Tavoitteena laaja-alainen liitto

JOURNALISTI
15.1.2015

Marja Honkonen, koonti
kuvat haastateltavilta

Journalistiliiton hallituksen 2015–2018 jäsenet haluavat vahvistaa jäsenpohjaa ja luoda media-alalle yhteisiä pelisääntöjä.

Hanne Aho (pj)

41, Suomen Aikakauslehdentoi-mittajain liitto SAL. Ennen valintaa SAL:n puheenjohtaja, Otavamedian pääluottamusmies, SJL:n viime kauden valtuutettu. Suomen Kuvalehden graafikko.

”Media-alan toimintaympäristöä pitää vakauttaa, keinovalikoima on laaja. Ymmärrystä kaikkien osapuolten välillä pitää lisätä. Sisäisesti on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin: Onko liiton fokus oikeissa asioissa edelleen, vaikka mediat ja jäsenten tarpeet ovat muuttuneet? Teemmekö jäsenen näkökulmasta oleellisia asioita?”


Pirkko ”Pike” Epstein (1. vpj)

58, Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL. Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamusmies, SJL:n valtuuston viime kauden 2. vpj. Työskennellyt Ylessä vuodesta 1987 muun muassa ohjaaja-toimittajana.

”Haluan edistää koko media-alan yhteisen työehtosopimuksen aikaansaamista ja hyvää yhteistyötä media-alalla, sekä olla rakentamassa tekijänoikeuksien kohtuulliset korvaukset takaavaa lainsäädäntöä.”

 

Heikki Jokinen (2. vpj)

58, Suomen freelance-journalistit SFJ. Valtuuston jäsen vuodesta 2008. Taidearvostelija, työelämä- ja tekijänoikeusasioihin erikoistunut freelancer.

”Tavoitteenani hallituksessa on toiminnan virtaviivaistaminen, mikä edellyttänee järjestöllisiä ja henkisiä uudistuksia. Jäsenpohjaa pitää vahvistaa, ja maailmalta ottaa oppia.”

 

Jussi Ahlroth

41, Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys HSY. Toista kautta SJL:n hallituksessa, Helsingin Sanomien pääluottamusmies. Helsingin Sanomien toimittaja.

”Hallituksen tärkein tavoite on liiton toimintaedellytyksien turvaaminen median vaikeassa nykytilanteessa. Ay-liikkeen tärkein tehtävä on, että sillä on jäseniä. Jäsenet mahdollistavat kaiken.”

 

Päivi Alasuutari

53, Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys. Toista kautta SJL:n hallituksessa, Kalevan työsuojeluvaltuutettu. Kalevan toimittaja.

”Haluan kehittää liittoa laajemmaksi media-alan liitoksi, jotta mahdollisimman laaja joukko medioiden sisällöntuottajista olisi edunvalvontamme piirissä. Tärkeä tavoite on freelancereiden kollektiivinen neuvotteluoikeus sekä se, että luottamushenkilöt saisivat edustaa myös freelancereita.”

 

Eija Anttila

54, Kymenlaakson Journalistit. Ay-tehtävissä ”toisella kierroksella”. Toiminut 1980-luvulla muun muassa Etelä-Suomen pääluottamusmiehenä. Kymen Sanomien yhteiskuntatoimittaja.

”Iso ajatus on mennä kohti laaja-alaista media-alan liittoa, jonka tulee olla jokaisen jäsenen edunvalvoja työsuhteen luonteesta riippumatta. Haluan luoda ilmapiiriä, jossa Journalistiliiton ja työantajaliiton edut ovat enemmän yhteiset kuin vastakkaiset.”

 

Sari Korpela-Välisaari

37, RTTL / MTV:n Ohjelmatyöntekijät. RTTL:n 2. varapuheenjohtaja ja MOT:n puheenjohtaja, viime kauden valtuutettu. MTV:n toimittaja.

”Hallituksessa haluan ajaa kaikkien media-alalla työskentelevien asioita. Pyrin tuomaan viestiä etenkin nuorilta toimittajilta ja alalla työskenteleviltä. Lisäksi toivon, että pystyn edistämään yhteisen työehtosopimuksen saamista alalle.”

 

Marko Laitala

53, SAL / Talentumin toimitusosasto. Talentumin pääluottamusmies. Tekniikka&Talous-lehden uutispäällikkö.

”Epätyypillisten työsuhteiden asemaa pitää selkeyttää. Meidän pitää
ottaa aloite käsiimme median murroksen muuttaessa työtämme. On löydettävä keinot vaikuttaa digitalisaation seurauksiin. Meidän pitää media-alalla pitää myös yhtä. Tehtävät ja välineet voivat olla erilaisia mutta asiat, tavoitteet ja ongelmat yhteisiä. Kaveria ei jätetä.”

 

Lotta Lappinen

49, Keski-Pohjanmaan Journalistit. Österbottens Tidningin pääluottamusmies. Österbottens Tidningin toimittaja.

”Haluan vaikuttaa siihen, että journalisteilla olisi nopeasti muuttuvassa mediakentässä hyvät edellytykset tehdä vapaasti ja riippumattomasti korkealuokkaista ja osaavaa journalismia.”

 

Kirsi Mattila

56, RTTL / freelance-ammattiosasto FAO. Viime kauden valtuutettu, FAO:n puheenjohtaja. Lehdissä, radiossa ja televisiossa työskennellyt freelancer.

”Haluan vaikuttaa freelancereiden asemaan. Se merkitsee Yhtyneet-sopimuksella toimivien freelancereiden aseman vahvistamista, teatteri- ja mediatyöntekijöiden tessin käyttöönoton edistämistä tuotantoyhtiöissä, paikallisradioiden villin tilanteen kartoitusta sekä yrittäjäasemassa toimivien freelancereiden neuvotteluaseman ja sosiaaliturvan parantamista.”

 

Jyrki Saarikoski

56, RTTL. Ylen uutis -ja ajankohtaistoiminnan luottamusmies. Ylen ulkomaantoimittaja.

”Haluan korostaa sitä, että mediatyöläisten edut ovat yhteisiä – netin myötä jako sähköiseen ja printtiin on yhä epämääräisempi. Viimeistään Ylen yt-prosessi osoitti, että tehostaminen ja irtisanomiset ovat arkea kaikkialla. Mutta vaalilauseeni olkoon konkreettinen: SJL:n Saariselän tunturimaja on verraton ja kenttää yhdistävä jäsenetu, josta on pidettävä kiinni!”

 

Sari Sainio

49, Pirkanmaan Journalistit PJY. Aamulehden työsuojeluvaltuutettu, viime kauden valtuutettu. Aamulehden toimittaja.

”Tärkeintä on edunvalvonta ja se, että jäsenet saavat tarvitsemaansa tukea. Myös paikallisosastojen
työtä on tuettava. Olen valmis keskustelemaan siitä, miten jäsenmaksupalautukset pitäisi jyvittää. Minua kiinnostaa, miten kavennamme palkkaeroja ja huolehdimme epätyypillisissä työsuhteissa olevista.”

 


Soila Saroniemi

54, HSY. Iltalehden varaluottamusmies. Iltalehden toimittaja.

”SJL:n tärkein tehtävä on edunvalvonta. Kun ala elää suurta myllerrystä, on kiinnitettävä huomiota epätyypillisiin työnkuviin ja työjärjestelyihin. Alan ylikoulutusta on suitsittava. On pidettävä huolta siitä, että emme ajaudu arvostuksen menettäneeksi matalapalkka-alaksi. Kentän tiedän toivovan liitolta napakkaa otetta neuvotteluissa.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta