Namibiassa saa kritisoida

Media Namibiassa

 

Sanomalehtiä: 9

11 yksityistä tai julkisrahoitteista radiokanavaa.

Kolme televisioyhtiötä. Kansainväliset uutiskanavat, kuten CNN ja BBC World ovat saatavilla kaapeli- ja satelliittikanavilta.

Ei merkittäviä esteitä uutisten välittämisessä.

Lähde: misa.org ja BBC News

JOURNALISTI
3.9.2015

Hanna Hirvonen, Windhoek, teksti
Kirre Koivunen, kuva

Namibia on sananvapauslistauksissa Afrikan maista korkeimmalla. Siellä toimittaja voi arvostella esimerkiksi poliitikkojen toimintaa ja silti tuntea olevansa turvassa.

Toimittajan työ on Namibiassa melko turvallista: viime vuonna maassa ei tapettu tai pidätetty työnsä takia yhtään journalistia eikä verkossa aktiivisesti kantaaottavaa kansalaista.

Varsinaisia tabuaiheita ei ole, esimerkiksi hallituksen kritisointi on sallittua.

The Namibian -lehden toimittaja Shinovene Immanuel, 27, on viime aikoina uutisoinut esimerkiksi hallituksen rahankäytöstä. Hän kirjoitti, että ministeriöiden käyttöön budjetoiduista varoista palautui valtion kassaan miljardeja, eikä rahaa käytetty maan kehittämiseen.

”Vaadin hallitusta korjaamaan ongelman”, Immanuel sanoo.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö vertaa vuosittain 180 maan lehdistönvapautta. Pohjoismaat sijoittuvat tilaston alkupäähän, Suomi on listan ykkönen. Namibia on sijalla 17. Afrikan maiden kärkipaikkaa pitävä Namibia on korkeammalla kuin moni Euroopan valtio, esimerkiksi Sveitsi, Iso-Britannia tai Espanja.

Kahden miljoonan asukkaan Namibiassa on verrattain laaja mediakenttä: päivittäin ilmestyy viisi sanomalehteä, viikoittain viisi lisää, ja radiokanavia on toistakymmentä. Media ei kuitenkaan tavoita kaikkia kyliä.

Immanuel huomauttaa, että lisäksi median omistus on yksi-puolista.

The Namibian on yksi harvoista riippumattomista medioista. Muilla on läheinen suhde valtiovaltaan, ja suuri osa toimittajista uskoo sen, mitä lehdistötilaisuuksissa sanotaan.” Tutkivaa journalismia pitäisikin tehdä enemmän.

”Vasta sitten, kun valtaapitäviä painostetaan tarpeeksi totuudella, sijoitusta voi juhlia.”

Namibia juhli keväällä 25-vuotista itsenäisyyttään. Suomen entisellä presidenttillä Martti Ahtisaarella oli Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin erityisedustajana merkittävä rooli Namibian itsenäisyyden toteutumisessa. Suomen ja Namibian suhde on nykyisinkin läheinen. Yhteistyöstä huolimatta suomalaiset toimittajat tarvitsevat silti viisumin Namibiassa työskentelyyn.

Kuva: Kiireinen toimittaja. Namibiaan valittiin keväällä uusi hallitus. Budjettineuvottelut pitivät Shinovene Immanuelin kiireisenä.

Media Namibiassa

 

Sanomalehtiä: 9

11 yksityistä tai julkisrahoitteista radiokanavaa.

Kolme televisioyhtiötä. Kansainväliset uutiskanavat, kuten CNN ja BBC World ovat saatavilla kaapeli- ja satelliittikanavilta.

Ei merkittäviä esteitä uutisten välittämisessä.

Lähde: misa.org ja BBC News



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta