Arvostettu kuvaaja

Kuolleita: Kari Ahola
JOURNALISTI
15.10.2015

Hannu Vilpponen, Jyrki Saarikoski ja Jyri Makkonen, teksti
Kirjoittajat ovat Kari Aholan ystäviä ja työtovereita.

Kuvaaja Kari Ahola kuoli 62-vuotiaana 24. syyskuuta. Hän oli syntynyt 28. huhtikuuta 1953. Hän tunsi itsensä ruoveteläiseksi, siirtokarjalainen lapsuudenkoti ja rakas kesämökki olivat Ruoveden Kekkosen kylässä.
Kari oli taiteellinen luonne. Hän opiskeli 1970-luvulla Taideteollisessa Korkeakoulussa ja samaan aikaan suoritti ammattitutkinnon Ylen Ammattiopistossa. Näillä opeilla ja käytännön kokemuksella tuli Karista arvostettu tv-kuvaaja, joka vuosien mittaan ehti työskennellä monien toimittajien kanssa. Vuosina 1985–1987 hän kuvasi Pariisissa, toimittajina Erkki Toivanen ja Riitta Pihlajamäki.
Historiaan ja suomalaisten mieliin jäivät erityisesti Kari Aholan kuvat murrosaikojen Neuvostoliitosta. Hän työskenteli Ylen Moskovan toimiston kuvaajana 1989–1990 ja teki lukemattomia kuvausmatkoja Neuvostoliitossa ja myöhemmin Venäjällä – työpareinaan muun muassa toimittajat Martti Hosia, Jyrki Saarikoski ja Hannu Vilpponen. Elokuun 1991 dramaattisina päivinä Kari kulki ja tallensi yhteenottoja Moskovan yössä Jarmo Koposen ja Reijo Nikkilän kanssa.

Kun Moskovan komennus päättyi, Kari ei mielestään saanut Ylestä taiteellista kunnianhimoaan tyydyttävää työtä ja hän ryhtyi freelanceriksi. Mutta Ylen toimittajat eivät häntä hylänneet, vaan halusivat hänet kuvaamaan juttujaan eri puolilla maailmaa. Tämä vei Karin lähes kaikkiin maanosiin. Dokumentiksi tallentui muun muassa purjelaiva Estellen matka Angolaan. Myöhemmin Kari oli kuvaajana Lisa Hovinheimon kulttuuridokumenteissa sekä Ville Haapasalon ensimmäisessä suosikkisarjassa Venäjän halki 30 päivässä.
Maanjäristysalueet, pakolaisleirit ja uhkaavat tilanteet tulivat Karille tutuiksi, mutta ystävällinen hymy ja kohtelias käytös auttoivat aina. Kuvattaviaan kohtaan hän ei ollut välinpitämätön vaan työn taustalla oli aito halu tuoda maailma ja sen hätä suomalaisten nähtäväksi – todellisena mutta tungettelematta.

Yksi Karin harrastuksista oli metsänhoito. Kipinä tuli metsäteknikko-isän puolelta. Raivaussaha totteli käyttäjäänsä eikä Karille tarvinnut selittää, mitä kuvataan metsävideossa, joita syntyi yhdessä Jyri Makkosen kanssa useita kymmeniä.
Kari ei koskaan tuonut itseään esille ja oli valmis lähtöön aina, kun tarvittiin. Viimeiseksi jäänyttä metsäjuttuaan Kari leikkasi vielä vähän ennen joutumistaan sairaalaan.
Karilla oli harvinainen kyky suhtautua luontevasti jokaiseen, olipa kyse köyhästä etiopialaisesta tai presidenteistä. Karin tunsivat niin huippupoliitikot, julkkikset, urheilijat kuin aktivistit, mutta hän halusi pysyä kameran takana ja tehdä työnsä. Siinä hänestä kehittyikin loistava kuvajournalisti, joka siirsi ammattitaitoaan muille – olipa sitten kyse opetustyöstä tai kentällä nuoremmille kollegoille annetuista vinkeistä.
Toteutumatta jäi Karin haave lähteä vielä ennen eläkkeelle siirtymistään kuvaamaan yleisurheilua Rion olympialaisiin.
Karia jäivät kaipaamaan hänen puolisonsa Eija ja poikansa Teemu perheineen sekä lukuisa ystäväjoukko eri puolilla maailmaa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta