Synkkä ja tyyni yö

JOURNALISTI
18.12.2014

Manu Haapalainen, teksti
Aapo Huhta, kuvat

MTV Uutisten marraskuinen yövuoro oli yksi viimeisistä. Helmikuusta alkaen uutiset tuotetaan Australiassa.

Jaaha, no nyt tapahtuu jotakin”, Jari Heikkilä havahtuu ja kumartuu tietokoneensa monitorin ääreen.

”Valtatie 9 on suljettu vaarallisen aineen onnettomuuden vuoksi. Onkos meille siitä tullut tiedotetta... Okei, tästä tulee pääjuttu. Avaruudesta tulleet DNA:t jäävät nyt odottamaan.”

Kello käy kahta marraskuisena keskiviikon ja torstain välisenä yönä. MTV Uutisten multimediatoimittaja Jari Heikkilän yövuoro on sujunut rauhallisissa merkeissä.

Kymmenen Uutiset on perannut keskiviikon tärkeimmät tapahtumat jo tunteja aikaisemmin. Kuopiolainen perheenäiti on tunnustanut lapsisurmat, Elisan nettikaapeli on katki, puoluejohtajat ovat keskustelleet Ylessä parin päivän perästä äänestykseen tulevasta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Uutisia, joihin ehkä voi vielä palata tasatunnein Radio Novan uutiskatsauksessa, mutta juttuja, joissa ei juuri nyt ole mitään uutta. Maikkarin uutishuoneen sähköinen live-lähetyksen tunnelma on laantunut tuntikausia sitten. Muu väki on painunut nukkumaan jo ennen puolta yötä.

On vain Heikkilä.

Fergusonissakaan ei mellakoida, sillä Yhdysvaltojen keskilännessä eletään vasta myöhäistä iltapäivää. Heikkilä on siis puoli viiteen saakka jatkuvan yövuoronsa alkutunteina vääntänyt pikku-uutista prinsessa Victorian tulevasta vierailusta, työelämän epävarmuuden lisääntymistä käsittelevästä tutkimuksesta — niin, ja sveitsiläistiedemiesten kokeesta, jossa todettiin avaruusraketin ulkopintaan ”maalatun” DNA:n selviytyvän lennättämisestään avaruuteen ja takaisin.

Nyt hämäränhiljainen uutishuone sähköistyy hetkeksi. Jämsän lähellä on säiliöauto ajanut ojaan, ja samassa rytäkässä törmännyt tukkirekkaan. Ympäristöön on vuotanut syövyttävää ferrosulfaattia, eikä Ysitietä saada liikennöintikuntoon ennen torstaipäivää.

 

Heikkilällä on hetken kiire, mutta melko pian tilanne rauhoittuu. Vaasan hätäkeskukseen ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle soittamalla selviää, että hiljaisella tienpätkällä on onneksi vältytty henkilövahingoilta, eikä sulfaattiakaan sentään ole vuotanut ympäristölle haitallisia määriä. On käynyt onni onnettomuudessa, ja yön pääuutinen MTV Uutisten netissä, tekstikanavalla ja Radio Novassa jää helpottavan epädramaattiseksi.

Kovin hektistä täällä automaattikahvintuoksuisessa yössä tosin on harvoin. Heikkilä muistaa hauskana yökeikkana Lordin yllätysvoiton euroviisuissa.

”Olin normaaliin tapaan yksin vuorossa. Ei siihen oltu varauduttu mitenkään.”

Usein yöllinen dramatiikka on paljon muovisia heavymonstereita synkempää, onnettomuuksia kuten Rautavaaran taannoinen bussisurma ja Malagan tuhoisa linja-auto-onnettomuus vuonna 2008.

”Pitää soittaa poliisille ja saada yöajasta huolimatta mahdollisimman paljon tietoa. Kaksi puhelinta soi samaan aikaan, samalla on päivitettävä nettiä ja tekstikanavaa. Siinä loppuvat kädet. Toki yöpäivystys toimii hyvin, eli kuvaajia ja muuta apua voi tarvittaessa soittaa. Tai voi soittaa tuottajan tekemään käytännön järjestelyjä. Mutta harvoin sellaista on tarvittu.”

 

Näitä yövuoroja 38-vuotias Jari Heikkilä on istunut Pasilassa jo kahdentoista vuoden ajan. Nyt tämä osa uutistyötä on jäämässä ainakin toistaiseksi historiaan. MTV Uutiset seuraa helmikuun alussa STT:n viimevuotista esimerkkiä, ja siirtää yövuorotyön maapallon toiselle puolelle, Australiaan.

Yötyö on uutistoimistojen, muiden kotimaisten ja ulkomaisten medioiden sekä esimerkiksi Ampparit.comin uutisvirran seuraamista, uutisten poimimista ja muokkaamista MTV Uutisten nettiin ja tekstikanavalle, tasatunnein parin minuutin uutissähkeiden lukemista Radio Novaan. Oma uutistuotanto on päivävuorojen hommaa. Jos teknologia vain toimii, yövuoron tekemää työtä voisi siis nykyisin tehdä ihan missä tahansa.

 

Heikkilä mainitsee yön kuluessa moneen otteeseen työn fyysisestä raskaudesta, mutta korostaa vielä useammin nauttivansa hiljaisuudesta ja yötyön vapaudesta. It-uutisiin erikoistunut multimediatoimittaja sanoo toivoneensa näitä vuoroja itselleen mahdollisimman paljon.

”Olen tehnyt öitä enemmän kuin kukaan muu täällä, omasta toiveestani. Kolmeviikkoisjaksossa saattaa olla kolme yötä, joskus peräkkäisiäkin.”

Nyt on menossa kahden yön putkesta se jälkimmäinen. Vaikka vapaus ja uutishuoneen päiväsaikaiselle tohinalle täysin vastakohtainen rauha kiehtovat, lohkaisee öiden kukkuminen tietenkin ison osan myös vapaa-ajasta ja fyysisistä voimista. Kahden yövuoron välistä aikaa ei oikein tohdi vapaa-ajaksi edes sanoa. Kysymys on toipumisesta ja seuraavaan yöhön valmistautumisesta.

”Vastapainoksi tälle työlle yritän urheilla mahdollisimman paljon. Yövuoron jälkeen olen kotona kuuden jälkeen aamulla ja menen nukkumaan noin aamuseitsemältä”, Heikkilä kertaa.

”En kuitenkaan yleensä nuku pitkään, vaan herään noin kello 11. Sitten olen yleensä lähtenyt juoksemaan. Teen hirveän lenkin, syön hyvin, käyn suihkussa ja nukun vielä kunnon päiväunet. Kun niiltä herään, onkin aika ruveta tekemään lähtöä seuraavan yön vuoroon. Eli kyllä se pelkkää valmistautumista ja toipumista on. Ei välipäivinä tee mitään, eikä niille suunnittele mitään.”

 

Heikkilä sanoo 38-vuotiaan miehen tuntevan vuorotyön rasitukset kropassaan jo toisella tavalla kuin se 26-vuotias, joka Maikkarilla aikanaan aloitti. Siksi yövuorojen loppumiseen ei liity erityistä haikeutta.

”Ei tässä nuoremmaksi tulla. En ole tämän takia vierittänyt kyyneliä. Olen jo pidempään ajatellut, ettei täältä yövuorosta eläkkeelle jäädä. Olen ruvennut miettimään, olenko juuri se tyyppi, joka tuupertuu lenkkipolulle, kun pumppu hakkaa edellisen yön jäljiltä ihan ilman urheiluakin. Sellainen päihteetön krapulahan se olotila on.”

Heikkilän kohdalla yöduunissa on vielä omat ekstravaikeuskertoimensa. Ensinnäkin hän kulkee Helsingin Ilmalaan Tampereen ja Lempäälän rajalta. Automatkaa kertyy moottoritiestä huolimatta talvirajoitusten aikaan noin tunnin ja neljänkymmenen minuutin verran.

”Joskus tulee mietittyä, että voisipa sen ajan käyttää jotenkin toisin. Miten kovassa kunnossa sitä olisi, jos urheilisi saman ajan”, Heikkilä nauraa.

 

Silti Tampereelle jääminen on tuntunut ainoalta oikealta ratkaisulta.

”Olemme vaimoni kanssa remontoineet vanhaa maatilaa. Ja öisin on mukava ajaa, kun ei ole ruuhkia. Tietysti talvella pimeässä on raskaampi ajella kuin kesällä”, hän pohtii.

”Paluumatkat ovat mielenkiintoisia. Muutaman kerran on aamuyöstä eksynyt hirvi tai peura moottoritielle, ja nehän eivät helposti löydä sieltä pois. Olen soitellut sitten hälytyskeskukseen tien päältä. Osat vaihtuvat, kun täällä ensin uutisoi heidän tiedotteistaan, ja sitten onkin kertomassa itse näitä asioita pelastuslaitokselle.”

Ihan viitenä päivänä viikossa Heikkilän ei sentään tarvitse moottoritielle kaasuttaa. Hän tuottaa it-uutisia Maikkarille etätyönä Tampereen-kodistaan käsin. Kalenterinkäyttö on Heikkilän perheessä tästä huolimatta hiottu ilmeisen sujuvaksi. Jarin opiskeluaikoina Jyväskylässä tapaama Mari-vaimo tekee MTV:n Uutisissa samaa multimediahommaa kuin miehensäkin.

”Onneksi työvuorojen laatija on ottanut toiveitamme huomioon. Ollaan saatu järjestettyä elämämme, ja kolmevuotiaan poikamme päiväkoti, vaikka tämä onkin vaativa paketti toteuttaa. Perheenlisäystä tulee alkuvuonna”, Heikkilä sanoo.

”Välillä on naureskeltukin, kun olen tullut yövuoroon ja Mari on ollut illassa, että tuossa Hämeenlinnan kohdalla saatamme väläyttää valoja, että hauska nähdä kulta! Ei tule turhia riitoja, kun näkee toista vain sen sekunnin verran...”

Yö ja päivä

  • Mitä? MTV Uutisten multimediatoimituksen hoitama yövuoro toteutetaan helmikuun 2015 alusta alkaen Australiasta. Kokeilun kestoksi on kaavailtu aluksi yhtä vuotta.
  • Miksi? STT:ssä vastaavaan käytäntöön on oltu tyytyväisiä, samoin kansainvälisissä mediataloissa. MTV säästää yötyölisissä ja henkilöstöresursseja vapautuu Suomessa muuhun tekemiseen.
  • Miten? Australiassa uutisia toimittaa Sydneyssä asuva suomalainen freelancetoimittaja. Hän päivittää Suomen yön aikana MTV Uutisten nettisivua sekä tekstikanavaa ja lukee Radio Novan uutiset.

Kenguruvuorossa Australiassa

STT-Lehtikuva siirsi yövuoronsa Sydneyyn yli puoli vuotta sitten. Siirron myötä paranivat sekä jutut että työhyvinvointi.

ello näyttää Suomessa vasta aamukahdeksaa. Australiassa Antti Tiri on jo lopettanut työpäivänsä ja lähdössä kuntosalille. Tiri on yksi STT-Lehtikuvan neljästä ensimmäisestä ”uutiskengurusta”, jotka siirrettiin toukokuussa Sydneyyn tekemään yövuoroa.

”Täällä on alkukesä, viime päivät on ollut tasaisesti noin 30 astetta. Suomen talvea ei ole pätkääkään ikävä”, Tiri kertoo Skypen välityksellä.

STT:läiset työskentelevät Australian uutistoimiston AAP:n tiloissa yhdessä tanskalaisen Ritzaun, saksalaisten Die Weltin, Der Spiegelin ja uutistoimisto DPA:n, belgialaisen Belgan ja Sveitsin uutistoimiston kanssa. Myös Norjan uutistoimisto on päättänyt liittyä pian seuraan.

”Työnteossa ei ole niin suurta eroa Suomeen kuin etukäteen ajattelin. Yllättävän kivuttomasti se on sujunut, eikä vakavia teknisiä ongelmia ole ilmennyt”, Tiri sanoo.

Yövuoroon kuuluvat lehtisiteeraukset tehdään internetin avulla ja poliisikierros soitetaan Skypellä. Vaikka uutisia kirjoitetaan maailman toisella laidalla, säilyy suomalainen näkökulma Tirin mukaan yllättävän hyvin.

”Pyrimme välttämään sitä, että Australiasta uutisoiminen lisääntyisi. Koko ajan täytyy ajatella suomalaista lukijaa.”

Joskus juttuihin on lipsahtanut anglismeja. Niiden vastapainona juttujen määrä on kuitenkin lisääntynyt ja virheiden määrä vähentynyt.

 

STT-Lehtikuvan 24h-toimituksen päällikkö Maria Annala vahvistaa kotitoimituksen olevan erittäin tyytyväinen uutiskenguruiden työhön. Älypuhelinten yleistyttyä yötyöllä on entistä suurempi merkitys, kun tuoreet uutiset luetaan kännykän ruudulta heti aamulla.

”Kun ihmiset tekevät päiväsaikaan työtä Sydneyssä, he pystyvät tekemään paljon enemmän ja skarpimmin. Meillä on tavoitteena tarjota Suomen parhaat uutiset kello kuuden ja kahdeksan välillä”, Annala kertoo.

Annalan mukaan yötyö on kuormittavaa ja epäterveellistä. Siihen oli aina vain vaikeampi saada tekijöitä. Yövuoroja tekevien työhyvinvoinnissa oli ongelmia päivävuorossakin. Siksi yötöiden siirtäminen Sydneyyn on parantanut myös Suomeen jääneiden oloa.

Vuodesta 2008 lähtien yövuoroja tehnyt Antti Tiri vahvistaa eron entiseen olevan suuri.

”Mitä enemmän ikää tuli, sitä vaikeammaksi palautuminen kävi. Laskin kerran, että kahden ja puolen viikon aikana vuorokausirytmini kääntyi neljä kertaa. Yövuorossa ei ainoastaan tehty töitä, vaan myös taisteltiin väsymystä vastaan. Nyt voi keskittyä työntekoon.”

 

Päätös yövuoron siirtämisestä Australiaan tehtiin osana yt-ratkaisua. Se ei ole perinteinen kirjeenvaihtajapesti työsuhde-etuineen, vaan lähtijät maksavat itse asumisensa ja elämisensä. Työnantaja maksaa lähtijöille yhdet edestakaiset lennot.

Palkkaa ei automaattisesti koroteta, vaikka Sydneyn vuokrataso on Helsinkiä korkeampi. Toisaalta Australian verotus on kevyempää ja ruoka halvempaa.

”Olemme saaneet ratkaisulla merkittävää säästöä. Yövuoroista maksettiin huomattavia lisiä, ja vuorossa oli kaksi ihmistä joka yö”, Annala sanoo.

Annalan mukaan Australiaan lähtö sopii seikkailunhaluiselle toimittajalle, joka on valmis tinkimään elintasostaan ja asumaan esimerkiksi kimppakämpässä. Rikastumaan Sydneyyn ei lähdetä.

Australia-pestien enimmäisajaksi on asetettu kaksi vuotta. Sillä halutaan välttää toimittajien liika australialaistuminen ja kielen huononeminen.

Ensimmäisistä uutiskenguruista kolme palaa Suomeen ensi vuoden aikana, ja uudet työkiertoon lähtijät on jo valittu. Pisin pesti on Antti Tirillä, joka jää Australiaan kevääseen 2016 asti.

Jenni Meronen



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta