Opi perusasiat. JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen mielestä toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet liian huonosti. ”Toimitukset toistavat samoja alkeellisia virheitä ylintä johtoa myöten.”

JSN antoi ennätysmäärän langettavia

JOURNALISTI
15.1.2015

Janne Salomaa, teksti
Heidi-Hanna Karhu, kuva

Julkisen sanan neuvoston langetusprosentti oli vuonna 2014 korkea. JSN huomautti etenkin puutteista virheiden korjaamisessa.

JSN antoi viime vuonna 38 huomautusta. Langettavien päätösten osuus, 40 prosenttia ratkaisuista, on 2000-luvun suurin. Kaikista vuosien 2004 – 2013 ratkaisuista langettavien osuus oli 27 prosenttia.

Vuonna 2013 neuvosto antoi 39 huomautusta, mutta ratkaistujen kanteluiden määrä oli 114, kun viime vuonna JSN käsitteli 96 tapausta. Keskimäärin JSN on 2000-luvulla antanut parikymmentä langettavaa vuodessa.

Neuvoston puheenjohtajan Risto Uimosen mukaan on silti mahdotonta sanoa, ovatko tiedotusvälineet rikkoneet Journalistin ohjeita kahtena viime vuonna aiempaa useammin. Ainakin osasyynä huomautusten yleistymiseen hän pitää sitä, että yleisö kantelee JSN:lle aiempaa herkemmin.

 

Myös kantelumäärän osalta viime vuosi oli ennätyksellinen. JSN sai 344 kantelua, joista osan se tosin ratkaisee vasta tänä vuonna.

Eniten JSN antoi huomautuksia puutteista virheiden korjauksessa.

”Ihmettelemme neuvostossa toistuvasti sitä, miksi joissakin toimituksissa suhtaudutaan hyvin nihkeästi oikaisupyyntöihin”, Uimonen sanoo.

Hän toivoo toimittajien sisäistävän ajatuksen, että virheen rehti korjaus vahvistaa median uskottavuutta.

”Yleisön joukossa on aina ihmisiä, jotka huomaavat virheen ja sen, jos sitä ei korjata. Kuka luottaa välineeseen, joka jättää yleisön väärän tiedon varaan?”

 

Iltalehden vastaava päätoimittaja Kari Kivelä ei usko, että toimittajat tarkoituksella rikkoisivat oikaisukäytäntöjä.

”Jotta oikaisu saadaan digitaalisessa mediassa nopeasti julki, pitää usein toisen kuin alkuperäisen jutun tekijän huolehtia oikaisusta. Tämä on haaste ainakin johtaville digitaalisille medioille.”

Iltalehti sai JSN:ltä viime vuonna kaksi huomautusta liittyen virheiden korjaamiseen. Kivelä korostaa, että molemmissa tapauksissa IL korjasi virheen. Toisessa tapauksessa lehti sai langettavan siitä, ettei se kertonut yleisölle virheestä ja sen korjauksesta. Toisessa tapauksessa IL taas ei aluksi ottanut oikaisupyyntöä vakavasti eikä pyrkinyt korjaamaan virhettään viipymättä.

Iltalehti sai vuonna 2014 medioista eniten JSN:n huomautuksia, yhteensä viisi. Kivelästä se ei silti ole kovin paljon, jos sen suhteuttaa IL:n verkkojuttujen määrään.

”Suomalaisista medioista vain Ilta-Sanomat on samaa volyymiluokkaa. Suhteessa julkaisumäärään kanteluiden tai langettavien määrä ei ole kasvanut, päinvastoin.”

Kuva: Opi perusasiat. JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen mielestä toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet liian huonosti. ”Toimitukset toistavat samoja alkeellisia virheitä ylintä johtoa myöten.”

Virheen korjauksesta on aina kerrottava

  • Virheiden puutteellinen korjaus etenkin verkkojutuissa on työllistänyt viime vuosina JSN:ää. Siksi neuvosto selvensi Journalistin ohjeita vuoden 2014 alussa.
  • Nyt ohjeissa korostetaan, että ”verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen”. JSN myös lisäsi ohjeisiin, että korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen.


4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta