Hesari pysyi siteerausten kuninkaana

STT-Lehtikuva siteerasi viime vuonna eniten Helsingin Sanomia. Kärjestä Savon Sanomat ja Keskisuomalainen takoivat eniten skuuppeja toimitusten kokoon nähden.
JOURNALISTI
15.1.2015

Johanna Pohjola, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Sanomalehti Keskisuomalaisessa päätettiin joulukuussa, että talo tarjoaa vastedes STT-Lehtikuvan siteeraaman uutisensa tekijälle skuuppikahvit.

Lukuisat skuupit Ilmavoimista siivittivät Keskisuomalaisen jaetulle neljännelle sijalle Savon Sanomien kanssa, kun STT-Lehtikuva Journalistin pyynnöstä laski vuonna 2014 siteeraamansa uutiset.

Uutis- ja kuvatoimisto siteerasi viime vuonna eniten Helsingin Sanomia (HS), Yleä ja Turun Sanomia (TS). Kärkikolmikon järjestys säilyi edellisvuodesta, joskin kullakin siteerausten määrä putosi.

Vuoden nousija oli Savon Sanomat (SS), jonka STT-siteerausten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 38 prosenttia. Keskisuomalainen (KSML) paransi määräänsä lähes 23 ja Iltalehti lähes 16 prosenttia.

Jos kärjen siteerausmäärät suhteutetaan toimitusten kokoon, SS, KSML ja TS ohittavat HS:n. SS:ssa työskentelee noin 60, KSML:ssa noin 75, TS:ssa noin 90 ja HS:ssa noin 280 journalistia.

SS skuuppasi viime vuonna esimerkiksi Hornet-lentojen reagointiviiveellä ja itsenäisyyspäivän juhlien pommiuhkalla. Toimituspäällikkö Seppo Rönkön mukaan lehdessä on panostettu alueuutisten ohella valtakunnallisiin puheenaiheisiin.

”Uutisajattelua on iskostettu koko toimitukseen. Mietimme aina, miten yleiskiinnostavia aiheet ovat. Sen perusteella päätämme, paikallistammeko vai lavennammeko niitä”, Rönkkö sanoo.

”Olemme tuloksesta tohkeissamme. Tämä on koko porukan hommaa. Joku tuo palaveriin loistavan aiheen, josta toinen saattaa tehdä jutun.”

KSML:n skuuppeja olivat esimerkiksi Vladimir Putinin Ahvenanmaan-rantatontti ja Fennovoiman hakemuksen vanha suunnitelma. Uutispäällikkö Keijo Lehdon mukaan toimittajia on kannustettu erikoistumaan, mikä näkyy siteerauksissa.

”Meillä on hyvä porukka, josta olen ylpeä. Olemme osanneet poimia asioita ja olla ajassa kiinni”, Lehto sanoo.

 

Toimituksissa STT-Lehtikuvan tai valtakunnallisen viestimen siteerausta kutsutaan läpimenoksi. Niitä seurataan tarkasti.

Lehto uskoo, että läpimenot lisäävät sekä toimittajien kunnianhimoa että lukijoiden luottamusta. Vaarana on tehtailla juttuja lukijoiden sijaan toisille viestimille.

”Siteeraus on ulkopuolinen takuu, että juttumme ovat oikeita uutisia. Lukijat sanovat usein ylpeinä, että ’teitä lainattiin’ tai ’televisio luki uutistanne’”, Lehto kertoo.

KSML:n Puolustusvoimiin erikoistunut uutistoimittaja Rai Suihkonen teki viime vuonna useita skuuppeja Ilmavoimista. Hänen mukaansa ne perustuivat asioiden järjestelmälliseen seurantaan ja asiantuntijoiden haastatteluihin.

Toimittajan mieleenpainuvin skuuppi koski kuitenkin poliisiylijohtaja Mikko Paateron kannattamaa pyöräilykypäräpakkoa. Uutinen täytti yleisönosaston, ja iltapäivälehdet revittelivät sillä.

”Ammatillisesti läpimeno kruunaa uutispäivän, mutta ei sitä kannata jäädä loppuviikoksi fiilistelemään. Työtä ei tehdä sen takia”, Suihkonen sanoo.

 

STT-Lehtikuva on laskenut siteerauksia Journalistille vuodesta 2010. Yle oli pitkään ykkönen, kunnes HS kiilasi ohi vuonna 2013. Nyt ero laveni entisestään.

HS:n skuuppeja olivat esimerkiksi Stephen Elopin jättieläke ja tullin pysäyttämä Ukrainan-aselasti. Päätoimittaja Antero Mukka uskoo, että HS:n kannustava ilmapiiri ja matala hierarkia helpottavat skuuppien syntymistä.

”Uutisvoitoista osataan iloita. Toki iso valtakunnallinen väline on myös perillä asioista, on kontakteja, ja lähteet luottavat meihin”, Mukka sanoo.

Kaikkiaan STT-Lehtikuva siteerasi hieman alle 1 500 uutista, mikä on satakunta vähemmän kuin edellisvuonna. Kärkikymmenikön ulkopuolella määräänsä paransi eniten Verkkouutiset, runsaat 133 prosenttia.

STT-Lehtikuvan uutispäätoimittaja Minna Holopainen arvioi, että kotimaisten siteerausten väheneminen johtuu vilkkaasta ulkomaanuutisvuodesta.

”Kaksi siteerausta vähemmän viikossa menee normaalivaihtelun piiriin. En vetäisi siitä johtopäätöksiä. Selvät uutiset siteerataan joka tapauksessa”, Holopainen
sanoo.

Kuva: Skuuppikahvit. Keskisuomalaisen toimittaja Rai Suihkonen ehdotti toimituksen käytännöksi skuuppipullaa, josta jalostui skuuppikahvi siteeratun uutisen tekijälle. ”Uutisen voi saada helpostikin, kun ottaa jonkin asian seurantaan ja tarkistaa sen tilanteen”, viime vuonna kymmenkunta skuuppia tehnyt Suihkonen sanoo.

Näin selvitys tehtiin

  • STT-Lehtikuva laski viime vuonna siteeraamansa uutiset Journalistin pyynnöstä.
  • Tarkasteluväli oli 1.1. – 18.12.2014. Selvitys tehtiin viidennen kerran.
  • Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttua ei laskettu siteeraukseksi.
  • Käytännön selvitystyön teki STT-Lehtikuvan toimittaja Olli Vesala.


1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta