Oikea määrä yksityiskohtia. ”Jos yksityiskohtia on liian vähän, teksti jää yleiselle tasolle. Jos niitä on liikaa, yksityiskohtien merkitykset katoavat. Tässä riittää opettelemista”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

Pitkään kypsytelty juttu

Elina Järvinen, 44

Suomen Kuvalehden toimittaja vuodesta 2000.

Työskennellyt aiemmin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineena tiedotusoppi.

JOURNALISTI
24.9.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

”Mietimme jo kauan sitten toimitussihteeri Reijo Vahtokarin kanssa, että pitäisi tehdä erojuttu”, kertoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen.

”Olen hidas kirjoittaja, ja tunnen siitä jatkuvaa syyllisyyttä. Yritän lohduttaa itseäni sillä, että koska editointi tapahtuu samaan aikaan kuin kirjoitustyö, loppupään työvaiheissa säästetään aikaa. Mutta hidas mikä hidas”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Elina Järvinen, joka kirjoitti jutun raastavasta avioerosta miehen näkökulmasta. (Hän lähti, SK 11/2015)

”Mietimme jo kauan sitten toimitussihteeri Reijo Vahtokarin kanssa, että pitäisi tehdä erojuttu. Ei selviämistarina, vaan juttu jossa näkyy kipu. Jossa olisi kunnolla läsnä se raastavuus, jota erotilanteessa tunnetaan.

Tammikuussa näin Väestöliiton tiedotteen Miesten erokoulusta. Siinä tuntui olevan hyvä näkökulma jutulle, ja sopiva haastateltava löytyi terapeutin avustuksella.

Mies oli poikkeuksellisen avoin. Hän ei peitellyt mitään eikä hävennyt tunteitaan. Hän myös antoi minulle paljon aikaa. Hän oli ihanteellinen haastateltava.

Jutun tekoon meni noin kolme viikkoa. Sinä aikana haastattelin miestä neljä tuntia kasvokkain ja puhelimessa viisi kertaa. Lisäksi tapasin kaksi terapeuttia ja haastattelin toista vielä uudestaan puhelimessa. Haastattelin myös käräjäoikeuden käräjäsihteeriä, juristia ja lastenvalvojaa.

Nauhoitan ja puran aina haastattelut, vaikka purku on piinaavaa. Käytän yleensä vähän suoria sitaatteja, mutta haluan, että ne ovat tarkkoja. Lähes aina huomaan myös purkuvaiheessa, että monta asiaa on mennyt itse tilanteessa ohi.

Toimitussihteeri Reijo Vahtokari editoi jutun. Keskustelimme aiheesta ja materiaalista sitä mukaa kuin sitä kertyi. Ennen kuin aloitin kirjoittamisen, puhuimme jutun rakenteesta. Kun olin kirjoittanut jutun alun, Vahtokari luki sen. Jatkoin kirjoittamista, mutta myöhemmin viilasin alkua vielä Vahtokarin ohjeiden mukaan, koska alku oli liian hidas, sitä piti tiivistää. Lopuksi teimme pilkunviilaukset ja oikoluvut. Meidän yhteistyömme on muotoutunut tällaiseksi.

Tästä jutusta sain erityisen paljon palautetta. Suomen Kuvalehdessä ei kovin usein käsitellä tämän tyyppisiä aiheita. Se oli monelle yllättävää.

Elina Järvinen, 44

Suomen Kuvalehden toimittaja vuodesta 2000.

Työskennellyt aiemmin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineena tiedotusoppi.

Ulla Ahvenniemen valinta

Kodin Kuvalehden toimittaja Ulla Ahvenniemi valitsi esiteltäväksi Elina Järvisen ja hänen juttunsa avioeroista Suomessa.

”On aina nautinto lukea tekstiä, joka on vähäeleistä, mutta kertoo silti paljon. Suomen Kuvalehden Elina Järvisen jutut ovat sellaisia. Hän ei kikkaile eikä osoittele, mutta kertoo yksityiskohdilla ja rinnastuksilla paljon ja saa lukijan oivaltamaan itse.

Ihailen Järvisen tutkivaa otetta – samoin sitä, kuinka hän kuvaa asioita ja ilmiöitä ihmisten kautta. Yksi hieno esimerkki on alkuvuonna ilmestynyt Hän lähti -juttu (SK 11/2015). Kun suomalainen pari eroaa, aloitteentekijä on useimmiten nainen. Mitä tekee silloin mies? Tämä yksi, ja moni muu.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta