Joka syksyn sävel

Ilja Ojala

Sanomalla kohta 12 vuotta työskennellyt toimittaja ja pääluottamusmies. Syntynyt vuonna 1971.

Työskentelee Sanoman ”55 plus” -ryhmässä, eli kirjoittaa Matkaoppaaseen, ET:hen ja ET Terveyteen.

Gradua vaille valmis luokanopettaja. Hankki opinto-oikeutensa vime vuonna takaisin.

JOURNALISTI
3.9.2015

Manu Haapalainen, teksti
Laura Oja, kuva

Loppukesän isoin yt-pommi tuli Sanomalta. Pääluottamusmies Ilja Ojalan mukaan irtisanomiskierroksista toipuminen on pitkä prosessi.

”Järjettömän suuri ruljanssi tästä tällä kertaa tuli”, sanoo pääluottamusmies Ilja Ojala.

Mediakonserni Sanoma ilmoitti elokuun toiseksi viimeisellä viikolla jättimäisistä, jopa 280 ihmisen työpaikan vaarantavista yt-neuvotteluista.

Sanoman yt-ilmoitus tuli toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukosen kesäisten madonlukujen jälkeen kaikkea muuta kuin yllätyksenä. Moni sanomalainen kuitenkin tunsi helpottuneisuutta vielä keväällä, kun Sanoma Median lifestyle-lehdet muuttivat uusiin tiloihin Ruoholahteen. Munkkivuoren vanhoihin toimitiloihin liittyi ikäviä muistoja. Ilja Ojala koki siellä ensimmäiset yt:nsä vuonna 2012, eikä edellisestäkään kierroksesta ole kulunut kuin vuoden verran.

”Siellä Pohjolan tornissa oli tyhjiä työpisteitä, joista oli kaverit irtisanottu. Yksi kerros taisi olla kokonaan tyhjä. Muuton jälkeen fiilis keveni. Aloin varovaisesti asennoitua niin, että nyt syksyllä ei tulisikaan yt-uutisia.”

 

Ojala kiittelee Sanoman pitäneen aikaisemmilla yt-kierroksilla irtisanotuista kohtuullisen hyvää huolta.

”On järjestetty valmennuskoulutusta siitä miten toimitaan työmarkkinoilla, ja niin edelleen. En pysty sitä moittimaan.”

Yt-prosessi on kuitenkin irtisanottujen lisäksi raskas myös niille, jotka saavat pitää työpaikkansa.

”Viime syksyn yt-neuvottelujen jälkeen kiertelin irtisanomispäivänä toimituksissa. Siellä istui lamaantuneita ihmisiä, jotka olivat jo siivonneet työpisteensäkin. Kun potkuja ei tullutkaan, tyhjä olo saattoi kestää pitkäänkin. Työpaikkansa säilyttäneillä on esimerkiksi syyllisyyttä. Tämän työnantaja voisi huomioida paremmin.”

 

Ojala pohtii, että olisi tärkeää synnyttää taas luottamus työnantajien ja työntekijöiden välillä.

”Fakta on, että Suomessa on helppo irtisanoa ihmisiä. Tämä on unohtunut yhteiskuntasopimuskeskustelusta kokonaan. Kuusi viikkoa neuvottelua, ja sen jälkeen työnantaja voi tehdä lähes mitä vaan.”

Ojalan mukaan lehtien laatu on saatu toistaiseksi pysymään vähemmälläkin väellä hyvänä. Moni toistuvien irtisanomisuhkien väsyttämä toimittaja pohtii silti nyt, mistä löytyisi ”se oma luomulammastila”, vaihtoehtoinen elinkeino.

”Moni sanoo kuitenkin, että tämä on se paras duuni, minkä kuvitella saattaa. Että haluaisi jatkaa.”

Sanoman yt-uutisen vastaanotto on ollut osittain poikkeuksellinen. Nettiuutisten kommenttiketjuissa on ilkuttu ”vihervasemmistolaisten” toimittajien saavan ansionsa mukaan. Ojala huokaa.

”Se on ihan helvetin julmaa. Varsinkin kun leimat eivät perustu mihinkään. Vahingoniloinen ilkkuminen kertoo keskustelukulttuurin tasosta.”

Ilja Ojala

Sanomalla kohta 12 vuotta työskennellyt toimittaja ja pääluottamusmies. Syntynyt vuonna 1971.

Työskentelee Sanoman ”55 plus” -ryhmässä, eli kirjoittaa Matkaoppaaseen, ET:hen ja ET Terveyteen.

Gradua vaille valmis luokanopettaja. Hankki opinto-oikeutensa vime vuonna takaisin.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta