Kiire lisääntyy. Mediatalo Esan journalistien luottamusmies Teppo Koskinen työskentelee uutistoimittajana Etelä-Suomen Sanomissa. Hän sanoo lomautusten vaikuttavan jaksamiseen.”Improvisointi työpäivän aikana lisääntyy, ja erilaiset poikkeukset vaikeuttavat perustyön tekemistä.”

Lomautettu, ei irtisanottu

JOURNALISTI
24.9.2015

Janne Salomaa, teksti
Samuli ikäheimo, Kuva

Lomautuksista keskustellaan yt-neuvotteluissa aiempaa useammin. Silti niitä käytetään harvoin irtisanomisten vaihtoehtona.

Kaikki Mediatalo Esan 62 journalistia viettävät tänä syksynä viikon palkatonta pakkolomaa. Lomautuksesta sovittiin loppukesällä yt-neuvotteluissa.

”Lomautukset eivät olleet täysi yllätys”, sanoo Esan journalistien luottamusmies Teppo Koskinen.

Muun muassa Etelä-Suomen Sanomia ja Itä-Hämettä julkaiseva Mediatalo Esa arvioi, että ilman lomautuksia se tekisi tänä vuonna tappiota noin 270 000 euroa.

Irtisanomiset eivät kuitenkaan olleet esillä yt-neuvotteluissa.

”Meillä on tehty paljon uudistuksia, jotka on vietävä läpi riittävällä henkilöstöllä”, Koskinen sanoo.

Hän pitää lomautuksia solidaarisempana vaihtoehtona kuin irtisanomisia, mutta toteaa, että viikonkin palkan menetys voi hankaloittaa elämää. Työttömyyskorvausta saisi vasta toiselta viikolta.

 

Journalistiliiton työehtoasiamies Tytti Oras kertoo, että lomautuksista keskustelu on pitkän tauon jälkeen palannut toimitusten yt-neuvotteluihin. Esan ohella Etelä-Suomen Media sopi hiljattain lomautuksista.

Syynä lomautusten paluuseen ovat aiempaa konkreettisemmat talousvaikeudet. Vielä joitakin vuosia sitten useimpien mediakonsernien tulokset olivat niin hyviä, etteivät ne voineet perustella säästöjä pelkästään taloudella. Organisaatiouudistusten kautta yhtiöt saattoivat kuitenkin irtisanoa. Lomautuksiin taas vaaditaan media-alalla käytännössä aina vahvoja talousperusteita.

”Toisaalta organisaatiot ovat jo niin ohuita, että enää ei voi irtisanoa, jos halutaan tehdä yhtä paljon sisältöä”, Oras sanoo.

1990-luvun laman aikana moni mediayhtiö lomautti irtisanomisten sijasta.

”Ratkaisua on kiitelty jälkeenpäin. Lomautukset olivat heikossa taloustilanteessa keino pitää ihmisten osaaminen talossa.”

Viime vuosien yt-neuvotteluissa on ennen kaikkea irtisanottu. Oraksesta se kertoo siitä, että työnantajat uskovat tulevaisuuteen vähemmän kuin 1990-luvulla.

”Yhtiöt uskovat taloustilanteen pysyvän heikkona vielä pitkään.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta