Etusivun uudistajat. Uutispäällikkö Mikko Metsämäen (keskellä) alaisuudessa toimii joukko toimittajia, jotka vastaavat Kauppalehden verkon etusivun sisällöstä. Kuvassa Antti Lehmusvirta (vas.) Emil Elo, Anna Juvonen ja Maija Vehviläinen.

Digi-into nousee Kauppalehdessä

Kauppalehti lukuina

Painetun lehden lukijamäärä: 155 000 +2,6%

Verkkoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta 42,5%

Verkkokävijöitä, viikot 8 – 37: +10%

Liikevaihto: 27,8 me +3,7 %*

Verkkoliiketoiminnan liikevaihto +2,0 %*

Kulut: 24,0 me -0,5%*

*Muutos 1 – 6 2014 – 2015

Lähteet: KMT Lukijatutkimus, TNS Metrix ja Alma Median osavuosikatsaus

JOURNALISTI
24.9.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Kauppalehti päätti kolme vuotta sitten keskittyä digitaaliseen julkaisemiseen. Suunnanmuutos näyttää onnistuneen, sillä digitaalinen liiketoiminta tuo jo lähes puolet Kauppalehti-ryhmän liikevaihdosta.

Päätoimittaja Arno Ahosniemi lausui syyskuun alussa Kauppalehden henkilökunnalle sanat, joita on viime aikoina kuultu harvoin media-alalla: kaikki käppyrät osoittavat ylöspäin.

Päätoimittaja puhui Kauppalehden alkuvuoden talousluvuista. Kasvussa ovat talousmediaa julkaisevan yksikön kokonaisliikevaihto, mainosmyynti, verkkoliiketoiminnan liikevaihto sekä printin ja verkkolukijoiden määrä. Tuloskin on pysynyt viime vuoden tasolla ja toimituksellisen henkilöstön määrää on noussut hieman. Yt-neuvotteluita ei ole käyty lähes kolmeen vuoteen.

Laskussa ovat vain kulut: toimintaa pyöritetään siis kustannustehokkaasti.

Päätoimittaja pyytää kiinnittämään huomiota erityisesti yhteen lukuun: verkkoliiketoiminnan osuuteen kokonaisliikevaihdosta. Se on yli 40 prosenttia, mikä tarkoittaa, että lähes puolet liikevaihdosta tulee muualta kuin printistä.

”Vuonna 2009 Kauppalehdessä purettiin raja-aidat printti- ja digitoimituksen välillä. Sen jälkeen toimittajat ovat tehneet kaikkea. Perinteisen median tulevaisuus riippuu siitä, miten menestyksekkäästi se pystyy digitalisoimaan tuotteensa”, Ahosniemi sanoo.

Kauppalehden tuloksesta merkittävä osa tosin tulee talousammattilaisille suunnatuista palveluista, jotka eivät ole perinteistä mediatoimintaa. Toimituksella on silti tärkeä rooli yksikön tuloksessa. Esimerkiksi Kauppalehden maksumuurin takana olevien digisisältöjen myynti tuo lehdelle ”merkittäviä tuloja”. Lukuja lehti ei alan tapojen mukaisesti kerro julkisuuteen.

”Sisältömyynti on mennyt hyvin eteenpäin, sen voin sanoa suoraan”, Ahosniemi toteaa.

 

Ahosniemi teki päätoimittajaksi tultuaan kolme vuotta sitten päätöksen keskittymisestä digisisältöihin. Muutosvaihe on sisältänyt monia kokeiluja yritys-erehdys-menetelmällä. Esimerkiksi videoiden tekemisessä Kauppalehti on joutunut painamaan jarrua ja etsii uusia tapoja hyödyntää liikkuvaa kuvaa.

Digimuutoksen kätilönä toiminut uutispäällikkö Mikko Metsämäki kertoo, että tärkeä osa taloudellista menestystä on ”erilaisten härpäkkeiden” (analytiikkatyökalujen ja verkon uudenlaisten juttutyyppien) kokeileminen. Metsämäen mukaan toimituksessa on hyvä tekemisen meininki.

”Erilaisia kokeiluja on voitu tehdä ilman että on selkä seinää vasten”, Metsämäki sanoo.

Hän mainitsee onnistuneeksi kokeiluksi yhteistyön mainosmyynnin kanssa. Toimitus ja mainosmyynti ovat kehittäneet yhdessä asiasanoitteluun perustuvan mainosmyyntimallin.

”Olemme toimituksessa sitoutuneet siihen, että saamme tietyt klikkimäärät tietyille asiasanoille ja me seuraamme niitä deskissä viikottain. Pyrimme sitoutumaan siihen, että saamme vaikka autojutuille tietyn määrän klikkauksia”, Metsämäki sanoo.

Toimittajia on myös kannustettu toimimaan aktiivisesti somessa ja seuraamaan omien juttujen leviämistä verkossa analytiikkatyökaluja hyödyntäen. Kannustimeksi päätoimittaja lanseerasi leikkimielisen kisan, jossa tarkoituksena on ylittää päätoimittajan Twitter-seuraa- jien määrä, joka on nyt noin 3 500.

 

Metsämäki arvioi, että siirtyminen digitaaliseen toimittamiseen on sujunut Kauppalehdessä melko kivuttomasti, koska taloustoimittajien kriisitietoisuus on ollut jo pitkään hyvällä tasolla. Oman talon luvut on tutkittu tarkoin ja niistä on vedetty muutoksen mahdollistavia johtopäätöksiä.

”Kun digi-edellä-strategia tuli, toimittajat olivat jo sisäistäneet, että verkko on tärkeä asia. Ei ollut sitä asennetta, että haluan tehdä juttuja vain tärkeään printtiin, eikä mitään hömppää sinne verkkoon.”

 

OIKAISU: Uutisen ingressiä on täsmennetty muuttamalla alkuperäisessä jutussa olleen ”digitaaliset sisällöt” -sanaparin tilalle ilmaisu ”digitaalinen liiketoiminta”. – Journalistin toimitus, 24.9.2015 kello 16.15

Kauppalehti lukuina

Painetun lehden lukijamäärä: 155 000 +2,6%

Verkkoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta 42,5%

Verkkokävijöitä, viikot 8 – 37: +10%

Liikevaihto: 27,8 me +3,7 %*

Verkkoliiketoiminnan liikevaihto +2,0 %*

Kulut: 24,0 me -0,5%*

*Muutos 1 – 6 2014 – 2015

Lähteet: KMT Lukijatutkimus, TNS Metrix ja Alma Median osavuosikatsaus



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta