Opi perusasiat. JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen mielestä toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet liian huonosti. ”Toimitukset toistavat samoja alkeellisia virheitä ylintä johtoa myöten.”

JSN antoi ennätysmäärän langettavia

JOURNALISTI
15.1.2015

Janne Salomaa, teksti
Heidi-Hanna Karhu, kuva

Julkisen sanan neuvoston langetusprosentti oli vuonna 2014 korkea. JSN huomautti etenkin puutteista virheiden korjaamisessa.

JSN antoi viime vuonna 38 huomautusta. Langettavien päätösten osuus, 40 prosenttia ratkaisuista, on 2000-luvun suurin. Kaikista vuosien 2004 – 2013 ratkaisuista langettavien osuus oli 27 prosenttia.

Vuonna 2013 neuvosto antoi 39 huomautusta, mutta ratkaistujen kanteluiden määrä oli 114, kun viime vuonna JSN käsitteli 96 tapausta. Keskimäärin JSN on 2000-luvulla antanut parikymmentä langettavaa vuodessa.

Neuvoston puheenjohtajan Risto Uimosen mukaan on silti mahdotonta sanoa, ovatko tiedotusvälineet rikkoneet Journalistin ohjeita kahtena viime vuonna aiempaa useammin. Ainakin osasyynä huomautusten yleistymiseen hän pitää sitä, että yleisö kantelee JSN:lle aiempaa herkemmin.

 

Myös kantelumäärän osalta viime vuosi oli ennätyksellinen. JSN sai 344 kantelua, joista osan se tosin ratkaisee vasta tänä vuonna.

Eniten JSN antoi huomautuksia puutteista virheiden korjauksessa.

”Ihmettelemme neuvostossa toistuvasti sitä, miksi joissakin toimituksissa suhtaudutaan hyvin nihkeästi oikaisupyyntöihin”, Uimonen sanoo.

Hän toivoo toimittajien sisäistävän ajatuksen, että virheen rehti korjaus vahvistaa median uskottavuutta.

”Yleisön joukossa on aina ihmisiä, jotka huomaavat virheen ja sen, jos sitä ei korjata. Kuka luottaa välineeseen, joka jättää yleisön väärän tiedon varaan?”

 

Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä ei usko, että toimittajat tarkoituksella rikkoisivat oikaisukäytäntöjä.

”Jotta oikaisu saadaan digitaalisessa mediassa nopeasti julki, pitää usein toisen kuin alkuperäisen jutun tekijän huolehtia oikaisusta. Tämä on haaste ainakin johtaville digitaalisille medioille.”

Iltalehti sai JSN:ltä viime vuonna kaksi huomautusta liittyen virheiden korjaamiseen. Kivelä korostaa, että molemmissa tapauksissa IL korjasi virheen. Toisessa tapauksessa lehti sai langettavan siitä, ettei se kertonut yleisölle virheestä ja sen korjauksesta. Toisessa tapauksessa IL taas ei aluksi ottanut oikaisupyyntöä vakavasti eikä pyrkinyt korjaamaan virhettään viipymättä.

Iltalehti sai vuonna 2014 medioista eniten JSN:n huomautuksia, yhteensä viisi. Kivelästä se ei silti ole kovin paljon, jos sen suhteuttaa IL:n verkkojuttujen määrään.

”Suomalaisista medioista vain Ilta-Sanomat on samaa volyymiluokkaa. Suhteessa julkaisumäärään kanteluiden tai langettavien määrä ei ole kasvanut, päinvastoin.”

Kuva: Opi perusasiat. JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen mielestä toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet liian huonosti. ”Toimitukset toistavat samoja alkeellisia virheitä ylintä johtoa myöten.”

Virheen korjauksesta on aina kerrottava

  • Virheiden puutteellinen korjaus etenkin verkkojutuissa on työllistänyt viime vuosina JSN:ää. Siksi neuvosto selvensi Journalistin ohjeita vuoden 2014 alussa.
  • Nyt ohjeissa korostetaan, että ”verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen”. JSN myös lisäsi ohjeisiin, että korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen.


5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta