Poikkeus kuvavirrassa

JOURNALISTI
24.9.2015

Manu Haapalainen, teksti,
Nilufer Demir  / REUTERS, kuva

Syyrialaispojan kuvan julkaiseminen oli yksittäistapaus, sanovat suomalaislehtien kuvavastaavat.

Turkin rannikolla hukkuneen syyrialaispoika Aylan Kurdin kuva levisi pari viikkoa sitten suomalaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa. Kuvan julkaisseiden suomalaismedioiden päätöstä voi pitää poikkeuksellisena. Lehdissä nähdään harvoin kuolleiden kuvia, joista vainaja on tunnistettavissa.

Muun muassa Iltalehti julkaisi Lähi-idän pakolaiskriisin symboliksi nousseen kuvan. Uutismedian julkaisupäällikkö Erkki Meriluoto sanoo, että sen kohdalla tehtiin poikkeus. Julkaiseminen ei tarkoita, että tunnistettavia kuvia kuolleista julkaistaisiin jatkossa helpommin.

Meriluoto kertoo Iltalehden julkaisemispäätöksen olleen monivaiheinen.

”Julkaisimme kuvan ensin nettilehdessämme siten, että poika oli pikselöity. Hänen ruumistaan ei näkynyt. Teimme normaalin toimintatavan mukaisen päätöksen, että ruumiskuvia ei näytetä.”

Kuvan symboliarvon kasvu sai Iltalehden toimituksen kuitenkin pian toisiin ajatuksiin.

”Päiväkokouksessa päätettiin keskustelun jälkeen julkaista kuva päivän lehdessä isona ja pikselöimättömänä. Kuvatekstissä tuotiin sitten esiin perustelut, miksi kuva julkaistiin.”


Helsingin Sanomien kuvatoimituksen esimies Markku Niskanen sanoo hänkin, että shokkikuvan julkaisemista edelsi monipolvinen keskustelu. HS julkaisi kuvan printtilehdessä pienikokoisena ja nettiversiossaan linkin taakse piilotettuna.

”Julkaisimme ensin kuvan, jossa viranomainen kantaa pojan ruumista. Seuraavana päivänä päädyimme laittamaan linkin taakse otoksen pojasta rantaviivassa. Meillä ei ole tapana julkaista näin rajuja kuvia. Oli oikein varoittaa lukijoitamme.”

Niskanen sanoo, että valituksia julkaisemispäätöksestä ei ole tullut.

”Lähtökohtaisesti meillä ei jatkossakaan julkaista tunnistettavia kuvia kuolleista. Olemme yleensä olleet varovaisia. Raakojen kuvien käyttö on kulttuurisidonnainen asia. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa julkaistaan väkivaltaisia kuvia suuremmin miettimättä. Silti meillekin tulee silloin tällöin kritiikkiä, että kuvamaailma on mennyt raadolliseksi.”

 

Turun Sanomien verkkolehdessä tunnistettavaa kuvaa hukkuneesta pojasta ei julkaistu.

”Kuvitimme uutisen ensiksi yleisluontoisella pakolaiskuvalla. Kun poika alkoi nousta koko kriisin symboliksi, vaihdoimme uutiseen kuvan, jossa viranomaiset kantavat hänen ruumistaan”, sanoo netistä vastaava TS:n kuvapäällikkö Riitta Salmi.

Päätös julkaisematta jättämisestä oli osa normaalia toimitusprosessia.

”Meillä on valokuvien käytöstä ohjeistus, ja noudatimme sitä. Myöhemmin verkkolehti kuvitti uutista koosteella ulkomaisten lehtien kansia ja lööppejä.”

Salmi sanoo, että shokkikuvien julkaisussa tulisi olla varovainen. Vastaavaa kuvaa suomalaisesta lapsesta ei ikimaailmassa julkaistaisi.

”Kyse on kaksinaismoralismistakin. Standardien pitäisi olla yhtenäiset, oli hän kuollut missä vain. Jos kuva nousee kriisin symboliksi, toki lukijaa kiinnostaa, millainen se kuva on. Mutta jos sosiaalinen media nostaa jonkin kuvan, pitääkö sen perässä juosta?”

 

Iltalehden Meriluoto näkee asian toisin. Hän sanoo kuvan shokeeranneen ihmisiä auttamaan.

”Lapissa asuva yrittäjä oli havahtunut tämän kuvan nähdessään. Hänellä on lomakyläasuntoja, ja hän ilmoitti että ne ovat nyt pakolaisten käytettävissä.”

Helsingin Sanomien Niskanen katsoo, että yleensä kuvalla hätkähdyttäminen ei ole tehokas keino herätellä toimimaan.

”Ihmiset saattavat torjua liian shokeeraavasti esitetyn asian. Se halutaan painaa sivuun.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta