Ajan henki on ylen runsas

JOURNALISTI
15.1.2015

Irene Pakkanen, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Journalistiikan professori Raimo Salokangas jäi eläkkeelle vuoden alussa, omien sanojensa mukaan hilpein mielin ja juuri sopivaan aikaan.

”Uusi aika vaatii uusia ihmisiä. Mediassa on menossa iso murros, joskaan ei ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään.”

Kun Raimo Salokangas aloitti Jyväskylän yliopistossa vuonna 1989, lehdissä oli saksitaitto ja pimiöt, radiossa kelanauhat ja äänitarkkailijat, televisiossa filmi ja äänittäjät eikä netistä tietoakaan. Toimittajan persoonalla ei juuri revitelty.

Tämän ajan journalisti on monitekijä, jonka työn tulokset päätyvät useille julkaisualustoille. Toimittajasta on tullut näkyvä persoona, jolla on sosiaalisessa mediassa suora yhteys yleisöönsä.

 

Salokangas ei näe toimittajan ammattia uhattuna, mutta kantaa lievää huolta journalistin roolista tilanteessa, jossa ihmiset käyttävät kaikenlaista sosiaalista mediaa ja ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa.

”Mikä rooli jää toimitetulle työlle kaiken sen keskellä? Siis sille, että joku työkseen seuloo asioita meidän puolestamme ja esittää ne meille järkevässä ja kiinnostavassa muodossa?”

Häntä huolettavat myös nuoret, jotka eivät pysty irtaantumaan älypuhelimistaan. Kun samanhenkiset nuoret ovat tiiviissä yhteydessä keskenään ja vinkkaavat toisilleen samankaltaisista asioista, tiedonvälityksestä tulee pienten piirien ajatustenvaihtoa.

Elämme mediatarjonnan suhteen ennennäkemättömän runsasta aikaa.

”Ensimmäistä kertaa median historiassa kaikki vanhat ja uudet mediat ovat samalla alustalla eli netissä. Sen ohella televisiosta, radiosta ja lehdistä on tullut milloin tahansa käytettävissä olevia arkistoja. Ja kaikki tämä on siinä älypuhelimessa”, Salokangas pohtii.

 

Runsauden pulassa elävät myös journalistisen työn tekijät. Salokankaasta on vaikea uskoa, että yksi ja sama ihminen pystyy tekemään kaikkea, ainakaan laadusta tinkimättä.

Vaikka murros on syönyt työpaikkoja, rinnalla syntyy koko ajan uusia tapoja tehdä journalismia.

”Hyperlokaali on yksi malleista, joilla journalismi uudistuu. Paikallismedian täytyy kuitenkin mennä verkkoon, missä nuoret jo ovat.”

Tutkijoiden maailmalle saattajana Salokangas kokee onnistuneensa. Tohtoreita on tullut 27 ja muutama on vielä pellillä kohoamassa.

”Useimmat ovat palanneet tutkijoiksi työelämästä, mistä olen erityisen iloinen”, hän sanoo.

”Väitöskirjan tekeminen tuo uusia ajatuksia ja pakottaa toimittajan ajattelemaan lujemmin kuin ennen.”

Salokangas jatkaa kustantajana ja suomentajana puoliksi vaimonsa Ulla Ekman-Salokankaan kanssa omistamassaan Blue Moon -kustantamossa.

”Lieka yliopistoon säilyy jonkin aikaa, sillä olen luvannut saattaa kanssani aloittaneiden gradut ja väitöskirjat loppuun saakka.”

Raimo Salokangas

  • Journalistiikan professori emeritus, Suomen historian dosentti Turun yliopistossa, tiedotusopin dosentti Tampereen yliopistossa
  • Filosofian tohtori Turun yliopistosta 1982, pääaineena Suomen historia
  • Työskenteli 25 vuotta Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineessa.
  • Teoksia: Aikansa oloinen. Yleisradion historia 1949 – 1996 (1996). Eljas Erkko – vaikenematon valtiomahti (2009, yhdessä Ohto Mannisen kanssa).


5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta