Ei välineurheilua. Laura Manninen teki ”sakset” Circus Helsingin harjoitustilassa Suvilahden vanhassa voimalarakennuksessa. Kesäisin hän harjoittelee ilma-akrobatiaa usein puistossa: köysi vain kiinni puuhun – se on kaikki, mitä lajiin tarvitaan.

Narun jatkona

Laura Manninen

32-vuotias helsinkiläinen taloustoimittaja.

Valtiotieteen maisteri. Opiskellut poliittista historiaa Turun yliopistossa. Työskennellyt Taloussanomissa vuodesta 2010.

Opettaa ilma- ja pariakrobatiaa aikuisille Sirkus Magentassa Helsingissä. Valmistelee parhaillaan ensimmäistä esitystään parinsa kanssa.

JOURNALISTI
24.9.2015

Janne Salomaa, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Ei siinä töitä ajattele, kun roikkuu kuudessa metrissä pää alaspäin yhden käden varassa”, sanoo ilma-akrobatiaa harrastava toimittaja Laura Manninen.

Neljä vuotta sitten Laura Mannisen ystävä kutsui toimittajan käymään Sirkus Huiman harjoituksissa. Taloussano-missa työskentelevä Manninen ei ollut koskaan harrastanut akrobatiaa, mutta temppuilu kiehtoi häntä.

Niinpä toimittaja huomasi samana iltana roikkuvansa kahden kankaan varassa pää alaspäin. Nyt Manninen jo opettaa ilma-akrobatiaa aloittelijoille.

Ihan jokaiselta tämä tuskin onnistuisi. Manninen harrasti nuorempana yli kymmenen vuotta baletti-, jazz- ja nykytanssia. Salilla hän on treenannut viime vuosina 2 – 3 kertaa viikossa.

Silti Manninen korostaa, että ilma-akrobatia on luultua helpompaa. Hän harrastaa myös pariakrobatiaa lattiatasossa ja pitää sitä vaikeampana kuin ilmassa taiteilua.

Voimaa ilma-akrobatia toki vaatii. Vaikka kankaissa tai köydessä roikutaan kerrallaan vain muutamia minuutteja, jokainen sekunti on pitkä, kun ilmassa pysytään käsien – tai usein vain yhden käden varassa.

”Köyden varassa voi kuitenkin myös levätä, kun sen kietoo lantion ja jalan ympärille. Ja voimat kehittyvät treenatessa.”

 

Manninen taiteilee yleensä 3 – 7 metrin korkeudessa. Siellä hän ottaa erilaisia asentoja, tekee käännöksiä ja välillä pudottautuu köysi ympärilleen kiertyneenä pari metriä alaspäin.

Häntä kiehtoo ilma-akrobatiassa urheilun ja tanssin yhdistäminen sekä vauhti ja vaara.

”Vaaran elementti on kuitenkin hyvin pieni.”

Korkeus tuo Mannisesta harrastukseen jopa turvaa: vaikka ote lipeäisi, ehtii vielä kääntyä jaloilleen ennen kuin mätkähtää alla olevalle paksulle patjalle.

”Olen kokeillut myös tankotanssia. Siinä on vähemmän pelivaraa, kun korkeutta voi olla vain parikymmentä senttiä.”

Manninen ei ole koskaan loukkaantunut köydellä temppuillessaan. Hiertymiä käsiin ja jalkoihin on silti hankala välttää.

”Suurin haaste akrobatiassa on usein pelon hallinta. Mutta omien rajojensa ylittäminen on hyvin palkitsevaa.”


Toimittajan työlle ilma-akrobatia on hyvä vastapaino.

”Ei siinä tule ajatelleeksi töitä, kun roikkuu kuudessa metrissä pää alaspäin yhden käden varassa.”

Mannisen ansiosta Sanomatalon kuntokeskuksen katossa on nyt kiinnityspiste köydelle. Hän tietää ainakin kolme kollegaa, jotka myös harrastavat ilmassa temppuilua.

Kaikille, jotka ovat innostuneet esimerkiksi Cirque du Soleilin tempuista, hän suosittelee vierailemista jonkin sirkuskoulun harjoituksissa kokeilemassa.

”Omista treenikavereistani vanhin on viisikymppinen. En suostu sanomaan harrastukselle yläikärajaa.”

Laura Manninen

32-vuotias helsinkiläinen taloustoimittaja.

Valtiotieteen maisteri. Opiskellut poliittista historiaa Turun yliopistossa. Työskennellyt Taloussanomissa vuodesta 2010.

Opettaa ilma- ja pariakrobatiaa aikuisille Sirkus Magentassa Helsingissä. Valmistelee parhaillaan ensimmäistä esitystään parinsa kanssa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta