Oikea määrä yksityiskohtia. ”Jos yksityiskohtia on liian vähän, teksti jää yleiselle tasolle. Jos niitä on liikaa, yksityiskohtien merkitykset katoavat. Tässä riittää opettelemista”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

Pitkään kypsytelty juttu

Elina Järvinen, 44

Suomen Kuvalehden toimittaja vuodesta 2000.

Työskennellyt aiemmin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineena tiedotusoppi.

JOURNALISTI
24.9.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

”Mietimme jo kauan sitten toimitussihteeri Reijo Vahtokarin kanssa, että pitäisi tehdä erojuttu”, kertoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

”Olen hidas kirjoittaja, ja tunnen siitä jatkuvaa syyllisyyttä. Yritän lohduttaa itseäni sillä, että koska editointi tapahtuu samaan aikaan kuin kirjoitustyö, loppupään työvaiheissa säästetään aikaa. Mutta hidas mikä hidas”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen, joka kirjoitti jutun raastavasta avioerosta miehen näkökulmasta. (Hän lähti, SK 11/2015)

”Mietimme jo kauan sitten toimitussihteeri Reijo Vahtokarin kanssa, että pitäisi tehdä erojuttu. Ei selviämistarina, vaan juttu jossa näkyy kipu. Jossa olisi kunnolla läsnä se raastavuus, jota erotilanteessa tunnetaan.

Tammikuussa näin Väestöliiton tiedotteen Miesten erokoulusta. Siinä tuntui olevan hyvä näkökulma jutulle, ja sopiva haastateltava löytyi terapeutin avustuksella.

Mies oli poikkeuksellisen avoin. Hän ei peitellyt mitään eikä hävennyt tunteitaan. Hän myös antoi minulle paljon aikaa. Hän oli ihanteellinen haastateltava.

Jutun tekoon meni noin kolme viikkoa. Sinä aikana haastattelin miestä neljä tuntia kasvokkain ja puhelimessa viisi kertaa. Lisäksi tapasin kaksi terapeuttia ja haastattelin toista vielä uudestaan puhelimessa. Haastattelin myös käräjäoikeuden käräjäsihteeriä, juristia ja lastenvalvojaa.

Nauhoitan ja puran aina haastattelut, vaikka purku on piinaavaa. Käytän yleensä vähän suoria sitaatteja, mutta haluan, että ne ovat tarkkoja. Lähes aina huomaan myös purkuvaiheessa, että monta asiaa on mennyt itse tilanteessa ohi.

Toimitussihteeri Reijo Vahtokari editoi jutun. Keskustelimme aiheesta ja materiaalista sitä mukaa kuin sitä kertyi. Ennen kuin aloitin kirjoittamisen, puhuimme jutun rakenteesta. Kun olin kirjoittanut jutun alun, Vahtokari luki sen. Jatkoin kirjoittamista, mutta myöhemmin viilasin alkua vielä Vahtokarin ohjeiden mukaan, koska alku oli liian hidas, sitä piti tiivistää. Lopuksi teimme pilkunviilaukset ja oikoluvut. Meidän yhteistyömme on muotoutunut tällaiseksi.

Tästä jutusta sain erityisen paljon palautetta. Suomen Kuvalehdessä ei kovin usein käsitellä tämän tyyppisiä aiheita. Se oli monelle yllättävää.

Elina Järvinen, 44

Suomen Kuvalehden toimittaja vuodesta 2000.

Työskennellyt aiemmin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineena tiedotusoppi.

Ulla Ahvenniemen valinta

Kodin Kuvalehden toimittaja Ulla Ahvenniemi valitsi esiteltäväksi Elina Järvisen ja hänen juttunsa avioeroista Suomessa.

”On aina nautinto lukea tekstiä, joka on vähäeleistä, mutta kertoo silti paljon. Suomen Kuvalehden Elina Järvisen jutut ovat sellaisia. Hän ei kikkaile eikä osoittele, mutta kertoo yksityiskohdilla ja rinnastuksilla paljon ja saa lukijan oivaltamaan itse.

Ihailen Järvisen tutkivaa otetta – samoin sitä, kuinka hän kuvaa asioita ja ilmiöitä ihmisten kautta. Yksi hieno esimerkki on alkuvuonna ilmestynyt Hän lähti -juttu (SK 11/2015). Kun suomalainen pari eroaa, aloitteentekijä on useimmiten nainen. Mitä tekee silloin mies? Tämä yksi, ja moni muu.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta