Lukijoilta

Journalistin lukijat ottavat kantaa.
JOURNALISTI
15.10.2015


Sidottu ja vapaa toimittaja

Elina Grundström kyseli kolumnissaan Hygienian alkeet (Journalisti 11/2015) vapaiden journalistien sidonnaisuuksien perään. Kirjoittaja viittaa siihen, että yhä useampi kokenut journalisti tekee perinteisen journalismin rinnalla muitakin kirjoitustöitä. Niin minäkin.

Olen sekä journalisti että kaupallinen sisällöntuottaja. Kirjoitan artikkeleita muun muassa toimialajulkisuihin, ammattijärjestöjen lehtiin sekä pariinkymmeneen muuhun printti- tai digijulkaisuun. Kirjoitan asiakasyritysteni tarpeisiin muun muassa blogeja, tuotekuvauksia ja asiakastarinoita. Asiakkaani toimituksissa ja yrityksissä tietävät tekemiseni. He luottavat kykyyni erottaa journalistin ja kaupallisen sisällöntuottajan roolit toisistaan.

Tammi – elokuussa 2015 toimittajia oli työttömänä keskimäärin 1 241 ja avoimia työpaikkoja oli 46 (Helsingin Sanomat 27. syyskuuta). Harva vapaa journalisti elää pelkällä perinteisellä journalismilla. Osaamisellemme on kysyntää, kun yritykset haluavat tuottaa omasta toiminnastaan kertovaa sisältöä.

Kokenut journalisti hankkii elantonsa sieltä mistä irti saa eli tuottaa juttuja ja sisältöjä monenlaisille toimeksiantajille. On kohtuutonta syyllistää niitä, jotka opettelevat yrittäjyyttä, kokeilevat uusia työtapoja ja myyvät osaamistaan vapailla markkinoilla.

Kannatan Grundströmin kaipaamaa avoimuutta. Miten lisäämme sitä? Kenelle muille kuin asiakkailleni ja lukijoilleni olen tilivelvollinen? Perustaako Journalistiliitto rekisterin, johon sekä vapaat että vakituisessa työsuhteessa olevat journalistit voivat ilmoittaa sidonnaisuutensa?

Jukka Nortio
Vapaa journalisti ja sisällöntuottaja

 

Lautakasa, Hyvärinen ja JSN:n arvostus

Manu Haapalainen oikoi mutkia kertoessaan JSN:n kuuden vuoden takaisesta historiasta (Journalisti 11/2015, Kuuden vuoden kuuliaisuus). Pekka Hyvärinen erosi puheenjohtajan tehtävästä ennen kuin neuvosto oli tehnyt päätöksensä niin sanotussa lautakasajutussa, ei sen jälkeen. Kokouksessa oli ehditty suorittaa aiemminkin käytössä ollut epävirallinen koeäänestys puheenjohtajan esityksestä, jonka Hyvärinen hävisi äänin 4 – 3. Itseni lisäksi kaksi muuta jäsentä jätti vielä kantansa auki, joten lopputuloskaan ei voinut olla varma. Tässä vaiheessa Hyvärinen kuitenkin ilmoitti eroavansa ja poistui paikalta välittömästi.

Kovassa paineessa neuvosto pystyi, varapuheenjohtaja Matti Saaren johdolla, saamaan aikaan yhteisen päätöksen, joka painotti sananvapautta ja oli niin muodoin myös vapauttava. Toiminta juuri sillä kriittisellä hetkellä pelasti JSN:n olemassaolon. Yhteistyö Hyvärisen kanssa oli sujunut neuvostossa ongelmitta ennen tätä episodia ja samoin se lähti sujumaan heti myös Risto Uimosen aloitettua uutena puheenjohtajana.

Kohun seurauksena JSN:n tunnettuus kasvoi niin paljon, että käsiteltävien aiheiden määrä lisääntyi huomattavasti. Jos neuvoston arvostus olisi ollut lähellä nollaa, kuten kirjoituksessa väitettiin, olisi tapahtunut juuri päinvastoin; työt olisivat loppuneet. Tapaus ’lautakasa’ oli, niin kuin juristit sanovat, ’sui generis’. Sen perusteella ei pidä tehdä minkäänlaisia yleistyksiä. Päätöksen tarkempi avaaminen myöhempiä mahdollisia tutkimustarkoituksia varten voisi sen sijaan olla hyödyllistä.

Juha Kulmanen
Tuottaja, Yle asia, JSN:n jäsen 2008 – 2010

 

Palautetta jutusta Poikkeus kuvavirrassa

Annoin elokuussa Journalistille haastattelun (Journalisti 9/2015), jossa toivoin toimitusten pohtivan omaa katsettaan ja rooliaan rakenteellisen rasismin ylläpitäjinä tilanteissa, joissa kirjoitetaan rodullistetuista ihmisistä ja kuvataan heitä. On hyvin tärkeää kehystää jutut niin, että ne paljastavat valta-asetelmat, eivätkä pyri tekemään epätasa-arvoisista tilanteista muka-symmetrisiä.

Pari numeroa myöhemmin Journalisti (11/2015) päätti järkytyksekseni julkaista jonkinlaiseksi myötätunnon symboliksi nousseen, ruskean Aylan-lapsen ruumiin kuvan jutussa, jossa pohdittiin, saako tällaisia kuvia julkaista. Sen sijaan, että toimittaja olisi kuvaillut sanallisesti tämän kaikkien journalistisella alalla työskentelevien ihmisten tunteman kuvan lapsesta, jonka henkilöllisyyskin on tiedossa, toimitus julkaisi kuvan.

Jutussa ei myöskään ollut minkäänlaista katsausta siihen, mikä on ollut tällaisen kuvaston historiallinen rooli ja tarkoitus erilaisissa kolonialistisissa asetelmissa. Juttuun sen sijaan nostettu myötätuntokortti on mitä rasistisin peruste, ja lähtee siitä oletuksesta, että me ruskeat ihmiset emme ole lukutaitoisia emmekä länsimaisia – eikä meistä voi välittää siinä vaiheessa kun olemme vielä elossa.

Nähdäkseni näin legitimoitiin ja normalisoitiin rasismia, tällä kertaa vieläpä oman edunvalvojamme julkaisussa.

Olen lukenut lehtiä yli kaksikymmentä vuotta joka ikinen päivä, enkä muista koskaan nähneeni kuvaa kuolleesta, valkoisesta lapsesta – paitsi Suomen sisällissodan ajoilta lähes sadan vuoden takaa. Se johtuu siitä, että meillä on konsensus ja journalistinen konventio, että ihmisarvo on pyhä, lasta on suojeltava ja ruumista kunnioitettava. Näin ei ruskeiden ihmisten ja lasten kohdalla vieläkään suomalaisessa mediassa ole. Harkitsen vakavasti liitosta eroamista.

Koko Hubara
Vapaa toimittaja, Ruskeat tytöt -blogin perustaja, ruskea suomalainen ja äiti
 

Kuva joka muutti maailmaa

Välimeren alueen ihmissalakuljetus- ja pakolaisongelman symboliksi noussut valokuva kuolleesta lapsesta on monella tavalla poikkeuksellinen. Se kuvaa todellisuutta, jonka vakavuutta monen on ollut vaikea ymmärtää. Siitä tuli suuren tragedian symboli. Se ravisteli ihmisiä hereille.

Journalistissa 11/2015 asiaa käsiteltiin haastattelemalla lehtikuvan ammattilaisia eri mediataloista. Heidän käsityksensä kuvan julkaisemisesta poikkeavat toisistaan. On hyvin perusteltuja mielipiteitä julkaisemisen puolesta ja sitä vastaan.

Me julkaisimme kuvan sillä ajatuksella, että se edustaa kuvan voimaa. Kuva nostatti auttamishalua, se lisäsi paineita ongelman ratkaisemiseksi. Kuva muutti maailmaa.

Journalistin toimitus



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta