Asianajaja kiisti flirttailleensa

JOURNALISTI
3.9.2015

Outi Kaartamo, teksti

”Sä taidat olla sellainen ihminen, joka pitää vahvasta kahvista”, sanoi Heikki Lampela tavalla, joka sai Outi Kaartamon kirjoittamaan: ”Selvästikin hän flirttailee hieman.”

Olin epätyypillisessä tilanteessa: omasta kutsustani asianajaja Heikki Lampelan kotona. Tutkin asuntoa tarkasti, koska halusin kertoa lukijoille, miten Lampela asuu. Varmistin myöhemmin karttapalvelusta, että ikkunoista avautuva näkymä oli Laajalahdelle.

Olin tavannut Lampelan Imagen henkilöjuttua varten useita kertoja. Hän oli yhteistyökykyinen ja sitoutunut juttuprosessiin. Hän päästäisi myöhemmin myös kuvaajan kotiinsa.

Mutta nyt olimme kahden.

Lampela tarjosi Rainbown donitseja (suhdekohut ovat vaikuttaneet hänen liiketoimintaansa, päättelin) ja painoi valmiiksi lataamansa kahvinkeittimen päälle. ”Sä taidat olla sellainen ihminen, joka pitää vahvasta kahvista”, Lampela sanoi tavalla, joka sai minut kirjoittamaan artikkeliini: ”Selvästikin hän flirttailee hieman.”

Journalismi on totta, myös henkilöjutussa, mutta joskus totuus on näkökulmakysymys, ja kun näin on, kirjoittajan ja kohteen näkökulmat saattavat poiketa toisistaan.

Jutun tarkastusvaiheessa Lampela kiisti jyrkästi flirttailleensa. Asiasta saattoi olla varma vain tekijä, joten poistin huomion asiavirheenä.

Jutun lopussa analysoin, miten Lampelan parisuhdejulkisuus näyttää viidenkympin villitykseltä ja mieltymykseltä narsistiseen hybrikseen, minkä julkisuus usein tuo.

Lampela kiisti viidenkympin villityksen.

Yritin selittää, että kysymyksessä on tulkintani siitä, millaisena hänen toimintansa näyttäytyy, joten periaatteessa minun ei tarvitsi…

”Mutta se on valhe”, Lampela sanoi.

Olimme keskustelleet puhelimessa nyt pari tuntia, ja arvasin, että asianajaja on käynyt pitkiä neuvotteluita aikaisemminkin. Siteerasin mielessäni kollegaani: journalistiset voitot ovat aika pieniä, kun kysymys on ihmishengistä.

Lupasin jättää viidenkympin villityksen jutusta pois.

Kirjoittaja on toimituspäällikkö Imagessa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta