Käytäntö edellä

Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT)

 

Perustettu 2011

Tutkinto-ohjelmat: journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, teatterityön tutkinto-ohjelma.

Yksikön johtaja: Heikki Hellman

JOURNALISTI
3.9.2015

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Tampereen ylipiston journalismikoulutus täyttää 90 vuotta. Yksikönjohtaja Heikki Hellman kertoo, että opetuksessa satsataan nyt monimediaisuuteen ja yrittäjänä toimimiseen.

”Kun vertailin alan eri koulutusohjelmia, huomasin, että Tampereella näytti olevan paljon käytännön opetusta. Se veti minut hakemaan juuri sinne”, sanoo Iida Nieminen.

Kaksi vuotta Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän tutkinto- ohjelmassa opiskellut Nieminen suunnittelee kandintyönsä aloittamista vuoden 2016 keväällä. Nieminen sanoo, että Tampereen lupaus on myös pitänyt.

”Olin nyt Hämeen Sanomissa ensimmäistä kesää kokopäiväisesti oman alan töissä. Ilman saamaani opetusta en olisi välttämättä pärjännyt lainkaan näin hyvin. Käytännön opetusta ei saisi jatkossa ainakaan vähentää.”

 

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma lupaa antaa valmiudet työskennellä toimittajana, kuvajournalistina ja viestinnän asiantuntijana. Tutkinto-ohjelma kuuluu 90-vuotisjuhlaansa viettävän Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikköön (CMT). Yksikön johtaja Heikki Hellman kertoo, että yliopisto keskittyy käytännön opetukseen jatkossakin. Osoituksena tästä opiskelijoiden harjoitustoimitus on ollut kesän ajan noin puoli miljoonaa maksavan remontin kourissa.

”Sinne tulee uusi laitekanta. Toimitus on yliopistolle tärkeä myös oppimisympäristön kehittämiskohteena.”

Hellman näkee Tampereen journalistikoulutuksen vahvuudeksi juuri yliopiston mahdollistaman laaja-alaisuuden. Kyse ei ole vain journalististen temppujen opettamisesta, vaan suurista kokonaisuuksista, sivistyksestä.

”Verrattuna vaikkapa ammattikorkeakouluun pystymme antamaan laajemman perustan kaikille opinnoille, vaikka resurssit tulevatkin vähenemään jonkin verran. Mutta Tampereen yliopisto on pärjännyt aika hyvin rahoitustaistelussa suoriteperusteisen rahoitusmallin voimaantulon jälkeenkin.”

 

Opetukseen on lähitulevaisuudessa luvassa sekä sisällöllisiä että rakenteellisia muutoksia. Ensimmäinen on jo syksyllä käyttöön otettava uusi opetussuunnitelma. Hellman korostaa, että opetus muuttuu yhä monimediaisemmaksi.

”Opiskelijat tekevät harjoitustoimituksessa lehteä ja nettiversiota siitä. He tekevät myös radio- ja tv-työtä. Yritämme tuoda mediat opetuksessa koko ajan lähemmäksi toisiaan.”

Monimediaisen osaamisen lisäksi CMT haluaa tarjota eväitä työmarkkinoilla selviytymiseen, Hellman sanoo.

”Uskon, että vierailijaprofessori Rauli Virtanen antaa tähän panoksensa. Nyt jo näkee, että opiskelijamme ovat tosi oma-aloitteisia. Hehän ovat perustaneet osuuskuntia ja kokeilleet joukkorahoitusta, ja siten vieneet omaa uraansa eteenpäin. Mutta ehkä opetus ei riittävästi ole reagoinut uranäkymien muuttumiseen. Opiskelijat ovat toivoneet lisää opetusta, miten toimitaan esimerkiksi yrittäjänä media-alalla. Siihen yritämme nyt ensi syksystä alkaen uusissa tutkintovaatimuksissa vastata.”

 

Ainakin toistaiseksi myötätuulessa on ollut hanke Tampereen yliopiston, Teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistämiseksi. Hellman ei ole huolissaan oppiaineen tulevaisuudesta, vaikka yhteen mentäisiinkin.

”Meillä on nyt jo vuosien ajan ollut yhteistyötä sekä TAMKin että Teknillisen yliopiston kanssa. Teknillinen yliopisto esimerkiksi on suunnitellut toimitusjärjestelmän prototyyppiä, jota meidän opiskelijamme ovat olleet testaamassa. On myös kokeiltu mobiilijournalismin sovelluksia. Myös TAMK on kiinnostava yhteistyökumppani. Nyt kun TAMK:in mediaopetus on siirtynyt Tohloppiin Mediapolikseen, mekin voisimme hyödyntää esimerkiksi Ylen studioteknologiaa. Meillä on sisältöpuoli. TAMKissa ja TTY:ssä taas on tekniikan osaamista.”

Synergiasta puheenollen, CMT:n sisällä siis toimivat myös teatterityö sekä teatterin- ja draamantutkimus. Miten hyvin oppiaineiden välille on yksikön sisällä syntynyt yhteistyötä? Määrärahojen jakamisesta on Journalistin tietojen mukaan ajoittain väännetty kiivaastikin.

”Aina kun resursseja on hiukan vähemmän kuin haluttaisiin, totta kai niistä tulee taistelua, eikä sitä voi välttää. Mutta se on myös rakentavaa ja hyödyllistä. Silloin asioita on pakko perustella ja rahat pitää ansaita. Minusta kaikesta on selvitty sopuisasti.”

Teatterin ja journalismin synergiaetua on Iida Niemisen mukaan hyödynnetty vasta hiljattain. Ensi syksyn journalistinen dokumenttiteatteriesitys Suomalainen ”Pressi” Klubi on kokeiluna ensimmäinen laatuaan.

”Toivottavasti vastaavaa saataisiin jatkossakin.”

 

Nieminen sanoo, että nimenomaan käytännön opetus on täyttänyt hänen odotuksensa. Radio Moreenin viimevuotinen lakkauttamisuhka kuitenkin säikäytti.

”Se on Suomen ainoa yliopistoradio. On eri asia tehdä oikeasti kuin vain harjoitella tekemistä, ja Moreeni oli yksi niistä syistä, että pyrin juuri Tampereelle. Onneksi opiskelijat ovat aktiivisia, ja vastarintaa saatiin aikaiseksi.”

Moreenia ei lakkautettu. Myös Nieminen odottaa innolla uuden harjoitustoimituksen valmistumista.

”Opiskelijat ovat olleet sitä mieltä, että laitteisto on vaatinut päivitystä jo pitkään. Työvälineisiimme sinänsä täytyy olla tyytyväinen, ja siihen että toiveitamme on nytkin kuunneltu. Ehkä uudistukseen saatuja varoja olisi voinut laittaa enemmän tekniseen puoleen. Vaikka on kiva että toimituksesta tehdään myös viihtyisä, niin loppujen lopuksi työvälineet ovat etusijalla.”

Nieminen sanoo opiskelijoiden nimenomaan toivoneen opetukselta aiempaa suurempaa monimediaisuutta ja vastaamista työelämän haasteisiin.

”Vielä enemmän pyrkisin luopumaan printtimedian ja perinteisen toimittajantyön painottamisesta. Näin uran alussa olevan ihmisen näkökulmasta ei kuulosta uskottavalta, että meistä kaikista tulisi sanomalehtitoimittajia. Opettajamme ovat sukupolvea, joka on elänyt sen ajan, jolloin sanomalehdillä meni hyvin. Opetuksen Hesari- ja Yle-keskeisyydestä voisi luopua.”

Vuonna 1925 Tampereella alkanutta toimittajakoulutusta juhlitaan Tampereen yliopistossa perjantaina 2.  lokakuuta.

Kuva: Tampereen ääni. Kolmannen vuoden opiskelija Iida Nieminen huojentui, kun yliopiston Radio Moreenia ei lakkautettukaan.

Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT)

 

Perustettu 2011

Tutkinto-ohjelmat: journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, teatterityön tutkinto-ohjelma.

Yksikön johtaja: Heikki Hellman



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta