Positiivisen viestin puolella

JOURNALISTI
18.12.2014

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Journalistiliiton tuore puheenjohtaja Hanne Aho aikoo vaikuttaa ajoissa ja tehokkaasti.

Haastoit istuvan puheenjohtajan. Mitä muutat ensimmäisenä?

Tärkein tehtävä on hallitusohjelmakirjauksiin vaikuttaminen. Siinä arvonlisäverot ovat yksi asia, Ylen pitkäjänteinen rahoitus toinen. Päättäjiin pitää vaikuttaa riittävän ajoissa ja tehokkaasti, jotta viesti menee perille.

Olet liiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Miksi siinä meni näin kauan?

Ei aavistustakaan. Politiikassa minua ei ole koskaan kohdeltu miehenä tai naisena. En ajattele nytkään, että olen nainen.

Mitä kampanjassasi mainostettu ”henkinen johtajuus” käytännössä tarkoittaa?

Liiton työkaluja ovat toimisto ja luottamusmiehet. Heitä ilman koneisto ei toimi. Johtajan pitää tehdä työolot sellaisiksi, että ihmiset innostuvat, saavat tukea ja kokevat olevansa arvokkaita. Positiivinen viesti ei maksa mitään. Tämä koskee kaikkia työnantajia.

Vaali jakoi valtuustoa lehdistön ja RTTL:n blokkeihin. Miten liiton yhtenäisyys palautetaan?

Kun on kaksi ehdokasta, syntyy väkisin vastakkainasettelua. Blokkien purkamiseen ei auta muu kuin työ. Eri osapuolet tulevat huomaamaan, etten ole blokki-ihminen.

Sinua on kritisoitu siitä, ettet tunne sähköisen viestinnän kenttää. Miten korjaat asian?

Journalistiliiton puheenjohtajaksi ei ole koulua. On paljon asioita, joita pitää opetella ja tämä on sellainen asia.

Miten liiton talous saadaan kuntoon?

Alan työttömyys on kasvanut reippaasti, ja kriisitilanteessa kulut kasvavat. On tehtävä säästöjä, joita voisi syntyä, jos liiton organisaatiota muutetaan ja toimintaa parannetaan. Tiukan paikan tullen omaisuutta on varaa vielä syödä, mutta kuinka kauan? Näistä pitää tehdä yhteisiä linjauksia.

Mistä säästetään?

Yt-neuvottelut ovat siirtäneet edunvalvontaa voimakkaasti työpaikoille ja vähentäneet sitä yhdistyksistä. Toimitusosastojen, yhdistysten ja liiton työnjakoa kannattaa miettiä: tehdäänkö päällekkäistä työtä?

Liiton puheenjohtajan työ on myös lobbausta. Kenet viet lounaalle ensimmäisenä?

Voi herran pieksut, en ole ajatellut kysymystä! Työntekijäjärjestöjen yhdistymiskeskustelu on kiinnostava projekti. Siitä olisi hyvä saada sisäpiiribriiffi. Esimerkiksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palolalla on kiinnostavia ajatuksia.

Mitä liitto voi tehdä jäsenten heikolle työllisyystilanteelle?

Liitolla voisi olla osaamista siitä, missä muissa tehtävissä ammattijournalistin taidoista on hyötyä. Kun alan työpaikat vähenevät, kaikki eivät voi tehdä tätä työtä. Tietysti liiton pitää toimia niin, että työpaikkoja syntyy lisää. On myös tärkeä opetella uusia työtapoja ja -välineitä. Meillä on liitossa hirveästi osaamista. Mitä mahdollisuuksia olisi sisäiseen kouluttamiseen?

Mikä on SJL:n tärkein tavoite seuraavalle nelivuotiskaudelle?

Media-alan toimintamahdollisuuksien vakiinnuttaminen. Eniten meihin ovat vaikuttaneet valtiovallan päätökset, eivät niinkään työehtosopimukset. Päättäjien pitäisi ymmärtää, että pitkäjänteinen toiminta luo työpaikkoja.

Miten rentoudut rankasta työstä?

Tallilla ei voi ajatella mitään tai tippuu hevosen selästä. Pihatöissä tai juostessakaan en ajattele. Kaipaan myös keskustelua.

Hanne Aho

  • Kuka? Journalistiliiton puheenjohtaja kaudella 2015 – 2018. 41-vuotias Suomen Aikakauslehdentoimittajain liiton puheenjohtaja, Suomen Kuvalehden graafikko ja demarivaltuutettu. Aikoo luopua muista luottamustehtävistään.
  • Mitä? Voitti vuodesta 2006 puheenjohtajana olleen Arto Niemisen valtuuston kokouksessa äänin 45 – 32.
  • Mistä? Asuu Sipoon Talmassa. Perheeseen kuuluvat aikuinen tytär, miesystävä ja kissa.


5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta