Avoimuus uhattuna

JOURNALISTI
15.10.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Valtiovarainministeriö valmistelee lakiesitystä, joka mahdollistaisi suomalaisten osakeomistusten kätkemisen hallintarekisteriin. Viime hallituskaudella hanke pantiin jäihin, eikä sitä ole kirjattu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelmaan.

Ennen huhtikuun eduskuntavaaleja kaikki puolueet totesivat Journalistin (4/2015) kyselyssä, että ne torjuvat kaavaillun hallintarekisterin laajentamisen ja osakeomistuksen yleisöjulkisuuden vähentämisen. Nyt hallituspuolueiden takki on kääntynyt. Hallintarekisteriä koskeva lakiesitys on tarkoitus viedä eduskuntaan vielä tämän syksyn aikana.

Suomessa on avoin suoran osakeomistuksen malli, jonka tietoja voidaan koska tahansa tarkistaa Arvopaperikeskuksessa. Ulkomaista omistusta on jo nyt piilotettu hallintarekisteriin. Valmistelussa oleva lainmuutos tarjoaisi siis suomalaisillekin omistajille mahdollisuuden laillisesti piiloutua myös ulkomaisiin hallintarekistereihin. Tähän saakka se on ollut kiellettyä.

Osakeomistustietojen salaaminen on sananvapauden kannalta arveluttavaa. Se sotii avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita vastaan. Se helpottaa rahanpesua, harmaan talouden toimintaa ja veronkiertoa. Arveluttavan ja rikollisen toiminnan tutkinta vaikeutuu. Samoin vaikeutuvat journalistien mahdollisuudet saada tarkkaa ja ajantasaista tietoa omistuksista ja niissä tapahtuvista muutoksista. Tämä on tärkeää tietoa esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävien toimijoiden sidonnaisuuksien arvioinnissa.

Ministeriö on valmistellut lain uusinta versiota ilmeisen läheisenä yhteistyökumppaninaan Finanssialan keskusliitto, joka lobbaa voimallisesti lainmuutoksen puolesta. Se teetti muun muassa kyselyn, jonka tuloksien mukaan toimittajat suhtautuisivat myönteisesti hallintarekisterin käytön laajentamiseen. Tulos saatiin ohjaavalla kysymyksenasettelulla, jonka mukaan EU-asetuksessa tavoitteeksi asetettu kilpailun avaaminen edellyttäisi hallintarekisteröinnin käyttöönottoa Suomessa. Meillä on kuitenkin EU:lta lupa poiketa tässä unionin asetuksesta.

Mikä siis neuvoksi? Läpinäkyvyyden lisääminen, kuten Tutkivan journalismin yhdistys ja Oikeustoimittajat asiasta laatimassaan kannanotossa esittävät: ”Se tapahtuu parhaiten kehittämällä suoran omistuksen järjestelmää, ei romuttamalla sitä.” Avoimuuden vahvistamisesta hyötyvät viranomaiset, yleisö ja media – sijoittajatkin.

Huutoja ja kuiskauksia

Julkinen keskustelu on kova laji, varsinkin verkkofoorumeilla. Asialliseenkin ajatustenvaihtoon hyökkää ennen pitkää mukaan joku, jolla ei ole tarkoituskaan keskustella. On tarve ivata, irvailla tai mölistä, herättää pahaa mieltä.

Kun näin käy, moni vaikenee ja vetäytyy. Mitä arempi aihe, sitä varmemmin keskustelut riistäytyvät ikäville poluille. Ei synny oikeaa vuorovaikutusta, ilmapiiri myrkyttyy.

Uutisten, kolumnien ja muun journalismin kommentointi ei poikkea verkkokeskustelujen kaavasta. On todella perusteltua miettiä, millä keinoilla tekijöiden ja lukijoiden vuorovaikutus voidaan saada toimivaksi – miten se parhaalla tavalla palvelee sananvapauden ideaaleja ja demokratiaa.

Pelkkä törkeyksien moderointi ei välttämättä riitä, keskusteluja pitää myös toimittaa. Silläkin uhalla, että huutajat hakeutuvat toisaalle. Silloin ehkä kuiskaajatkin saavat äänensä kuuluville.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta