”Italian laki ei varmasti kannusta omien ajatusten vapaaseen ilmaisemiseen, ja joissain tilanteissa se voi jopa toimia jarruna”, kertoo asianajaja Guido Scorza Roomassa.

Toimittajataustainen Scorza julkaisi yhdessä toimittaja Alessandro Giliolin kanssa alkuvuodesta kirjan Meglio se taci eli Parempi vaieta. Sen mukaan vapaata tiedonvälitystä syövät Italiassa pelko oikeusjutuista ja kalliista vahingonkorvauksista sekä pahimmillaan vankilatuomioista.

”Tähän asti toimittaja on voinut joutua vankilaan kunnianloukkauksen vuoksi. Nyt parlamentti on muuttamassa vankeuden jopa 50 000 euron sakoiksi. Mutta henkilölle, joka haastaa toimittajan oikeuteen ilman perusteita, ei koidu minkäänlaisia seurauksia.”

 

Nuorten toimittajien palkkiot voivat esimerkiksi nettijutuista olla vain muutamia kymmeniä euroja. Moni toimittaja kirjoittaa mieluummin ruoasta tai urheilusta kuin politiikasta ja lahjuksista.

Internetin nähdään usein edistävän sananvapautta. Scorzan mukaan ei olekaan sattumaa, että Italiassa on yksi EU:n hitaimmista verkkoyhteyksistä, eikä kolmasosa italialaisista ole koskaan käyttänyt internettiä.

”Italiassa television ja politiikan siteet ovat vahvat, ja internetin on aina pelätty syrjäyttävän television.”

 

Nettiin sovelletaan lehdistölakia vuodelta 1948, jonka perusteella kaikki tiedotusvälineet on vankilatuomion uhalla rekisteröitävä, periaatteessa siis myös blogit. Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan blogin rekisteröiminen on nykyisin vapaaehtoista, mutta itse laki on yhä voimassa. Myös toimittajien on rekisteröidyttävä. Toimittajan ammatin luvaton harjoittaminen on rikos.

”Loppujen lopuksi vain harva toimittaja joutuu vankilaan. Mutta jo se lannistaa, että nämä lait ovat olemassa”, Scorza sanoo.

Kirjantekijät

Guido Scorza on asianajaja, joka tekee yhteistyötä lukuisten italialaislehtien kanssa.

Alessandro Gilioli on L’Espresson toimittaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja.

 



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta