Ei välineurheilua. Laura Manninen teki ”sakset” Circus Helsingin harjoitustilassa Suvilahden vanhassa voimalarakennuksessa. Kesäisin hän harjoittelee ilma-akrobatiaa usein puistossa: köysi vain kiinni puuhun – se on kaikki, mitä lajiin tarvitaan.

Narun jatkona

Laura Manninen

32-vuotias helsinkiläinen taloustoimittaja.

Valtiotieteen maisteri. Opiskellut poliittista historiaa Turun yliopistossa. Työskennellyt Taloussanomissa vuodesta 2010.

Opettaa ilma- ja pariakrobatiaa aikuisille Sirkus Magentassa Helsingissä. Valmistelee parhaillaan ensimmäistä esitystään parinsa kanssa.

JOURNALISTI
24.9.2015

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Ei siinä töitä ajattele, kun roikkuu kuudessa metrissä pää alaspäin yhden käden varassa”, sanoo ilma-akrobatiaa harrastava toimittaja Laura Manninen.

Neljä vuotta sitten Laura Mannisen ystävä kutsui toimittajan käymään Sirkus Huiman harjoituksissa. Taloussano-missa työskentelevä Manninen ei ollut koskaan harrastanut akrobatiaa, mutta temppuilu kiehtoi häntä.

Niinpä toimittaja huomasi samana iltana roikkuvansa kahden kankaan varassa pää alaspäin. Nyt Manninen jo opettaa ilma-akrobatiaa aloittelijoille.

Ihan jokaiselta tämä tuskin onnistuisi. Manninen harrasti nuorempana yli kymmenen vuotta baletti-, jazz- ja nykytanssia. Salilla hän on treenannut viime vuosina 2 – 3 kertaa viikossa.

Silti Manninen korostaa, että ilma-akrobatia on luultua helpompaa. Hän harrastaa myös pariakrobatiaa lattiatasossa ja pitää sitä vaikeampana kuin ilmassa taiteilua.

Voimaa ilma-akrobatia toki vaatii. Vaikka kankaissa tai köydessä roikutaan kerrallaan vain muutamia minuutteja, jokainen sekunti on pitkä, kun ilmassa pysytään käsien – tai usein vain yhden käden varassa.

”Köyden varassa voi kuitenkin myös levätä, kun sen kietoo lantion ja jalan ympärille. Ja voimat kehittyvät treenatessa.”

 

Manninen taiteilee yleensä 3 – 7 metrin korkeudessa. Siellä hän ottaa erilaisia asentoja, tekee käännöksiä ja välillä pudottautuu köysi ympärilleen kiertyneenä pari metriä alaspäin.

Häntä kiehtoo ilma-akrobatiassa urheilun ja tanssin yhdistäminen sekä vauhti ja vaara.

”Vaaran elementti on kuitenkin hyvin pieni.”

Korkeus tuo Mannisesta harrastukseen jopa turvaa: vaikka ote lipeäisi, ehtii vielä kääntyä jaloilleen ennen kuin mätkähtää alla olevalle paksulle patjalle.

”Olen kokeillut myös tankotanssia. Siinä on vähemmän pelivaraa, kun korkeutta voi olla vain parikymmentä senttiä.”

Manninen ei ole koskaan loukkaantunut köydellä temppuillessaan. Hiertymiä käsiin ja jalkoihin on silti hankala välttää.

”Suurin haaste akrobatiassa on usein pelon hallinta. Mutta omien rajojensa ylittäminen on hyvin palkitsevaa.”


Toimittajan työlle ilma-akrobatia on hyvä vastapaino.

”Ei siinä tule ajatelleeksi töitä, kun roikkuu kuudessa metrissä pää alaspäin yhden käden varassa.”

Mannisen ansiosta Sanomatalon kuntokeskuksen katossa on nyt kiinnityspiste köydelle. Hän tietää ainakin kolme kollegaa, jotka myös harrastavat ilmassa temppuilua.

Kaikille, jotka ovat innostuneet esimerkiksi Cirque du Soleilin tempuista, hän suosittelee vierailemista jonkin sirkuskoulun harjoituksissa kokeilemassa.

”Omista treenikavereistani vanhin on viisikymppinen. En suostu sanomaan harrastukselle yläikärajaa.”

Laura Manninen

32-vuotias helsinkiläinen taloustoimittaja.

Valtiotieteen maisteri. Opiskellut poliittista historiaa Turun yliopistossa. Työskennellyt Taloussanomissa vuodesta 2010.

Opettaa ilma- ja pariakrobatiaa aikuisille Sirkus Magentassa Helsingissä. Valmistelee parhaillaan ensimmäistä esitystään parinsa kanssa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta