Journalisti sen olla pitää

HEILTÄ KYSYIMME:

Pauli Aalto-Setälä: Allerin toimitusjohtaja.

Matti Apunen: päätoimittajataustainen Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja.

Antti Blåfield: HS-taustainen toimittaja ja kirjailija.

Juha Honkonen: Vihreän Langan päätoimittaja ja yrittäjä.

Ulla Järvi: Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja JSN:n jäsen.

Susanna Kuparinen: toimittaja ja teatteriohjaaja.

Johanna Vehkoo: toimittaja ja Long Playn perustaja.

JOURNALISTI
3.9.2015

Nina Erho, teksti
Esko Keski-Vähälä, kuva

Kokenut mutta moderni journalisti, rohkea mutta tahdikas keskustelija. Sellainen olisi JSN:n uusi puheenjohtaja, jos Journalistin kyselyyn vastanneet mediavaikuttajat saisivat valita.

JSN:n puheenjohtajan tulee olla journalisti. Tätä mieltä on kuusi seitsemästä mediavaikuttajasta, joilta Journalisti kysyi elokuun lopussa, millainen vuodenvaihteessa väistyvän Risto Uimosen seuraajan pitäisi olla.

Susanna Kuparisen mielestä puheenjohtaja tarvitsee kokemusta muistakin kuin päällikkö- tai hallintotehtävistä. Porttikielto Poriin -henki on suotavaa:

”Puheenjohtajan tulisi ottaa alan sisällä ja julkisuudessa tiukempi ja riippumattomampi kanta esimerkiksi journalistien vapaa-ajanviettoon yhteiskunnan eliitin kanssa.”

Antti Blåfieldin mielestä puheenjohtajaa hyödyttää kokemus johtavan toimittajan roolista ja paineisten journalististen päätösten tekemisestä. Pauli Aalto-Setälä toivoo journalistitaustaista ”modernia digivaikuttajaa”. Hän toivoo uuden puheenjohtajan tuntevan naistenlehtialaa ja ymmärtävän journalismin tarvitsevan nykyistä laajemman rahoittajapohjan.

Vastaajista vain Matti Apusen mielestä puheenjohtajan taustalla ei ole suurta merkitystä.

”JSN:n puheenjohtaja on terveen järjen asiamies. Hänen tärkein ominaisuutensa on erottaa pieni suuresta.”

 

Jos Juha Honkonen saisi päättää, puheenjohtajaksi valittaisiin kokenut, analyyttinen, diplomaattinen ja päätöksissä järkeä tunteen sijaan painottava journalisti. Johanna Vehkoo arvostaa dynaamisuutta.

”Olisi mukavaa, jos ei valittaisi emerituspäätoimittajaa, joka ha- luaa kerryttää eläkettään vielä muutaman vuoden, vaan joku edelleen aktiivisesti journalismissa toimiva, rohkea tyyppi.”

Blåfield toivoo riippumattomuutta, puolueettomuutta ja suorasanaisuutta tahdikkuuden rajoissa. Hänestä puheenjohta- jaksi olisi korkea aika löytää nainen. Ulla Järvi toivoo, että vaihtoehdoissa olisi myös nuoria.

Unelmapuheenjohtajan persoonaa JSN:n jäsenenä toimiva Järvi peilaa Uimoseen, jonka kokouk- sissa keskusteluilmapiiri on ollut hänestä poikkeuksellisen salliva.

”Puheenjohtaja ei voi olla tärkeilevä tiukkapipo eikä äkkipikainen ja tuomitseva. Mustavalkoisuus on ehkä pahin piirre, joka medianeuvoston vetäjällä voisi olla.”

Tehtävässä puheenjohtajalta toivotaan aktiivisuutta. Hänen pitää puolustaa journalismia mutta myös aloittaa kriittisiä keskusteluja siitä ja sen etiikasta.

”Asiat eivät muutu ilman, että riittävän suuri auktoriteetti nostaa ne käsittelyyn”, Kuparinen sanoo. Vehkoo ja Honkonen puhuvat norsunluutornista, josta pitää tulla alas. ”Dialogia monologin sijaan”, Vehkoo muotoilee.

Keskenään eri mieltä vastaajat ovat siitä, mihin uuden puheenjohtajan pitäisi ensimmäiseksi tarttua. Järvi arvelee kanteluiden lisääntymisen pakottavan miettimään, mitkä tapaukset käsittelee koko neuvosto. Blåfieldin mielestä tärkeää on ratkaista, miten JSN saisi äänensä kuuluviin some-kentällä.

Honkonen kantaa huolta neuvoston rahoituksen jatkuvuudesta. Hänestä puheenjohtajan ja koko alan pitäisi ideoida itsesääntelylle uusia tulonlähteitä.

Apusen mielestä uuden puheenjohtajan pitäisi punnita sitäkin, mikä ei riko Journalistin ohjeita mutta tuntuu ihmisistä vääryy-deltä. Hänestä JSN:n puheenjohtaja voi olla tärkeä paineventtiili mediaturhaumien purkamisessa.

”Piilovaikuttaminen juttujen kautta tai missiojournalismi puhuttavat kahvipöydissä. Jos media-alalta kukaan ei keskustele niistä tai kritiikki torjutaan, se syö valtamedian luotettavuutta.”

JSN:n puheenjohtajaksi voi hakea 4. syyskuuta saakka.

Kuva: Uimosen tapaan. JSN:n nykyinen puheenjohtaja Risto Uimonen ja pääsihteeri Ilkka Vänttinen Mediaillassa Seinä-
joella syksyllä 2013.

HEILTÄ KYSYIMME:

Pauli Aalto-Setälä: Allerin toimitusjohtaja.

Matti Apunen: päätoimittajataustainen Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja.

Antti Blåfield: HS-taustainen toimittaja ja kirjailija.

Juha Honkonen: Vihreän Langan päätoimittaja ja yrittäjä.

Ulla Järvi: Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja JSN:n jäsen.

Susanna Kuparinen: toimittaja ja teatteriohjaaja.

Johanna Vehkoo: toimittaja ja Long Playn perustaja.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta