Käytäntö edellä

Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT)

 

Perustettu 2011

Tutkinto-ohjelmat: journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, teatterityön tutkinto-ohjelma.

Yksikön johtaja: Heikki Hellman

JOURNALISTI
3.9.2015

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Tampereen ylipiston journalismikoulutus täyttää 90 vuotta. Yksikönjohtaja Heikki Hellman kertoo, että opetuksessa satsataan nyt monimediaisuuteen ja yrittäjänä toimimiseen.

”Kun vertailin alan eri koulutusohjelmia, huomasin, että Tampereella näytti olevan paljon käytännön opetusta. Se veti minut hakemaan juuri sinne”, sanoo Iida Nieminen.

Kaksi vuotta Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän tutkinto- ohjelmassa opiskellut Nieminen suunnittelee kandintyönsä aloittamista vuoden 2016 keväällä. Nieminen sanoo, että Tampereen lupaus on myös pitänyt.

”Olin nyt Hämeen Sanomissa ensimmäistä kesää kokopäiväisesti oman alan töissä. Ilman saamaani opetusta en olisi välttämättä pärjännyt lainkaan näin hyvin. Käytännön opetusta ei saisi jatkossa ainakaan vähentää.”

 

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma lupaa antaa valmiudet työskennellä toimittajana, kuvajournalistina ja viestinnän asiantuntijana. Tutkinto-ohjelma kuuluu 90-vuotisjuhlaansa viettävän Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikköön (CMT). Yksikön johtaja Heikki Hellman kertoo, että yliopisto keskittyy käytännön opetukseen jatkossakin. Osoituksena tästä opiskelijoiden harjoitustoimitus on ollut kesän ajan noin puoli miljoonaa maksavan remontin kourissa.

”Sinne tulee uusi laitekanta. Toimitus on yliopistolle tärkeä myös oppimisympäristön kehittämiskohteena.”

Hellman näkee Tampereen journalistikoulutuksen vahvuudeksi juuri yliopiston mahdollistaman laaja-alaisuuden. Kyse ei ole vain journalististen temppujen opettamisesta, vaan suurista kokonaisuuksista, sivistyksestä.

”Verrattuna vaikkapa ammattikorkeakouluun pystymme antamaan laajemman perustan kaikille opinnoille, vaikka resurssit tulevatkin vähenemään jonkin verran. Mutta Tampereen yliopisto on pärjännyt aika hyvin rahoitustaistelussa suoriteperusteisen rahoitusmallin voimaantulon jälkeenkin.”

 

Opetukseen on lähitulevaisuudessa luvassa sekä sisällöllisiä että rakenteellisia muutoksia. Ensimmäinen on jo syksyllä käyttöön otettava uusi opetussuunnitelma. Hellman korostaa, että opetus muuttuu yhä monimediaisemmaksi.

”Opiskelijat tekevät harjoitustoimituksessa lehteä ja nettiversiota siitä. He tekevät myös radio- ja tv-työtä. Yritämme tuoda mediat opetuksessa koko ajan lähemmäksi toisiaan.”

Monimediaisen osaamisen lisäksi CMT haluaa tarjota eväitä työmarkkinoilla selviytymiseen, Hellman sanoo.

”Uskon, että vierailijaprofessori Rauli Virtanen antaa tähän panoksensa. Nyt jo näkee, että opiskelijamme ovat tosi oma-aloitteisia. Hehän ovat perustaneet osuuskuntia ja kokeilleet joukkorahoitusta, ja siten vieneet omaa uraansa eteenpäin. Mutta ehkä opetus ei riittävästi ole reagoinut uranäkymien muuttumiseen. Opiskelijat ovat toivoneet lisää opetusta, miten toimitaan esimerkiksi yrittäjänä media-alalla. Siihen yritämme nyt ensi syksystä alkaen uusissa tutkintovaatimuksissa vastata.”

 

Ainakin toistaiseksi myötätuulessa on ollut hanke Tampereen yliopiston, Teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistämiseksi. Hellman ei ole huolissaan oppiaineen tulevaisuudesta, vaikka yhteen mentäisiinkin.

”Meillä on nyt jo vuosien ajan ollut yhteistyötä sekä TAMKin että Teknillisen yliopiston kanssa. Teknillinen yliopisto esimerkiksi on suunnitellut toimitusjärjestelmän prototyyppiä, jota meidän opiskelijamme ovat olleet testaamassa. On myös kokeiltu mobiilijournalismin sovelluksia. Myös TAMK on kiinnostava yhteistyökumppani. Nyt kun TAMK:in mediaopetus on siirtynyt Tohloppiin Mediapolikseen, mekin voisimme hyödyntää esimerkiksi Ylen studioteknologiaa. Meillä on sisältöpuoli. TAMKissa ja TTY:ssä taas on tekniikan osaamista.”

Synergiasta puheenollen, CMT:n sisällä siis toimivat myös teatterityö sekä teatterin- ja draamantutkimus. Miten hyvin oppiaineiden välille on yksikön sisällä syntynyt yhteistyötä? Määrärahojen jakamisesta on Journalistin tietojen mukaan ajoittain väännetty kiivaastikin.

”Aina kun resursseja on hiukan vähemmän kuin haluttaisiin, totta kai niistä tulee taistelua, eikä sitä voi välttää. Mutta se on myös rakentavaa ja hyödyllistä. Silloin asioita on pakko perustella ja rahat pitää ansaita. Minusta kaikesta on selvitty sopuisasti.”

Teatterin ja journalismin synergiaetua on Iida Niemisen mukaan hyödynnetty vasta hiljattain. Ensi syksyn journalistinen dokumenttiteatteriesitys Suomalainen ”Pressi” Klubi on kokeiluna ensimmäinen laatuaan.

”Toivottavasti vastaavaa saataisiin jatkossakin.”

 

Nieminen sanoo, että nimenomaan käytännön opetus on täyttänyt hänen odotuksensa. Radio Moreenin viimevuotinen lakkauttamisuhka kuitenkin säikäytti.

”Se on Suomen ainoa yliopistoradio. On eri asia tehdä oikeasti kuin vain harjoitella tekemistä, ja Moreeni oli yksi niistä syistä, että pyrin juuri Tampereelle. Onneksi opiskelijat ovat aktiivisia, ja vastarintaa saatiin aikaiseksi.”

Moreenia ei lakkautettu. Myös Nieminen odottaa innolla uuden harjoitustoimituksen valmistumista.

”Opiskelijat ovat olleet sitä mieltä, että laitteisto on vaatinut päivitystä jo pitkään. Työvälineisiimme sinänsä täytyy olla tyytyväinen, ja siihen että toiveitamme on nytkin kuunneltu. Ehkä uudistukseen saatuja varoja olisi voinut laittaa enemmän tekniseen puoleen. Vaikka on kiva että toimituksesta tehdään myös viihtyisä, niin loppujen lopuksi työvälineet ovat etusijalla.”

Nieminen sanoo opiskelijoiden nimenomaan toivoneen opetukselta aiempaa suurempaa monimediaisuutta ja vastaamista työelämän haasteisiin.

”Vielä enemmän pyrkisin luopumaan printtimedian ja perinteisen toimittajantyön painottamisesta. Näin uran alussa olevan ihmisen näkökulmasta ei kuulosta uskottavalta, että meistä kaikista tulisi sanomalehtitoimittajia. Opettajamme ovat sukupolvea, joka on elänyt sen ajan, jolloin sanomalehdillä meni hyvin. Opetuksen Hesari- ja Yle-keskeisyydestä voisi luopua.”

Vuonna 1925 Tampereella alkanutta toimittajakoulutusta juhlitaan Tampereen yliopistossa perjantaina 2.  lokakuuta.

Kuva: Tampereen ääni. Kolmannen vuoden opiskelija Iida Nieminen huojentui, kun yliopiston Radio Moreenia ei lakkautettukaan.

Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT)

 

Perustettu 2011

Tutkinto-ohjelmat: journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma, teatterityön tutkinto-ohjelma.

Yksikön johtaja: Heikki Hellman



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta