Arvostettu kuvaaja

JOURNALISTI
15.10.2015

Hannu Vilpponen, Jyrki Saarikoski ja Jyri Makkonen, teksti
Kirjoittajat ovat Kari Aholan ystäviä ja työtovereita.

Kuolleita: Kari Ahola

Kuvaaja Kari Ahola kuoli 62-vuotiaana 24. syyskuuta. Hän oli syntynyt 28. huhtikuuta 1953. Hän tunsi itsensä ruoveteläiseksi, siirtokarjalainen lapsuudenkoti ja rakas kesämökki olivat Ruoveden Kekkosen kylässä.
Kari oli taiteellinen luonne. Hän opiskeli 1970-luvulla Taideteollisessa Korkeakoulussa ja samaan aikaan suoritti ammattitutkinnon Ylen Ammattiopistossa. Näillä opeilla ja käytännön kokemuksella tuli Karista arvostettu tv-kuvaaja, joka vuosien mittaan ehti työskennellä monien toimittajien kanssa. Vuosina 1985–1987 hän kuvasi Pariisissa, toimittajina Erkki Toivanen ja Riitta Pihlajamäki.
Historiaan ja suomalaisten mieliin jäivät erityisesti Kari Aholan kuvat murrosaikojen Neuvostoliitosta. Hän työskenteli Ylen Moskovan toimiston kuvaajana 1989–1990 ja teki lukemattomia kuvausmatkoja Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä – työpareinaan muun muassa toimittajat Martti Hosia, Jyrki Saarikoski ja Hannu Vilpponen. Elokuun 1991 dramaattisina päivinä Kari kulki ja tallensi yhteenottoja Moskovan yössä Jarmo Koposen ja Reijo Nikkilän kanssa.

Kun Moskovan komennus päättyi, Kari ei mielestään saanut Ylestä taiteellista kunnianhimoaan tyydyttävää työtä ja hän ryhtyi freelanceriksi. Mutta Ylen toimittajat eivät häntä hylänneet, vaan halusivat hänet kuvaamaan juttujaan eri puolilla maailmaa. Tämä vei Karin lähes kaikkiin maanosiin. Dokumentiksi tallentui muun muassa purjelaiva Estellen matka Angolaan. Myöhemmin Kari oli kuvaajana Lisa Hovinheimon kulttuuridokumenteissa sekä Ville Haapasalon ensimmäisessä suosikkisarjassa Venäjän halki 30 päivässä.
Maanjäristysalueet, pakolaisleirit ja uhkaavat tilanteet tulivat Karille tutuiksi, mutta ystävällinen hymy ja kohtelias käytös auttoivat aina. Kuvattaviaan kohtaan hän ei ollut välinpitämätön vaan työn taustalla oli aito halu tuoda maailma ja sen hätä suomalaisten nähtäväksi – todellisena mutta tungettelematta.

Yksi Karin harrastuksista oli metsänhoito. Kipinä tuli metsäteknikko-isän puolelta. Raivaussaha totteli käyttäjäänsä eikä Karille tarvinnut selittää, mitä kuvataan metsävideossa, joita syntyi yhdessä Jyri Makkosen kanssa useita kymmeniä.
Kari ei koskaan tuonut itseään esille ja oli valmis lähtöön aina, kun tarvittiin. Viimeiseksi jäänyttä metsäjuttuaan Kari leikkasi vielä vähän ennen joutumistaan sairaalaan.
Karilla oli harvinainen kyky suhtautua luontevasti jokaiseen, olipa kyse köyhästä etiopialaisesta tai presidenteistä. Karin tunsivat niin huippupoliitikot, julkkikset, urheilijat kuin aktivistit, mutta hän halusi pysyä kameran takana ja tehdä työnsä. Siinä hänestä kehittyikin loistava kuvajournalisti, joka siirsi ammattitaitoaan muille – olipa sitten kyse opetustyöstä tai kentällä nuoremmille kollegoille annetuista vinkeistä.
Toteutumatta jäi Karin haave lähteä vielä ennen eläkkeelle siirtymistään kuvaamaan yleisurheilua Rion olympialaisiin.
Karia jäivät kaipaamaan hänen puolisonsa Eija ja poikansa Teemu perheineen sekä lukuisa ystäväjoukko eri puolilla maailmaa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta