Oikea määrä yksityiskohtia. ”Jos yksityiskohtia on liian vähän, teksti jää yleiselle tasolle. Jos niitä on liikaa, yksityiskohtien merkitykset katoavat. Tässä riittää opettelemista”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

Pitkään kypsytelty juttu

Elina Järvinen, 44

Suomen Kuvalehden toimittaja vuodesta 2000.

Työskennellyt aiemmin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineena tiedotusoppi.

JOURNALISTI
24.9.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

”Mietimme jo kauan sitten toimitussihteeri Reijo Vahtokarin kanssa, että pitäisi tehdä erojuttu”, kertoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

”Olen hidas kirjoittaja, ja tunnen siitä jatkuvaa syyllisyyttä. Yritän lohduttaa itseäni sillä, että koska editointi tapahtuu samaan aikaan kuin kirjoitustyö, loppupään työvaiheissa säästetään aikaa. Mutta hidas mikä hidas”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen, joka kirjoitti jutun raastavasta avioerosta miehen näkökulmasta. (Hän lähti, SK 11/2015)

”Mietimme jo kauan sitten toimitussihteeri Reijo Vahtokarin kanssa, että pitäisi tehdä erojuttu. Ei selviämistarina, vaan juttu jossa näkyy kipu. Jossa olisi kunnolla läsnä se raastavuus, jota erotilanteessa tunnetaan.

Tammikuussa näin Väestöliiton tiedotteen Miesten erokoulusta. Siinä tuntui olevan hyvä näkökulma jutulle, ja sopiva haastateltava löytyi terapeutin avustuksella.

Mies oli poikkeuksellisen avoin. Hän ei peitellyt mitään eikä hävennyt tunteitaan. Hän myös antoi minulle paljon aikaa. Hän oli ihanteellinen haastateltava.

Jutun tekoon meni noin kolme viikkoa. Sinä aikana haastattelin miestä neljä tuntia kasvokkain ja puhelimessa viisi kertaa. Lisäksi tapasin kaksi terapeuttia ja haastattelin toista vielä uudestaan puhelimessa. Haastattelin myös käräjäoikeuden käräjäsihteeriä, juristia ja lastenvalvojaa.

Nauhoitan ja puran aina haastattelut, vaikka purku on piinaavaa. Käytän yleensä vähän suoria sitaatteja, mutta haluan, että ne ovat tarkkoja. Lähes aina huomaan myös purkuvaiheessa, että monta asiaa on mennyt itse tilanteessa ohi.

Toimitussihteeri Reijo Vahtokari editoi jutun. Keskustelimme aiheesta ja materiaalista sitä mukaa kuin sitä kertyi. Ennen kuin aloitin kirjoittamisen, puhuimme jutun rakenteesta. Kun olin kirjoittanut jutun alun, Vahtokari luki sen. Jatkoin kirjoittamista, mutta myöhemmin viilasin alkua vielä Vahtokarin ohjeiden mukaan, koska alku oli liian hidas, sitä piti tiivistää. Lopuksi teimme pilkunviilaukset ja oikoluvut. Meidän yhteistyömme on muotoutunut tällaiseksi.

Tästä jutusta sain erityisen paljon palautetta. Suomen Kuvalehdessä ei kovin usein käsitellä tämän tyyppisiä aiheita. Se oli monelle yllättävää.

Elina Järvinen, 44

Suomen Kuvalehden toimittaja vuodesta 2000.

Työskennellyt aiemmin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineena tiedotusoppi.

Ulla Ahvenniemen valinta

Kodin Kuvalehden toimittaja Ulla Ahvenniemi valitsi esiteltäväksi Elina Järvisen ja hänen juttunsa avioeroista Suomessa.

”On aina nautinto lukea tekstiä, joka on vähäeleistä, mutta kertoo silti paljon. Suomen Kuvalehden Elina Järvisen jutut ovat sellaisia. Hän ei kikkaile eikä osoittele, mutta kertoo yksityiskohdilla ja rinnastuksilla paljon ja saa lukijan oivaltamaan itse.

Ihailen Järvisen tutkivaa otetta – samoin sitä, kuinka hän kuvaa asioita ja ilmiöitä ihmisten kautta. Yksi hieno esimerkki on alkuvuonna ilmestynyt Hän lähti -juttu (SK 11/2015). Kun suomalainen pari eroaa, aloitteentekijä on useimmiten nainen. Mitä tekee silloin mies? Tämä yksi, ja moni muu.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta