Freelancereiden tulot laskevat edelleen

Freelancer lukuina

23 900 euroa
Freelancereiden kokonaislaskutus oli vuonna 2014 keskimäärin 33 600 euroa. Keskimääräiseksi verotettavaksi tuloksi muodostui 23 900 euroa. Vuotuinen verotettava tulo on vähentynyt vuodesta 2012 neljällä sadalla eurolla.

47 %
47 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee itsensä alityöllistetyksi. Vielä vuonna 2008 vain 28 prosenttia koki näin.

32 h
Freelancer työskentelee 32 tuntia viikossa. Miehet työskentelevät keskimäärin 33, naiset 31 tuntia.

75 %
Kolme neljästä freelancerista on yleiseen henkiseen hyvinvointiinsa erittäin tai melko tyytyväinen. Selvästi eniten tyytyväisiä on ulkomailla työskentelevissä.

45 %
Aineelliseen hyvinvointiinsa on freelancerista erittäin tai melko tyytyväisiä hiukan alle puolet. Silti vain 29 prosenttia valitsi palkkioneuvottelut tärkeimpien vahvistettavien osa-alueidensa joukkoon. Selvästi eniten aineellisesti tyytyväisiä on ulkomailla työskentelevissä.

3 viikkoa 6 päivää 7 tuntia 12 minuuttia
Free-toimittajat pitävät vuosilomaa keskimäärin 3,9 viikkoa. Miehet lomailevat hieman yli 4 viikkoa, naiset hieman alle. Eniten lomaa on valtakirjaperintää käyttävillä radio- ja tv-freelancereilla, keskimäärin viisi viikkoa.  Pisimmän yhtenäisen lomajakson kesto on kaikilla freelancereilla keskimäärin 2,8 viikkoa.

46 %
Lähes puolet freelancereista pitää tärkeänä vahvistaa osaamistaan kontaktien solmimisessa ja ylläpitämisessä juttujen ostajiin. 36 prosenttia haluaisi oppia markkinoimaan ideoitaan paremmin.

45 %
Hieman alle puolet freelancereista on sitä mieltä, että Journalistiliitto palvelee heidän etujaan erittäin hyvin tai melko hyvin.

67 %
Kaksi kolmesta freelancerista on mieluiten juuuri freelancesuhteessa työnantajaansa. 21 prosenttia olisi mieluiten työsuhteessa.

25
Hieman yli puolella freelancereista on kahdesta viiteen säännöllistä toimeksiantajaa.

JOURNALISTI
15.10.2015

Manu Haapalainen, teksti
Heli saarela, grafiikka

Freelancetoimittajat ovat tyytyväisiä elämäänsä, mutteivät tulotasoonsa, kertoo tuore työmarkkinatutkimus.

TNS Gallupin toteuttama tutkimus freelancetoimittajien työoloista vuonna 2014 osoittaa ansiotason edelleen laskevan.

Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Freelancereiden verottajalle ilmoittama vuositulo on sen mukaan laskenut vuoden 2012 tasosta 400 eurolla. He ansaitsivat vuonna 2014 keskimäärin 23 900 euroa,  1 992 euroa kuukaudessa.

Vuoden 2010 tasosta laskua on vuositasolla 1 100 euroa. Ansiot ovat nyt hyvin lähellä vuoden 2006 tasoa.

Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas sanoo, että liiton keskeisiin tavoitteisiin kuuluu freelancereiden tulotason nostaminen kohtuullisemmaksi.

”Tavoite on, että freelancereille tulisi jonkinlainen työehtosopimus, ja voitaisiin taata minimikorvaukset esimerkiksi tekijänoikeuksien luovuttamisesta. Sitä tässä on ajettu monta vuotta.”

Salokangas myöntää, että tavoite tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa.

”Erittäin kaukanahan siitä ollaan. Mutta tilanne vaatii välttämättä muutoksia. Tätä olemme jauhaneet vuosia. Yritämme lobata kohtuullista korvausta muun muassa Tekijäfoorumin kautta.”

 

Naisfreelancereiden euro on tutkimuksen perusteella noin 84 senttiä. Naisten ilmoittama verotettava vuositulo on 22 300 euroa, miesten 26 600. Ero tehdyn työn määrässä ei ollut näin suuri, sillä miehet työskentelevät 33 tuntia viikossa, naiset 31.

Miesfreelancerit ehtivät lomailla enemmän kuin naiset. Miesten keskiarvoksi muodostui 4,1 viikkoa vuosilomaa, kun naiset jäivät 3,8 viikkoon.

Tulo ei jakaudu tasaisesti muillakaan mittareilla. Pääkaupunkiseudulla asuvien vuositulot olivat 25 500 euroa. Vähimmille ansioille jäivät maakuntakeskustenkin ulkopuolella asuvat 21 300 euron vuosituloillaan. Pääosin televisiolle työskentelevien ansiot olivat eri tasolla kuin lehdistöä avustavien. He ansaitsivat keskimäärin 28 200 euroa, enimmäkseen lehdistölle työskennelleet taas 23 300 euroa.

 

Freelancertoimittajuus ei ole tekijöille kultakaivos. Melkein puolet (47 prosenttia) vastanneista tunsi olleensa vuonna 2014 alityöllistetty. Alityöllistyneet kertovat työskentelevänsä vain 60 prosenttia siitä ajasta kuin olisivat halunneet.

Muutosta ei ole vuoden 2012 tutkimukseen juuri tapahtunut, mutta hiemankin pidemmällä aikavälillä se on dramaattinen. Vielä vuonna 2008 alityöllistetyksi koki itsensä vain 28 prosenttia freelancereista. Itseään piti nyt täystyöllistyneenä 36 prosenttia vastaajista. Ylityöllistyneitä oli ilmoituksensa mukaan 12 prosenttia.

Tutkimuksesta voi päätellä, että freelancetoimittajat suhtautuvat työhönsä intohimoisesti. Vaikka ansiot ovat laskussa, 75 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä yleiseen henkiseen hyvinvointiinsa. Samaan aikaan aineelliseen hyvinvointiinsa tyytyväisiä on kuitenkin vain alle puolet vastanneista, 45 prosenttia.

Salokangas korostaa tulosten osoittavan, että toimittajat suhtautuvat työhönsä suurella intohimolla.

”Toimeksiannot ovat vähentyneet lähes 40 prosenttia, mutta ylivoimainen enemmistö haluaa jatkaa alalla, riippumatta tulotasosta. Se on positiivinen seikka. Freelancerin vapaus palkitsee. Tyytyväisyys ei laske, sillä vapaa-aikaa on enemmän jos tekee vähemmän työtä.”

 

Freelancerit eivät ole varauksettoman tyytyväisiä Journalistiliiton toimintaan. 45 prosenttia vastanneista arvioi liiton ajavan freelancejäsentensä asioita erittäin tai melko hyvin. Freelancereiden tyytyväisyys liittoon on laskussa, sillä vielä vuonna 2008 heistä 66 prosenttia oli liiton toimintaan vähintään melko tyytyväisiä. Kriittisimmin liittoon suhtautuivat ulkomailla asuvat freelancerit.

Freelancer lukuina

23 900 euroa
Freelancereiden kokonaislaskutus oli vuonna 2014 keskimäärin 33 600 euroa. Keskimääräiseksi verotettavaksi tuloksi muodostui 23 900 euroa. Vuotuinen verotettava tulo on vähentynyt vuodesta 2012 neljällä sadalla eurolla.

47 %
47 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee itsensä alityöllistetyksi. Vielä vuonna 2008 vain 28 prosenttia koki näin.

32 h
Freelancer työskentelee 32 tuntia viikossa. Miehet työskentelevät keskimäärin 33, naiset 31 tuntia.

75 %
Kolme neljästä freelancerista on yleiseen henkiseen hyvinvointiinsa erittäin tai melko tyytyväinen. Selvästi eniten tyytyväisiä on ulkomailla työskentelevissä.

45 %
Aineelliseen hyvinvointiinsa on freelancerista erittäin tai melko tyytyväisiä hiukan alle puolet. Silti vain 29 prosenttia valitsi palkkioneuvottelut tärkeimpien vahvistettavien osa-alueidensa joukkoon. Selvästi eniten aineellisesti tyytyväisiä on ulkomailla työskentelevissä.

3 viikkoa 6 päivää 7 tuntia 12 minuuttia
Free-toimittajat pitävät vuosilomaa keskimäärin 3,9 viikkoa. Miehet lomailevat hieman yli 4 viikkoa, naiset hieman alle. Eniten lomaa on valtakirjaperintää käyttävillä radio- ja tv-freelancereilla, keskimäärin viisi viikkoa.  Pisimmän yhtenäisen lomajakson kesto on kaikilla freelancereilla keskimäärin 2,8 viikkoa.

46 %
Lähes puolet freelancereista pitää tärkeänä vahvistaa osaamistaan kontaktien solmimisessa ja ylläpitämisessä juttujen ostajiin. 36 prosenttia haluaisi oppia markkinoimaan ideoitaan paremmin.

45 %
Hieman alle puolet freelancereista on sitä mieltä, että Journalistiliitto palvelee heidän etujaan erittäin hyvin tai melko hyvin.

67 %
Kaksi kolmesta freelancerista on mieluiten juuuri freelancesuhteessa työnantajaansa. 21 prosenttia olisi mieluiten työsuhteessa.

25
Hieman yli puolella freelancereista on kahdesta viiteen säännöllistä toimeksiantajaa.

SFJ haluaa tarkemmat ehdot tekijänoikeuksille

Suomen freelance-journalistit ry jätti syyskuun lopulla liikenne- ja viestintäministeriön Mediatyöryhmälle kannanottonsa. SFJ:n mukaan Suomen 1 200 ammattimaista freelancetoimittajaa tuottavat lukuaan suuremman osuuden mediasisällöistä. Jotta freelancereiden yritystoiminta voisi jatkossa kukoistaa, mediayhtiöiden yksipuolisiin tekijänoikeussopimuksiin olisi saatava kohtuullisuutta.

Keskeiset mediatalot vaativat freelancereiltaan kaikkien taloudellisten tekijänoikeuksien luovuttamista. Tilanne haittaa freelancereiden mahdollisuuksia uutta luovaan toimintaan. SFJ:n puheenjohtaja Hanna- Kaisa Hämäläinen sanoo, että tekijänoikeuden luovuttaja voisi esimerkiksi saada oikeudet tai osan niistä takaisin, jos ostaja ei niitä sovitussa määräajassa käytä.

”Tällä hallituskaudella muutoksen aikaansaaminen on toki iso haaste. Pitää kuitenkin huomioida, että nykytilanne vaikeuttaa monen toimeentuloa huomattavasti. Töitä ei saa, jos sitovia avustajasopimuksia ei allekirjoita. Monen toimeentulossa keskeistä olisi oman materiaalin kierrättäminen.”

Manu Haapalainen



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta