Hygienian alkeet

JOURNALISTI
24.9.2015

Elina Grundström
elina.grundstrom@kolumbus.fi
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Veteen piirretty viiva mainonnan ja journalismin välillä on siirtynyt korvien väliin, jossa se liplattelee epämääräisesti, kirjoittaa Elina Grundström.

”Ihan kuin ennen vanhaan mainostoimistobileissä”, kommentoi eräs tuttava ajatushautomo Demoksen kymmenvuotisjuhlissa syyskuun alussa. Vanha konepaja oli täynnä mustiin pukeutuneita hoikkia ja hyvännäköisiä ihmisiä, jotka kävivät intoutuneita keskusteluja uusista työprojekteistaan.

Oli helpottavaa havaita, että Sipilän Suomessa tapahtuu muutakin kuin leikkauksia.

Intoa puhisevassa joukossa näkyi paljon ex-toimittajia, jotka olivat siirtyneet viestintäalalle. Perinteinen media on talousvaikeuksissa, mutta vielä isommassa kriisissä on perinteinen mainonta. Naiivit ostokehotukset eivät uppoa someajan yleisöön, joka on tottunut tarinallisempaan sisältöön. Se avaa uusia työmahdollisuuksia toimittajille.

Aidan toiselle puolelle siirtyneet journalistit eivät vaikuta elämään pettyneiltä luusereilta, vaan heihin on syttynyt uusi liekki. Sisältömarkkinointiin tai lobbaukseen erikoistuneissa viestintätoimistoissa tehdään jännittäviä asioita mukavammissa työoloissa kuin toimituksissa. Viestintäkonsultit saavat parantaa maailmaakin vapaammin kun rivitoimittajat, joilta odotetaan poliittista sitoutumattomuutta. Konsultit ovat olleet innolla mukana järjestämässä esimerkiksi Tahdon-kampanjaa sekä Unelma- ja Welcome-mielenosoituksia.

 

Myös mediatalot ovat innostuneet sisältömarkkinoinnista. Siitä toivotaan uutta tulonlähdettä, joka pelastaisi perinteisen journalismin.

Kaikki voidaan kuitenkin pilata, jos journalismin ja mainonnan raja hämärtyy. Se voi nopeasti viedä uskottavuuden ja yleisön molemmilta. Mediayhtiöt ovat ymmärtäneet vaaran ja reagoineet siihen nopeasti. Ne olivat mukana laatimassa Julkisen sanan neuvoston toukokuista suositusta, jonka mukaan mainosmateriaali tulisi aina merkitä selvästi ja määritellä ilmaisulla ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”.

 

Mediataloissa hygienian alkeet on omaksuttu, mutta entisten ja nykyisten toimittajien keskuudessa hämmennys on suurta. Veteen piirretty viiva mainonnan ja journalismin välillä on siirtynyt korvien väliin, jossa se liplattelee epämääräisesti. Kasvava freelancer-joukko tekee samanaikaisesti toimittajan ja viestintäkonsultin hommia, mutta ei osaa ilmoittaa sidonnaisuuksiaan läpinäkyvästi. Sama henkilö esiintyy journalistisilla alustoilla ”vapaana toimittajana”, mutta muualla ”viestintäkonsulttina”. ”Tiedetoimittaja” voi olla toisissa yhteyksissä ”tiedeviestijä”.

Tv-keskusteluissa lobbareiksi siirtyneet toimittajat esiintyvät vanhan karismansa varassa, eikä katsoja osaa aavistaa, kuka heidän palkkansa nykyään maksaa. Porin Suomi-Areenassa eksät ja nyksät toimittajat, poliitikot ja lobbarit ovat samaa suurta kaveripoprukkaa. Tilannetta pahentaa se, ettei Suomessa ole vieläkään lobbarirekisteriä, jossa vaikuttajaviestijät ilmoittavat toimeksiantajansa.

Korvien välisen viivan suoristamiseen ei ole olemassa mitään yksioikoista menetelmää, mutta vähän lisää hygieniaa ja sidonnaisuuksien ilmoittamista tähän nyt tarvittaisiin.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta