Joka syksyn sävel

Ilja Ojala

Sanomalla kohta 12 vuotta työskennellyt toimittaja ja pääluottamusmies. Syntynyt vuonna 1971.

Työskentelee Sanoman ”55 plus” -ryhmässä, eli kirjoittaa Matkaoppaaseen, ET:hen ja ET Terveyteen.

Gradua vaille valmis luokanopettaja. Hankki opinto-oikeutensa vime vuonna takaisin.

JOURNALISTI
3.9.2015

Manu Haapalainen, teksti
Laura Oja, kuva

Loppukesän isoin yt-pommi tuli Sanomalta. Pääluottamusmies Ilja Ojalan mukaan irtisanomiskierroksista toipuminen on pitkä prosessi.

”Järjettömän suuri ruljanssi tästä tällä kertaa tuli”, sanoo pääluottamusmies Ilja Ojala.

Mediakonserni Sanoma ilmoitti elokuun toiseksi viimeisellä viikolla jättimäisistä, jopa 280 ihmisen työpaikan vaarantavista yt-neuvotteluista.

Sanoman yt-ilmoitus tuli toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukosen kesäisten madonlukujen jälkeen kaikkea muuta kuin yllätyksenä. Moni sanomalainen kuitenkin tunsi helpottuneisuutta vielä keväällä, kun Sanoma Median lifestyle-lehdet muuttivat uusiin tiloihin Ruoholahteen. Munkkivuoren vanhoihin toimitiloihin liittyi ikäviä muistoja. Ilja Ojala koki siellä ensimmäiset yt:nsä vuonna 2012, eikä edellisestäkään kierroksesta ole kulunut kuin vuoden verran.

”Siellä Pohjolan tornissa oli tyhjiä työpisteitä, joista oli kaverit irtisanottu. Yksi kerros taisi olla kokonaan tyhjä. Muuton jälkeen fiilis keveni. Aloin varovaisesti asennoitua niin, että nyt syksyllä ei tulisikaan yt-uutisia.”

 

Ojala kiittelee Sanoman pitäneen aikaisemmilla yt-kierroksilla irtisanotuista kohtuullisen hyvää huolta.

”On järjestetty valmennuskoulutusta siitä miten toimitaan työmarkkinoilla, ja niin edelleen. En pysty sitä moittimaan.”

Yt-prosessi on kuitenkin irtisanottujen lisäksi raskas myös niille, jotka saavat pitää työpaikkansa.

”Viime syksyn yt-neuvottelujen jälkeen kiertelin irtisanomispäivänä toimituksissa. Siellä istui lamaantuneita ihmisiä, jotka olivat jo siivonneet työpisteensäkin. Kun potkuja ei tullutkaan, tyhjä olo saattoi kestää pitkäänkin. Työpaikkansa säilyttäneillä on esimerkiksi syyllisyyttä. Tämän työnantaja voisi huomioida paremmin.”

 

Ojala pohtii, että olisi tärkeää synnyttää taas luottamus työnantajien ja työntekijöiden välillä.

”Fakta on, että Suomessa on helppo irtisanoa ihmisiä. Tämä on unohtunut yhteiskuntasopimuskeskustelusta kokonaan. Kuusi viikkoa neuvottelua, ja sen jälkeen työnantaja voi tehdä lähes mitä vaan.”

Ojalan mukaan lehtien laatu on saatu toistaiseksi pysymään vähemmälläkin väellä hyvänä. Moni toistuvien irtisanomisuhkien väsyttämä toimittaja pohtii silti nyt, mistä löytyisi ”se oma luomulammastila”, vaihtoehtoinen elinkeino.

”Moni sanoo kuitenkin, että tämä on se paras duuni, minkä kuvitella saattaa. Että haluaisi jatkaa.”

Sanoman yt-uutisen vastaanotto on ollut osittain poikkeuksellinen. Nettiuutisten kommenttiketjuissa on ilkuttu ”vihervasemmistolaisten” toimittajien saavan ansionsa mukaan. Ojala huokaa.

”Se on ihan helvetin julmaa. Varsinkin kun leimat eivät perustu mihinkään. Vahingoniloinen ilkkuminen kertoo keskustelukulttuurin tasosta.”

Ilja Ojala

Sanomalla kohta 12 vuotta työskennellyt toimittaja ja pääluottamusmies. Syntynyt vuonna 1971.

Työskentelee Sanoman ”55 plus” -ryhmässä, eli kirjoittaa Matkaoppaaseen, ET:hen ja ET Terveyteen.

Gradua vaille valmis luokanopettaja. Hankki opinto-oikeutensa vime vuonna takaisin.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta