Positiivisen viestin puolella

JOURNALISTI
18.12.2014

Marja Honkonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Journalistiliiton tuore puheenjohtaja Hanne Aho aikoo vaikuttaa ajoissa ja tehokkaasti.

Haastoit istuvan puheenjohtajan. Mitä muutat ensimmäisenä?

Tärkein tehtävä on hallitusohjelmakirjauksiin vaikuttaminen. Siinä arvonlisäverot ovat yksi asia, Ylen pitkäjänteinen rahoitus toinen. Päättäjiin pitää vaikuttaa riittävän ajoissa ja tehokkaasti, jotta viesti menee perille.

Olet liiton ensimmäinen naispuheenjohtaja. Miksi siinä meni näin kauan?

Ei aavistustakaan. Politiikassa minua ei ole koskaan kohdeltu miehenä tai naisena. En ajattele nytkään, että olen nainen.

Mitä kampanjassasi mainostettu ”henkinen johtajuus” käytännössä tarkoittaa?

Liiton työkaluja ovat toimisto ja luottamusmiehet. Heitä ilman koneisto ei toimi. Johtajan pitää tehdä työolot sellaisiksi, että ihmiset innostuvat, saavat tukea ja kokevat olevansa arvokkaita. Positiivinen viesti ei maksa mitään. Tämä koskee kaikkia työnantajia.

Vaali jakoi valtuustoa lehdistön ja RTTL:n blokkeihin. Miten liiton yhtenäisyys palautetaan?

Kun on kaksi ehdokasta, syntyy väkisin vastakkainasettelua. Blokkien purkamiseen ei auta muu kuin työ. Eri osapuolet tulevat huomaamaan, etten ole blokki-ihminen.

Sinua on kritisoitu siitä, ettet tunne sähköisen viestinnän kenttää. Miten korjaat asian?

Journalistiliiton puheenjohtajaksi ei ole koulua. On paljon asioita, joita pitää opetella ja tämä on sellainen asia.

Miten liiton talous saadaan kuntoon?

Alan työttömyys on kasvanut reippaasti, ja kriisitilanteessa kulut kasvavat. On tehtävä säästöjä, joita voisi syntyä, jos liiton organisaatiota muutetaan ja toimintaa parannetaan. Tiukan paikan tullen omaisuutta on varaa vielä syödä, mutta kuinka kauan? Näistä pitää tehdä yhteisiä linjauksia.

Mistä säästetään?

Yt-neuvottelut ovat siirtäneet edunvalvontaa voimakkaasti työpaikoille ja vähentäneet sitä yhdistyksistä. Toimitusosastojen, yhdistysten ja liiton työnjakoa kannattaa miettiä: tehdäänkö päällekkäistä työtä?

Liiton puheenjohtajan työ on myös lobbausta. Kenet viet lounaalle ensimmäisenä?

Voi herran pieksut, en ole ajatellut kysymystä! Työntekijäjärjestöjen yhdistymiskeskustelu on kiinnostava projekti. Siitä olisi hyvä saada sisäpiiribriiffi. Esimerkiksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palolalla on kiinnostavia ajatuksia.

Mitä liitto voi tehdä jäsenten heikolle työllisyystilanteelle?

Liitolla voisi olla osaamista siitä, missä muissa tehtävissä ammattijournalistin taidoista on hyötyä. Kun alan työpaikat vähenevät, kaikki eivät voi tehdä tätä työtä. Tietysti liiton pitää toimia niin, että työpaikkoja syntyy lisää. On myös tärkeä opetella uusia työtapoja ja -välineitä. Meillä on liitossa hirveästi osaamista. Mitä mahdollisuuksia olisi sisäiseen kouluttamiseen?

Mikä on SJL:n tärkein tavoite seuraavalle nelivuotiskaudelle?

Media-alan toimintamahdollisuuksien vakiinnuttaminen. Eniten meihin ovat vaikuttaneet valtiovallan päätökset, eivät niinkään työehtosopimukset. Päättäjien pitäisi ymmärtää, että pitkäjänteinen toiminta luo työpaikkoja.

Miten rentoudut rankasta työstä?

Tallilla ei voi ajatella mitään tai tippuu hevosen selästä. Pihatöissä tai juostessakaan en ajattele. Kaipaan myös keskustelua.

Hanne Aho

  • Kuka? Journalistiliiton puheenjohtaja kaudella 2015 – 2018. 41-vuotias Suomen Aikakauslehdentoimittajain liiton puheenjohtaja, Suomen Kuvalehden graafikko ja demarivaltuutettu. Aikoo luopua muista luottamustehtävistään.
  • Mitä? Voitti vuodesta 2006 puheenjohtajana olleen Arto Niemisen valtuuston kokouksessa äänin 45 – 32.
  • Mistä? Asuu Sipoon Talmassa. Perheeseen kuuluvat aikuinen tytär, miesystävä ja kissa.


4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta