Journalisti sen olla pitää

HEILTÄ KYSYIMME:

Pauli Aalto-Setälä: Allerin toimitusjohtaja.

Matti Apunen: päätoimittajataustainen Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja.

Antti Blåfield: HS-taustainen toimittaja ja kirjailija.

Juha Honkonen: Vihreän Langan päätoimittaja ja yrittäjä.

Ulla Järvi: Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja JSN:n jäsen.

Susanna Kuparinen: toimittaja ja teatteriohjaaja.

Johanna Vehkoo: toimittaja ja Long Playn perustaja.

JOURNALISTI
3.9.2015

Nina Erho, teksti
Esko Keski-Vähälä, kuva

Kokenut mutta moderni journalisti, rohkea mutta tahdikas keskustelija. Sellainen olisi JSN:n uusi puheenjohtaja, jos Journalistin kyselyyn vastanneet mediavaikuttajat saisivat valita.

JSN:n puheenjohtajan tulee olla journalisti. Tätä mieltä on kuusi seitsemästä mediavaikuttajasta, joilta Journalisti kysyi elokuun lopussa, millainen vuodenvaihteessa väistyvän Risto Uimosen seuraajan pitäisi olla.

Susanna Kuparisen mielestä puheenjohtaja tarvitsee kokemusta muistakin kuin päällikkö- tai hallintotehtävistä. Porttikielto Poriin -henki on suotavaa:

”Puheenjohtajan tulisi ottaa alan sisällä ja julkisuudessa tiukempi ja riippumattomampi kanta esimerkiksi journalistien vapaa-ajanviettoon yhteiskunnan eliitin kanssa.”

Antti Blåfieldin mielestä puheenjohtajaa hyödyttää kokemus johtavan toimittajan roolista ja paineisten journalististen päätösten tekemisestä. Pauli Aalto-Setälä toivoo journalistitaustaista ”modernia digivaikuttajaa”. Hän toivoo uuden puheenjohtajan tuntevan naistenlehtialaa ja ymmärtävän journalismin tarvitsevan nykyistä laajemman rahoittajapohjan.

Vastaajista vain Matti Apusen mielestä puheenjohtajan taustalla ei ole suurta merkitystä.

”JSN:n puheenjohtaja on terveen järjen asiamies. Hänen tärkein ominaisuutensa on erottaa pieni suuresta.”

 

Jos Juha Honkonen saisi päättää, puheenjohtajaksi valittaisiin kokenut, analyyttinen, diplomaattinen ja päätöksissä järkeä tunteen sijaan painottava journalisti. Johanna Vehkoo arvostaa dynaamisuutta.

”Olisi mukavaa, jos ei valittaisi emerituspäätoimittajaa, joka ha- luaa kerryttää eläkettään vielä muutaman vuoden, vaan joku edelleen aktiivisesti journalismissa toimiva, rohkea tyyppi.”

Blåfield toivoo riippumattomuutta, puolueettomuutta ja suorasanaisuutta tahdikkuuden rajoissa. Hänestä puheenjohta- jaksi olisi korkea aika löytää nainen. Ulla Järvi toivoo, että vaihtoehdoissa olisi myös nuoria.

Unelmapuheenjohtajan persoonaa JSN:n jäsenenä toimiva Järvi peilaa Uimoseen, jonka kokouk- sissa keskusteluilmapiiri on ollut hänestä poikkeuksellisen salliva.

”Puheenjohtaja ei voi olla tärkeilevä tiukkapipo eikä äkkipikainen ja tuomitseva. Mustavalkoisuus on ehkä pahin piirre, joka medianeuvoston vetäjällä voisi olla.”

Tehtävässä puheenjohtajalta toivotaan aktiivisuutta. Hänen pitää puolustaa journalismia mutta myös aloittaa kriittisiä keskusteluja siitä ja sen etiikasta.

”Asiat eivät muutu ilman, että riittävän suuri auktoriteetti nostaa ne käsittelyyn”, Kuparinen sanoo. Vehkoo ja Honkonen puhuvat norsunluutornista, josta pitää tulla alas. ”Dialogia monologin sijaan”, Vehkoo muotoilee.

Keskenään eri mieltä vastaajat ovat siitä, mihin uuden puheenjohtajan pitäisi ensimmäiseksi tarttua. Järvi arvelee kanteluiden lisääntymisen pakottavan miettimään, mitkä tapaukset käsittelee koko neuvosto. Blåfieldin mielestä tärkeää on ratkaista, miten JSN saisi äänensä kuuluviin some-kentällä.

Honkonen kantaa huolta neuvoston rahoituksen jatkuvuudesta. Hänestä puheenjohtajan ja koko alan pitäisi ideoida itsesääntelylle uusia tulonlähteitä.

Apusen mielestä uuden puheenjohtajan pitäisi punnita sitäkin, mikä ei riko Journalistin ohjeita mutta tuntuu ihmisistä vääryy-deltä. Hänestä JSN:n puheenjohtaja voi olla tärkeä paineventtiili mediaturhaumien purkamisessa.

”Piilovaikuttaminen juttujen kautta tai missiojournalismi puhuttavat kahvipöydissä. Jos media-alalta kukaan ei keskustele niistä tai kritiikki torjutaan, se syö valtamedian luotettavuutta.”

JSN:n puheenjohtajaksi voi hakea 4. syyskuuta saakka.

Kuva: Uimosen tapaan. JSN:n nykyinen puheenjohtaja Risto Uimonen ja pääsihteeri Ilkka Vänttinen Mediaillassa Seinä-
joella syksyllä 2013.

HEILTÄ KYSYIMME:

Pauli Aalto-Setälä: Allerin toimitusjohtaja.

Matti Apunen: päätoimittajataustainen Elinkeinoelämän Valtuuskunnan johtaja.

Antti Blåfield: HS-taustainen toimittaja ja kirjailija.

Juha Honkonen: Vihreän Langan päätoimittaja ja yrittäjä.

Ulla Järvi: Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri ja JSN:n jäsen.

Susanna Kuparinen: toimittaja ja teatteriohjaaja.

Johanna Vehkoo: toimittaja ja Long Playn perustaja.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta