Sopua hakemassa

JOURNALISTI
24.9.2015

Markku Lappalainen
markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Journalistiliitto ei osallistunut palkansaajien mielenosoitukseen perjantaina 18. syyskuuta. Lehdistön tes kieltää kaikki työtaistelut sopimuksen voimassa ollessa. Sopimusmääräys mahdollistaa sen, että tiedonvälitys toimii myös poikkeusoloissa.

Liitto antoi kuitenkin tukensa mielenosoituksen keskeisille vaatimuksille. Se vastustaa hallituksen aikeita heikentää työehtoja ja murentaa työehtosopimusjärjestelmää. Liiton tekemän kyselyn mukaan yli 80 prosenttia sen jäsenistä tuomitsee maan hallituksen kaavailemat sopimusoikeuden rajoitukset. Kyselyssä oli vastaajia yli 2 500.

Palkansaajajärjestöt ryhtyivät lailliseen protestiin, ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) turvautui poikkeukselliseen menettelyyn. Hän puhutteli kansaa televisiossa, taivutteli sitä oman näkemyksensä taakse ja tarjosi vielä kerran työmarkkinaosapuolille tilaisuuden etsiä vaihtoehtoja.

Sapelienkalistelusta on siirrytty arkeen. Työmarkkinoiden osapuolet etsivät sopua. Palkansaajien näkökulmasta keskeistä on, miten tarvittavat säästöt toteutetaan. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät toteudu hallituksen esittelemillä keinoilla.

Palkansaajat ovat varsin laajasti hyväksyneet hallituksen tavoitteen työvoimakustannusten alentamisesta. Tavoiteltavan sovun keskeisiä elementtejä ovat epäilemättä lomaraha, työajan pidennys ja niin sanottu palkkamaltti.

Siitä ei ole tietoa, kuinka kaukana osapuolet ovat tavoitteen toteutustavasta. Voiko pysyvien leikkausten rinnalla olla määräaikaisia järjestelyjä? Saadaanko pakettiin liitetyksi elementtejä, jotka jakavat taakkaa myös muiden kuin palkansaajien maksettavaksi? Miten taataan pienipalkkaisten, naisvaltaisten ja epämukavia työaikoja tekevien alojen tasapuolinen kohtelu?

Työmarkkinaosapuolet ovat toistaiseksi pidättäytyneet spekuloimasta julkisesti sovun mahdollisilla vaihtoehdoilla. Vanha periaate pätee: mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Sipilä on korttinsa näyttänyt, hänen tarkoitustaan avoimuus palvelee: jos sopua ei synny, hallitus toteuttaa pakkolait.

Televisiopuheessaan Sipilä vetosi yrityksiin ja yritysjohtajiin toivomalla heiltä ”ripauksen lisää isänmaallisuutta”. Myönteisesti tulkittuna tämä sisältää viestin työnantajille. Hallituksen kaavailuihin myönteisesti myhäillen suhtautuneelta elinkeinoelämältäkin on syytä odottaa vastaantuloa.

Kitkerä voitto

Hufvudstadsbladetin toimittaja Tommy Pohjola on voittanut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen asiakirjasalausta koskevan oikeudenkäynnin nyt myös käräjäoikeudessa. Journalistissa 8/2015 kerroimme, että hallinto-oikeus määräsi Pohjolan pyytämät asiakirjat julkisiksi.

Käräjäoikeuden päätös hämmentää: automaattimetroa koskevia asiakirjoja salanneet virkamiehet syyllistyivät virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta oikeus ei määrännyt tekijöille rangaistusta. Tommy Pohjolan voitto maistuu perustellusti kitkerältä.

Päätöksellään käräjäoikeus määrittää perustuslakiin kirjatun julkisuusperiaatteen asemaa. Syntyy vaikutelma, että julkisuuslain määräyksien laiminlyönnistä ei ole varsinaisia seuraamuksia. Pohjolan tutkiman Siemens-sopimuksen purkamisesta koitui helsinkiläisille tappiota kymmeniä miljoonia euroja.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta