Norjan Journalisten siirtyi kokonaan verkkoon

JOURNALISTI
15.1.2015

Marja Honkonen, teksti

Norjalaisjournalistien ammattilehti Journalisten on siirtynyt kokonaan verkkoon. Lehden viimeinen printtinumero ilmestyi joulukuussa. Päätoimittaja Helge Øgrimin mukaan päätös tehtiin rahasyistä.

”Paperilehti oli taloudellinen taakka. Verkkolehden mainokset ovat tuottaneet jo viiden vuoden ajan paremmin. Päätimme laittaa voimavaramme yhteen kanavaan”, Øgrim kertoo.

Toimitus pieneni kuudesta ja puolesta työntekijästä neljään.

Norjassa etenkin erikoislehtien tuotot ovat Øgrimin mukaan laskeneet muun muassa Ruotsia nopeammin. Viestintäväen Kampanje siirtyi sähköiseksi viime syksynä. Monet muut ovat harventaneet ilmestymistiheyttään.

 

Journalisten on kehittänyt verkkolehteään jo yli seitsemän vuoden ajan ”aggressiivisesti”, päätoimittaja sanoo. Verkossa voi kokeilla erilaisia formaatteja vapaammin. Printissä kalliisiin uudistuksiin on sitouduttava useaksi vuodeksi.

Juttuja Journalistenin sivuilla julkaistaan päivittäin. Toimituksen tavoitteena on kehittää etenkin digilehden tavoittavuutta. Sosiaalisen median rooli jakelussa korostuu.

Journalisten on oma yhtiönsä, mutta noin kolmannes sen rahoituksesta tulee Norjan journalistiliitolta.

Liiton paperilehden lakkauttaminen on surettanut monia, mutta muutos on otettu vastaan tyynesti.

”Median murros on toimittajien arkipäivää heidän omilla työpaikoillaan”, Øgrim sanoo.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta