Laissa vika. Sananvapaudesta kirjan kirjoittaneen Guido Scorzan mukaan ei ole sattumaa, että Italian lehdistö vaikenee tietyistä asioista. Syy ei ole toimittajien, vaan lainsäädännön.

Italia uudistaa sananvapauslakejaan

Kirjantekijät

Guido Scorza on asianajaja, joka tekee yhteistyötä lukuisten italialaislehtien kanssa.

Alessandro Gilioli on L’Espresson toimittaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja.

 

JOURNALISTI
15.10.2015

Jenni Meronen, Rooma, teksti ja kuva

Italian parlamentti on poistamassa vankeusrangaistuksen kunnianloukkausrikoksista. Maan lehdistölain mukaan toimittajan ammatin luvaton harjoittaminen on rikos.

Jos kysyy keneltä tahansa italialaiselta vallitseeko Italiassa sananvapaus, vastaus on todennäköisesti kyllä. Samaan aikaan Italian lainsäädäntö tuntuu kuitenkin järjestelmällisesti kannustavan toimittajia olemaan kirjoittamatta tietyistä asioista.

”Italian laki ei varmasti kannusta omien ajatusten vapaaseen ilmaisemiseen, ja joissain tilanteissa se voi jopa toimia jarruna”, kertoo asianajaja Guido Scorza Roomassa.

Toimittajataustainen Scorza julkaisi yhdessä toimittaja Alessandro Giliolin kanssa alkuvuodesta kirjan Meglio se taci eli Parempi vaieta. Sen mukaan vapaata tiedonvälitystä syövät Italiassa pelko oikeusjutuista ja kalliista vahingonkorvauksista sekä pahimmillaan vankilatuomioista.

”Tähän asti toimittaja on voinut joutua vankilaan kunnianloukkauksen vuoksi. Nyt parlamentti on muuttamassa vankeuden jopa 50 000 euron sakoiksi. Mutta henkilölle, joka haastaa toimittajan oikeuteen ilman perusteita, ei koidu minkäänlaisia seurauksia.”

 

Nuorten toimittajien palkkiot voivat esimerkiksi nettijutuista olla vain muutamia kymmeniä euroja. Moni toimittaja kirjoittaa mieluummin ruoasta tai urheilusta kuin politiikasta ja lahjuksista.

Internetin nähdään usein edistävän sananvapautta. Scorzan mukaan ei olekaan sattumaa, että Italiassa on yksi EU:n hitaimmista verkkoyhteyksistä, eikä kolmasosa italialaisista ole koskaan käyttänyt internettiä.

”Italiassa television ja politiikan siteet ovat vahvat, ja internetin on aina pelätty syrjäyttävän television.”

 

Nettiin sovelletaan lehdistölakia vuodelta 1948, jonka perusteella kaikki tiedotusvälineet on vankilatuomion uhalla rekisteröitävä, periaatteessa siis myös blogit. Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan blogin rekisteröiminen on nykyisin vapaaehtoista, mutta itse laki on yhä voimassa. Myös toimittajien on rekisteröidyttävä. Toimittajan ammatin luvaton harjoittaminen on rikos.

”Loppujen lopuksi vain harva toimittaja joutuu vankilaan. Mutta jo se lannistaa, että nämä lait ovat olemassa”, Scorza sanoo.

Kirjantekijät

Guido Scorza on asianajaja, joka tekee yhteistyötä lukuisten italialaislehtien kanssa.

Alessandro Gilioli on L’Espresson toimittaja, joka on kirjoittanut useita kirjoja.

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta