Huutelusta keskusteluun

Jussi Pullinen

Helsingin Sanomien uutispäällikkö, joka vastaa muun muassa Nyt.fi:stä

Valtiotieteiden maisteri

Helsingin Sanomissa vuodesta 2008

Sanoman toimittajakoulussa 2007 – 2008

 

JOURNALISTI
24.9.2015

Nina Erho, teksti
Jani Laukkanen, kuva

Nyt.fi:stä vastaavan Jussi Pullisen mielestä toimittajien puheenjohtajuus voi parantaa verkkokeskustelua – ja koko yhteiskunnallista keskustelua.

”En halua estää yleisön osallistumista mediaan”, sanoo Helsingin Sanomien Nyt.fi:stä vastaava uutispäällikkö Jussi Pullinen. Toisaalta hän haluaa eroon huutokaaoksesta, josta on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa.

Nyt.fi on etsinyt ratkaisua, jolla molemmat toiveet toteutuisivat. Ensin se sulki mölinäksi menneen kommentoinnin juttujen perästä. Viime viikolla se avasi erilliset keskustelut toimituksen valitsemista ajankohtaisista aiheista. Ratkaisu sai heti yleisöltä kehuja mutta myös risuja: kommentointi oli tylsien juttujen suola, toimitus ei pärjää väittelyssä, sensuuria...

”Erillisillä avauksilla pyritään saamaan aikaan keskustelua laajemmista kokonaisuuksista. Yksittäisistä jutuista ei yleensä synny keskustelua, koska ihmiset kirjoittavat niistä jotain eivätkä palaa katsomaan, mitä sitten seuraa”, Pullinen perustelee.


Juttujen kommentoinnin sulkemisen jälkeen yleisöltä tuli paljon ehdotuksia teknisistä ratkaisuista mölinän suitsimiseksi, ja joidenkin toteuttamismahdollisuuksia selvitellään. Ensiavun löytämiseksi Nyt.fi:n toimitus kävi läpi keskustelufoorumeita, Facebook-ryhmiä ja blogeja, joissa keskustelu pysyy asiassa.

Niistä poimittiin malli selkeästi määritellyistä aiheista ja ylläpitäjän ilmentämästä puheenjohtajuudesta. Keskustelujen pohjaksi toimitus kokoaa eri näkökulmia mutta välttää valmiiden mielipiteiden antamista.

”Keskusteluja avatessamme joudumme itsekin miettimään, miksi aiheesta pitää puhua. Uskon, että toimituksen keskustelunavaus ohjaa yleisönkin ottamaan enemmän vastuuta.”

Ideaalimaailmassa toimittaja jatkaisi koko ajan puheenjohtajan roolissa. Pullisen mielestä rooli olisi nykyisessä jännitteisessä yhteiskuntatilanteessa toimittajille laajemminkin sopiva: olisimme ne, jotka sanovat, että nyt kuunnellaan tätä ja nyt taas vuorollaan tuota ihmistä.


Todellisuudessa Nyt.fi:n keskusteluja valvovat moderaattorit, resurssisyistä. Linja on, että kaikkea mieltä saa olla, kunhan perustelee eikä huuda. Entistä tiukemmin karsitaan toistoa, aggressiivisuutta ja naljailua, jonka ainoa anti on todeta, että eipä taas asiat onnistu.

Eurooppalaisia esimerkkejä etsiessään Pullinen yllättyi siitä, että suomalaistyyppinen uutiskommentointi ei näytä olevan sääntö muualla.

”Suomalaiset ovat aina olleet innokkaita mielipidekirjoittajia, ja Suomi on teknologiaoptimisimin maa. Ehkä median verkkoratkaisuihinkin on liittynyt odotus, että kun kaikkien annetaan sanoa mielipiteensä, seuraa automaattisesti hyvää.”

”Mutta sananvapaus ei ole sitä, että ihan kaikki julkaistaan.”

Jussi Pullinen

Helsingin Sanomien uutispäällikkö, joka vastaa muun muassa Nyt.fi:stä

Valtiotieteiden maisteri

Helsingin Sanomissa vuodesta 2008

Sanoman toimittajakoulussa 2007 – 2008

 



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta