Avoimuus uhattuna

JOURNALISTI
15.10.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Valtiovarainministeriö valmistelee lakiesitystä, joka mahdollistaisi suomalaisten osakeomistusten kätkemisen hallintarekisteriin. Viime hallituskaudella hanke pantiin jäihin, eikä sitä ole kirjattu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelmaan.

Ennen huhtikuun eduskuntavaaleja kaikki puolueet totesivat Journalistin (4/2015) kyselyssä, että ne torjuvat kaavaillun hallintarekisterin laajentamisen ja osakeomistuksen yleisöjulkisuuden vähentämisen. Nyt hallituspuolueiden takki on kääntynyt. Hallintarekisteriä koskeva lakiesitys on tarkoitus viedä eduskuntaan vielä tämän syksyn aikana.

Suomessa on avoin suoran osakeomistuksen malli, jonka tietoja voidaan koska tahansa tarkistaa Arvopaperikeskuksessa. Ulkomaista omistusta on jo nyt piilotettu hallintarekisteriin. Valmistelussa oleva lainmuutos tarjoaisi siis suomalaisillekin omistajille mahdollisuuden laillisesti piiloutua myös ulkomaisiin hallintarekistereihin. Tähän saakka se on ollut kiellettyä.

Osakeomistustietojen salaaminen on sananvapauden kannalta arveluttavaa. Se sotii avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita vastaan. Se helpottaa rahanpesua, harmaan talouden toimintaa ja veronkiertoa. Arveluttavan ja rikollisen toiminnan tutkinta vaikeutuu. Samoin vaikeutuvat journalistien mahdollisuudet saada tarkkaa ja ajantasaista tietoa omistuksista ja niissä tapahtuvista muutoksista. Tämä on tärkeää tietoa esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävien toimijoiden sidonnaisuuksien arvioinnissa.

Ministeriö on valmistellut lain uusinta versiota ilmeisen läheisenä yhteistyökumppaninaan Finanssialan keskusliitto, joka lobbaa voimallisesti lainmuutoksen puolesta. Se teetti muun muassa kyselyn, jonka tuloksien mukaan toimittajat suhtautuisivat myönteisesti hallintarekisterin käytön laajentamiseen. Tulos saatiin ohjaavalla kysymyksenasettelulla, jonka mukaan EU-asetuksessa tavoitteeksi asetettu kilpailun avaaminen edellyttäisi hallintarekisteröinnin käyttöönottoa Suomessa. Meillä on kuitenkin EU:lta lupa poiketa tässä unionin asetuksesta.

Mikä siis neuvoksi? Läpinäkyvyyden lisääminen, kuten Tutkivan journalismin yhdistys ja Oikeustoimittajat asiasta laatimassaan kannanotossa esittävät: ”Se tapahtuu parhaiten kehittämällä suoran omistuksen järjestelmää, ei romuttamalla sitä.” Avoimuuden vahvistamisesta hyötyvät viranomaiset, yleisö ja media – sijoittajatkin.

Huutoja ja kuiskauksia

Julkinen keskustelu on kova laji, varsinkin verkkofoorumeilla. Asialliseenkin ajatustenvaihtoon hyökkää ennen pitkää mukaan joku, jolla ei ole tarkoituskaan keskustella. On tarve ivata, irvailla tai mölistä, herättää pahaa mieltä.

Kun näin käy, moni vaikenee ja vetäytyy. Mitä arempi aihe, sitä varmemmin keskustelut riistäytyvät ikäville poluille. Ei synny oikeaa vuorovaikutusta, ilmapiiri myrkyttyy.

Uutisten, kolumnien ja muun journalismin kommentointi ei poikkea verkkokeskustelujen kaavasta. On todella perusteltua miettiä, millä keinoilla tekijöiden ja lukijoiden vuorovaikutus voidaan saada toimivaksi – miten se parhaalla tavalla palvelee sananvapauden ideaaleja ja demokratiaa.

Pelkkä törkeyksien moderointi ei välttämättä riitä, keskusteluja pitää myös toimittaa. Silläkin uhalla, että huutajat hakeutuvat toisaalle. Silloin ehkä kuiskaajatkin saavat äänensä kuuluville.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta