Hesari pysyi siteerausten kuninkaana

JOURNALISTI
15.1.2015

Johanna Pohjola, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

STT-Lehtikuva siteerasi viime vuonna eniten Helsingin Sanomia. Kärjestä Savon Sanomat ja Keskisuomalainen takoivat eniten skuuppeja toimitusten kokoon nähden.

Sanomalehti Keskisuomalaisessa päätettiin joulukuussa, että talo tarjoaa vastedes STT-Lehtikuvan siteeraaman uutisensa tekijälle skuuppikahvit.

Lukuisat skuupit Ilmavoimista siivittivät Keskisuomalaisen jaetulle neljännelle sijalle Savon Sanomien kanssa, kun STT-Lehtikuva Journalistin pyynnöstä laski vuonna 2014 siteeraamansa uutiset.

Uutis- ja kuvatoimisto siteerasi viime vuonna eniten Helsingin Sanomia (HS), Yleä ja Turun Sanomia (TS). Kärkikolmikon järjestys säilyi edellisvuodesta, joskin kullakin siteerausten määrä putosi.

Vuoden nousija oli Savon Sanomat (SS), jonka STT-siteerausten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 38 prosenttia. Keskisuomalainen (KSML) paransi määräänsä lähes 23 ja Iltalehti lähes 16 prosenttia.

Jos kärjen siteerausmäärät suhteutetaan toimitusten kokoon, SS, KSML ja TS ohittavat HS:n. SS:ssa työskentelee noin 60, KSML:ssa noin 75, TS:ssa noin 90 ja HS:ssa noin 280 journalistia.

SS skuuppasi viime vuonna esimerkiksi Hornet-lentojen reagointiviiveellä ja itsenäisyyspäivän juhlien pommiuhkalla. Toimituspäällikkö Seppo Rönkön mukaan lehdessä on panostettu alueuutisten ohella valtakunnallisiin puheenaiheisiin.

”Uutisajattelua on iskostettu koko toimitukseen. Mietimme aina, miten yleiskiinnostavia aiheet ovat. Sen perusteella päätämme, paikallistammeko vai lavennammeko niitä”, Rönkkö sanoo.

”Olemme tuloksesta tohkeissamme. Tämä on koko porukan hommaa. Joku tuo palaveriin loistavan aiheen, josta toinen saattaa tehdä jutun.”

KSML:n skuuppeja olivat esimerkiksi Vladimir Putinin Ahvenanmaan-rantatontti ja Fennovoiman hakemuksen vanha suunnitelma. Uutispäällikkö Keijo Lehdon mukaan toimittajia on kannustettu erikoistumaan, mikä näkyy siteerauksissa.

”Meillä on hyvä porukka, josta olen ylpeä. Olemme osanneet poimia asioita ja olla ajassa kiinni”, Lehto sanoo.

 

Toimituksissa STT-Lehtikuvan tai valtakunnallisen viestimen siteerausta kutsutaan läpimenoksi. Niitä seurataan tarkasti.

Lehto uskoo, että läpimenot lisäävät sekä toimittajien kunnianhimoa että lukijoiden luottamusta. Vaarana on tehtailla juttuja lukijoiden sijaan toisille viestimille.

”Siteeraus on ulkopuolinen takuu, että juttumme ovat oikeita uutisia. Lukijat sanovat usein ylpeinä, että ’teitä lainattiin’ tai ’televisio luki uutistanne’”, Lehto kertoo.

KSML:n Puolustusvoimiin erikoistunut uutistoimittaja Rai Suihkonen teki viime vuonna useita skuuppeja Ilmavoimista. Hänen mukaansa ne perustuivat asioiden järjestelmälliseen seurantaan ja asiantuntijoiden haastatteluihin.

Toimittajan mieleenpainuvin skuuppi koski kuitenkin poliisiylijohtaja Mikko Paateron kannattamaa pyöräilykypäräpakkoa. Uutinen täytti yleisönosaston, ja iltapäivälehdet revittelivät sillä.

”Ammatillisesti läpimeno kruunaa uutispäivän, mutta ei sitä kannata jäädä loppuviikoksi fiilistelemään. Työtä ei tehdä sen takia”, Suihkonen sanoo.

 

STT-Lehtikuva on laskenut siteerauksia Journalistille vuodesta 2010. Yle oli pitkään ykkönen, kunnes HS kiilasi ohi vuonna 2013. Nyt ero laveni entisestään.

HS:n skuuppeja olivat esimerkiksi Stephen Elopin jättieläke ja tullin pysäyttämä Ukrainan-aselasti. Päätoimittaja Antero Mukka uskoo, että HS:n kannustava ilmapiiri ja matala hierarkia helpottavat skuuppien syntymistä.

”Uutisvoitoista osataan iloita. Toki iso valtakunnallinen väline on myös perillä asioista, on kontakteja, ja lähteet luottavat meihin”, Mukka sanoo.

Kaikkiaan STT-Lehtikuva siteerasi hieman alle 1 500 uutista, mikä on satakunta vähemmän kuin edellisvuonna. Kärkikymmenikön ulkopuolella määräänsä paransi eniten Verkkouutiset, runsaat 133 prosenttia.

STT-Lehtikuvan uutispäätoimittaja Minna Holopainen arvioi, että kotimaisten siteerausten väheneminen johtuu vilkkaasta ulkomaanuutisvuodesta.

”Kaksi siteerausta vähemmän viikossa menee normaalivaihtelun piiriin. En vetäisi siitä johtopäätöksiä. Selvät uutiset siteerataan joka tapauksessa”, Holopainen
sanoo.

Kuva: Skuuppikahvit. Keskisuomalaisen toimittaja Rai Suihkonen ehdotti toimituksen käytännöksi skuuppipullaa, josta jalostui skuuppikahvi siteeratun uutisen tekijälle. ”Uutisen voi saada helpostikin, kun ottaa jonkin asian seurantaan ja tarkistaa sen tilanteen”, viime vuonna kymmenkunta skuuppia tehnyt Suihkonen sanoo.

Näin selvitys tehtiin

  • STT-Lehtikuva laski viime vuonna siteeraamansa uutiset Journalistin pyynnöstä.
  • Tarkasteluväli oli 1.1. – 18.12.2014. Selvitys tehtiin viidennen kerran.
  • Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttua ei laskettu siteeraukseksi.
  • Käytännön selvitystyön teki STT-Lehtikuvan toimittaja Olli Vesala.


3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta