Avoimuus uhattuna

JOURNALISTI
15.10.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Valtiovarainministeriö valmistelee lakiesitystä, joka mahdollistaisi suomalaisten osakeomistusten kätkemisen hallintarekisteriin. Viime hallituskaudella hanke pantiin jäihin, eikä sitä ole kirjattu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelmaan.

Ennen huhtikuun eduskuntavaaleja kaikki puolueet totesivat Journalistin (4/2015) kyselyssä, että ne torjuvat kaavaillun hallintarekisterin laajentamisen ja osakeomistuksen yleisöjulkisuuden vähentämisen. Nyt hallituspuolueiden takki on kääntynyt. Hallintarekisteriä koskeva lakiesitys on tarkoitus viedä eduskuntaan vielä tämän syksyn aikana.

Suomessa on avoin suoran osakeomistuksen malli, jonka tietoja voidaan koska tahansa tarkistaa Arvopaperikeskuksessa. Ulkomaista omistusta on jo nyt piilotettu hallintarekisteriin. Valmistelussa oleva lainmuutos tarjoaisi siis suomalaisillekin omistajille mahdollisuuden laillisesti piiloutua myös ulkomaisiin hallintarekistereihin. Tähän saakka se on ollut kiellettyä.

Osakeomistustietojen salaaminen on sananvapauden kannalta arveluttavaa. Se sotii avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita vastaan. Se helpottaa rahanpesua, harmaan talouden toimintaa ja veronkiertoa. Arveluttavan ja rikollisen toiminnan tutkinta vaikeutuu. Samoin vaikeutuvat journalistien mahdollisuudet saada tarkkaa ja ajantasaista tietoa omistuksista ja niissä tapahtuvista muutoksista. Tämä on tärkeää tietoa esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävien toimijoiden sidonnaisuuksien arvioinnissa.

Ministeriö on valmistellut lain uusinta versiota ilmeisen läheisenä yhteistyökumppaninaan Finanssialan keskusliitto, joka lobbaa voimallisesti lainmuutoksen puolesta. Se teetti muun muassa kyselyn, jonka tuloksien mukaan toimittajat suhtautuisivat myönteisesti hallintarekisterin käytön laajentamiseen. Tulos saatiin ohjaavalla kysymyksenasettelulla, jonka mukaan EU-asetuksessa tavoitteeksi asetettu kilpailun avaaminen edellyttäisi hallintarekisteröinnin käyttöönottoa Suomessa. Meillä on kuitenkin EU:lta lupa poiketa tässä unionin asetuksesta.

Mikä siis neuvoksi? Läpinäkyvyyden lisääminen, kuten Tutkivan journalismin yhdistys ja Oikeustoimittajat asiasta laatimassaan kannanotossa esittävät: ”Se tapahtuu parhaiten kehittämällä suoran omistuksen järjestelmää, ei romuttamalla sitä.” Avoimuuden vahvistamisesta hyötyvät viranomaiset, yleisö ja media – sijoittajatkin.

Huutoja ja kuiskauksia

Julkinen keskustelu on kova laji, varsinkin verkkofoorumeilla. Asialliseenkin ajatustenvaihtoon hyökkää ennen pitkää mukaan joku, jolla ei ole tarkoituskaan keskustella. On tarve ivata, irvailla tai mölistä, herättää pahaa mieltä.

Kun näin käy, moni vaikenee ja vetäytyy. Mitä arempi aihe, sitä varmemmin keskustelut riistäytyvät ikäville poluille. Ei synny oikeaa vuorovaikutusta, ilmapiiri myrkyttyy.

Uutisten, kolumnien ja muun journalismin kommentointi ei poikkea verkkokeskustelujen kaavasta. On todella perusteltua miettiä, millä keinoilla tekijöiden ja lukijoiden vuorovaikutus voidaan saada toimivaksi – miten se parhaalla tavalla palvelee sananvapauden ideaaleja ja demokratiaa.

Pelkkä törkeyksien moderointi ei välttämättä riitä, keskusteluja pitää myös toimittaa. Silläkin uhalla, että huutajat hakeutuvat toisaalle. Silloin ehkä kuiskaajatkin saavat äänensä kuuluville.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta