Hesari pysyi siteerausten kuninkaana

JOURNALISTI
15.1.2015

Johanna Pohjola, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

STT-Lehtikuva siteerasi viime vuonna eniten Helsingin Sanomia. Kärjestä Savon Sanomat ja Keskisuomalainen takoivat eniten skuuppeja toimitusten kokoon nähden.

Sanomalehti Keskisuomalaisessa päätettiin joulukuussa, että talo tarjoaa vastedes STT-Lehtikuvan siteeraaman uutisensa tekijälle skuuppikahvit.

Lukuisat skuupit Ilmavoimista siivittivät Keskisuomalaisen jaetulle neljännelle sijalle Savon Sanomien kanssa, kun STT-Lehtikuva Journalistin pyynnöstä laski vuonna 2014 siteeraamansa uutiset.

Uutis- ja kuvatoimisto siteerasi viime vuonna eniten Helsingin Sanomia (HS), Yleä ja Turun Sanomia (TS). Kärkikolmikon järjestys säilyi edellisvuodesta, joskin kullakin siteerausten määrä putosi.

Vuoden nousija oli Savon Sanomat (SS), jonka STT-siteerausten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 38 prosenttia. Keskisuomalainen (KSML) paransi määräänsä lähes 23 ja Iltalehti lähes 16 prosenttia.

Jos kärjen siteerausmäärät suhteutetaan toimitusten kokoon, SS, KSML ja TS ohittavat HS:n. SS:ssa työskentelee noin 60, KSML:ssa noin 75, TS:ssa noin 90 ja HS:ssa noin 280 journalistia.

SS skuuppasi viime vuonna esimerkiksi Hornet-lentojen reagointiviiveellä ja itsenäisyyspäivän juhlien pommiuhkalla. Toimituspäällikkö Seppo Rönkön mukaan lehdessä on panostettu alueuutisten ohella valtakunnallisiin puheenaiheisiin.

”Uutisajattelua on iskostettu koko toimitukseen. Mietimme aina, miten yleiskiinnostavia aiheet ovat. Sen perusteella päätämme, paikallistammeko vai lavennammeko niitä”, Rönkkö sanoo.

”Olemme tuloksesta tohkeissamme. Tämä on koko porukan hommaa. Joku tuo palaveriin loistavan aiheen, josta toinen saattaa tehdä jutun.”

KSML:n skuuppeja olivat esimerkiksi Vladimir Putinin Ahvenanmaan-rantatontti ja Fennovoiman hakemuksen vanha suunnitelma. Uutispäällikkö Keijo Lehdon mukaan toimittajia on kannustettu erikoistumaan, mikä näkyy siteerauksissa.

”Meillä on hyvä porukka, josta olen ylpeä. Olemme osanneet poimia asioita ja olla ajassa kiinni”, Lehto sanoo.

 

Toimituksissa STT-Lehtikuvan tai valtakunnallisen viestimen siteerausta kutsutaan läpimenoksi. Niitä seurataan tarkasti.

Lehto uskoo, että läpimenot lisäävät sekä toimittajien kunnianhimoa että lukijoiden luottamusta. Vaarana on tehtailla juttuja lukijoiden sijaan toisille viestimille.

”Siteeraus on ulkopuolinen takuu, että juttumme ovat oikeita uutisia. Lukijat sanovat usein ylpeinä, että ’teitä lainattiin’ tai ’televisio luki uutistanne’”, Lehto kertoo.

KSML:n Puolustusvoimiin erikoistunut uutistoimittaja Rai Suihkonen teki viime vuonna useita skuuppeja Ilmavoimista. Hänen mukaansa ne perustuivat asioiden järjestelmälliseen seurantaan ja asiantuntijoiden haastatteluihin.

Toimittajan mieleenpainuvin skuuppi koski kuitenkin poliisiylijohtaja Mikko Paateron kannattamaa pyöräilykypäräpakkoa. Uutinen täytti yleisönosaston, ja iltapäivälehdet revittelivät sillä.

”Ammatillisesti läpimeno kruunaa uutispäivän, mutta ei sitä kannata jäädä loppuviikoksi fiilistelemään. Työtä ei tehdä sen takia”, Suihkonen sanoo.

 

STT-Lehtikuva on laskenut siteerauksia Journalistille vuodesta 2010. Yle oli pitkään ykkönen, kunnes HS kiilasi ohi vuonna 2013. Nyt ero laveni entisestään.

HS:n skuuppeja olivat esimerkiksi Stephen Elopin jättieläke ja tullin pysäyttämä Ukrainan-aselasti. Päätoimittaja Antero Mukka uskoo, että HS:n kannustava ilmapiiri ja matala hierarkia helpottavat skuuppien syntymistä.

”Uutisvoitoista osataan iloita. Toki iso valtakunnallinen väline on myös perillä asioista, on kontakteja, ja lähteet luottavat meihin”, Mukka sanoo.

Kaikkiaan STT-Lehtikuva siteerasi hieman alle 1 500 uutista, mikä on satakunta vähemmän kuin edellisvuonna. Kärkikymmenikön ulkopuolella määräänsä paransi eniten Verkkouutiset, runsaat 133 prosenttia.

STT-Lehtikuvan uutispäätoimittaja Minna Holopainen arvioi, että kotimaisten siteerausten väheneminen johtuu vilkkaasta ulkomaanuutisvuodesta.

”Kaksi siteerausta vähemmän viikossa menee normaalivaihtelun piiriin. En vetäisi siitä johtopäätöksiä. Selvät uutiset siteerataan joka tapauksessa”, Holopainen
sanoo.

Kuva: Skuuppikahvit. Keskisuomalaisen toimittaja Rai Suihkonen ehdotti toimituksen käytännöksi skuuppipullaa, josta jalostui skuuppikahvi siteeratun uutisen tekijälle. ”Uutisen voi saada helpostikin, kun ottaa jonkin asian seurantaan ja tarkistaa sen tilanteen”, viime vuonna kymmenkunta skuuppia tehnyt Suihkonen sanoo.

Näin selvitys tehtiin

  • STT-Lehtikuva laski viime vuonna siteeraamansa uutiset Journalistin pyynnöstä.
  • Tarkasteluväli oli 1.1. – 18.12.2014. Selvitys tehtiin viidennen kerran.
  • Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttua ei laskettu siteeraukseksi.
  • Käytännön selvitystyön teki STT-Lehtikuvan toimittaja Olli Vesala.


5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta