Joka syksyn sävel

Ilja Ojala

Sanomalla kohta 12 vuotta työskennellyt toimittaja ja pääluottamusmies. Syntynyt vuonna 1971.

Työskentelee Sanoman ”55 plus” -ryhmässä, eli kirjoittaa Matkaoppaaseen, ET:hen ja ET Terveyteen.

Gradua vaille valmis luokanopettaja. Hankki opinto-oikeutensa vime vuonna takaisin.

JOURNALISTI
3.9.2015

Manu Haapalainen, teksti
Laura Oja, kuva

Loppukesän isoin yt-pommi tuli Sanomalta. Pääluottamusmies Ilja Ojalan mukaan irtisanomiskierroksista toipuminen on pitkä prosessi.

”Järjettömän suuri ruljanssi tästä tällä kertaa tuli”, sanoo pääluottamusmies Ilja Ojala.

Mediakonserni Sanoma ilmoitti elokuun toiseksi viimeisellä viikolla jättimäisistä, jopa 280 ihmisen työpaikan vaarantavista yt-neuvotteluista.

Sanoman yt-ilmoitus tuli toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukosen kesäisten madonlukujen jälkeen kaikkea muuta kuin yllätyksenä. Moni sanomalainen kuitenkin tunsi helpottuneisuutta vielä keväällä, kun Sanoma Median lifestyle-lehdet muuttivat uusiin tiloihin Ruoholahteen. Munkkivuoren vanhoihin toimitiloihin liittyi ikäviä muistoja. Ilja Ojala koki siellä ensimmäiset yt:nsä vuonna 2012, eikä edellisestäkään kierroksesta ole kulunut kuin vuoden verran.

”Siellä Pohjolan tornissa oli tyhjiä työpisteitä, joista oli kaverit irtisanottu. Yksi kerros taisi olla kokonaan tyhjä. Muuton jälkeen fiilis keveni. Aloin varovaisesti asennoitua niin, että nyt syksyllä ei tulisikaan yt-uutisia.”

 

Ojala kiittelee Sanoman pitäneen aikaisemmilla yt-kierroksilla irtisanotuista kohtuullisen hyvää huolta.

”On järjestetty valmennuskoulutusta siitä miten toimitaan työmarkkinoilla, ja niin edelleen. En pysty sitä moittimaan.”

Yt-prosessi on kuitenkin irtisanottujen lisäksi raskas myös niille, jotka saavat pitää työpaikkansa.

”Viime syksyn yt-neuvottelujen jälkeen kiertelin irtisanomispäivänä toimituksissa. Siellä istui lamaantuneita ihmisiä, jotka olivat jo siivonneet työpisteensäkin. Kun potkuja ei tullutkaan, tyhjä olo saattoi kestää pitkäänkin. Työpaikkansa säilyttäneillä on esimerkiksi syyllisyyttä. Tämän työnantaja voisi huomioida paremmin.”

 

Ojala pohtii, että olisi tärkeää synnyttää taas luottamus työnantajien ja työntekijöiden välillä.

”Fakta on, että Suomessa on helppo irtisanoa ihmisiä. Tämä on unohtunut yhteiskuntasopimuskeskustelusta kokonaan. Kuusi viikkoa neuvottelua, ja sen jälkeen työnantaja voi tehdä lähes mitä vaan.”

Ojalan mukaan lehtien laatu on saatu toistaiseksi pysymään vähemmälläkin väellä hyvänä. Moni toistuvien irtisanomisuhkien väsyttämä toimittaja pohtii silti nyt, mistä löytyisi ”se oma luomulammastila”, vaihtoehtoinen elinkeino.

”Moni sanoo kuitenkin, että tämä on se paras duuni, minkä kuvitella saattaa. Että haluaisi jatkaa.”

Sanoman yt-uutisen vastaanotto on ollut osittain poikkeuksellinen. Nettiuutisten kommenttiketjuissa on ilkuttu ”vihervasemmistolaisten” toimittajien saavan ansionsa mukaan. Ojala huokaa.

”Se on ihan helvetin julmaa. Varsinkin kun leimat eivät perustu mihinkään. Vahingoniloinen ilkkuminen kertoo keskustelukulttuurin tasosta.”

Ilja Ojala

Sanomalla kohta 12 vuotta työskennellyt toimittaja ja pääluottamusmies. Syntynyt vuonna 1971.

Työskentelee Sanoman ”55 plus” -ryhmässä, eli kirjoittaa Matkaoppaaseen, ET:hen ja ET Terveyteen.

Gradua vaille valmis luokanopettaja. Hankki opinto-oikeutensa vime vuonna takaisin.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta