Journalistille hyvä arvosana lukijoilta

JOURNALISTI
3.9.2015

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, grafiikka

Lukijatutkimuksen mukaan Journalistin lukijat pitävät lehteä tärkeänä syynä kuulua Journalistiliittoon.

Suomen Journalistiliiton ammattilehti Journalisti sai elokuussa valmistuneessa lukijatutkimuksessa positiivista palautetta lukijoiltaan. Lukijoista yli 80 prosenttia on Journalistiin ”melko tyytyväinen” tai ”erittäin tyytyväinen”.

Tutkimuksen mukaan Journalisti on ammattikunnalle tärkeä ja arvostettu tietolähde ja lehden lukijoilla on vahva side Journalistiin. Viidennes lukijoista lukee Journalistia puoli tuntia tai enemmän.

Lukijatutkimuksen toteuttaneen Focus Masterin toimitusjohtajan Yrjö Lauhan mukaan Journalisti on onnistunut pitämään lukijansa lähes yhtä tyytyväisenä kuin vuonna 2011, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran.

Journalistilla on paljon vahvuuksia sekä lukutottumusten että sisällön arvioinnin alueilla. Journalisti on lukutottumuksissa onnistunut säilyttämään aikaisemmat tuloksensa, vaikka useimpien tutkimiemme lehtien lukutottumukset hiipuvat salakavalasti lehtien joutuessa yhä ankarammin kamppailemaan lukijoiden huomiosta ja ajankäytöstä”, Lauha sanoo.

Lauhan mukaan Journalistin eri lukijaryhmien väliset erot lehden sisällön arvioinnissa ovat tavanomaista pienempiä muiden alojen ammattilehtiin verrattuna.

”Kiinnostus journalismia ja media-alaa kohtaan yhdistää kaikkia lukijoita omista työtehtävistä riippumatta.”

 

Eri aihepiireistä Journalistin lukijoita kiinnostavat erityisesti journalistinen työ ja sen tekijät sekä media-alan näkymät ja kehittyminen. Lauhan mukaan journalistit ovat muihin ammattiryhmiin verrattuna poikkeuksellisen kiinnostuneita oman alansa ihmisistä.

Vähiten lehden lukijoita puolestaan kiinnostavat aiheet, jotka käsittelevät Journalistiliiton valtuustoa, hallitusta tai paikallista tai alueellista järjestötoimintaa.

Vakiosisällöistä luetuimpia ovat Takasivu, Ajankohtaista-osasto, Lukijoilta, Yleisönosasto-pilakuva ja lehden pitkät artikkelit.

Journalisti on myös tärkeä jäsen-etu ja keskeinen syy kuulua Journalistiliittoon. Lehden merkitystä jäsenetuna pitää ”tärkeänä” tai ”melko tärkeänä” lähes 90 prosenttia vastaajista.

”Ilman lehteä todennäköisesti eroaisin liitosta”, toteaa eräs vastaaja.

”Lehti on muistutus, että liitto on olemassa ja kertoo mitä kilpailijoille ja kollegoille kuuluu”, toinen vastaaja sanoo.

”Ainoa kanava, jota kautta minulla on kosketusta liittoon”, kolmas vastaaja sanoo.

Lauhan mukaan oma lehti koetaan muissakin järjestöissä merkittävänä jäsenetuna, mutta Journalistilla on selvästi oma identiteetti ja ansioita julkaisuna.

”Sitä ei koeta monien muiden järjestölehtien tavoin ensisijaisesti taustalla vaikuttavan järjestön näyteikkunana. Ehkä juuri ammattilehti sanana kuvaa Journalistia paremmin kuin järjestölehti”, Lauha sanoo.
 

Journalisti toteutti viime vuonna lehtiuudistuksen. Ensimmäinen uudistunut numero ilmestyi tammikuussa 2015. Uudistuksessa lehden koko pieneni hieman, rakenne muuttui osittain ja osa vanhoista palstoista korvattiin uusilla.

Vastaajista noin puolet arvioi, että uudistus paransi lehteä, 38 prosenttia oli sitä mieltä, että lehti säilyi ennallaan ja loput arvioi lehden menneen heikompaan suuntaan. Uutta ulkoasua vastaajat pitivät helppolukuisena, nykyaikaisena ja ilmavana, mutta aavistuksen ennalta-arvattavana.

Painojälkeen ja painopaperiin vastaajat olivat yli 90 prosenttisesti tyytyväisiä. 54 prosenttia vastaajista piti nykyistä ilmestymistiheyttä (15 numeroa vuodessa) sopivana.

Heikon arvosanan Journalisti sai sen sijaan verkosta. Vastaajista 66 prosenttia ei käy koskaan Journalistin verkkosivuilla. Noin kolmasosa käy sivuilla vain silloin tällöin.

Lukijat myös pitivät myös tärkeänä, että Journalisti olisi aktiivisempi sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. (Toimitus otti molemmat kanavat käyttöön kesäkuussa.)


Päätoimittaja Markku Lappalainen pitää lukijatutkimuksen tuloksia rohkaisevina.

”Vuodenvaihteessa toteutettu uudistus on onnistunut. Erityisen mieluinen on tutkimuksen tieto, jonka mukaan Journalistilla on hyvin toimiva suhde kaikkiin ikä- ja ammattiryhmiin.”

Lukijatutkimus keskittyi painetun Journalistin arviointiin, verkkolehden käyttöä pitää Lappalaisen mukaan tutkia perusteellisemmin.

”Aktivoitumisemme sosiaalisessa mediassa on jo vahvistanut verkkolehteä, ohjannut sille lukijoita ja aktivoinut sisällöstämme kiinnostuneita. Tavoitteemme on palvella lukijoita entistä paremmin ja monipuolisesti kaikilla foorumeilla.”

Journalistin lukijatutkimus 2015

Kyselylomake lähetettiin noin tuhannelle Journalistin lukijalle viime toukokuussa.

Vastauksia kertyi 260 kappaletta, joten vastausprosentti on 23.

Noin 39 prosenttia vastaajista oli toimittajia. Vastaajista 61 prosenttia oli naisia.

Vastaajista noin kolmasosa on alle 40-vuotiaita. 74 prosenttia vastaajista on ollut alalla yli 10 vuotta.

Edellisen kerran lukijatutkimus tehtiin vuonna 2011.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta