Om att göra en pudel

JOURNALISTI
18.12.2014

Dan Lolax, text

dan.lolax@fabsy.fi
Skribenten är samhällsreporter på Åbo Underrättelser. Skriver också Nyhetsbloggen.

Men även om det finns orsaker som leder fram till dåliga beslut så kan journalisten aldrig subtrahera bort sig själv, skriver Dan Lolax.

En lördag förmiddag börjar arbetstelefonen plinga.

En rad e-postmeddelanden från lokalpolitiker och kommunala och statliga tjänstemän skvallrar om att hur jag rubricerat en artikel om vindkraft inte fallit i god jord.

Meddelandena innehåller olika grader av förvåning, irritation och ilska.

I korthet handlar det om att landskapets NTM-central sett vissa aspekter av en vindkraftsplan som problematiska. Artikeln jag skrivit håller streck men rubriken antyder att centralen har problem med hela planen.

Ett politiskt beslut om vindkraften i den aktuella kommunen är i antågande. Frågan är känslig. Därför alla dessa e-postmeddelanden denna lördag förmiddag.

Det är sådant här som förstör en journalists veckoslut, som sänder hen genom krisens fem faser.

Förnekelse. Det måste vara fråga om ett missförstånd. Det känsliga läget leder till övertolkningar; betydelser som inte finns skrivs in.

Ilska. Det är fan inte mitt problem om tjänstemän uttrycker sig slarvigt, eller om de upplever att ett helt projekt hänger på en enda rubrik.

Köpslående. Okej, nu lugnar vi ner oss. På måndag löser jag det här med några telefonsamtal. Jag kan visa hur rubrik och innehåll hänger ihop på ett logiskt sätt.

Depression. Jag är värdelös som journalist. Hade jag bara ägnat rubriken lite mer tid hade den här fadäsen undvikits. Men nej. Är man en idiot så är man.

Accepterande. Gjort är gjort. Jag har skrivit en dålig rubrik och det är inget att hymla om. Det är bara att erkänna misstaget och gå vidare.

Vilket jag också gör. Redan på söndag kväll, efter att jag beslutat att jag ska göra en pudel nästa dag, börjar tungsinnet lätta. Jag sover bättre än natten innan.

Journalister gör olika typer av misstag. En mångfald av misstag föder en mångfald av bortförklaringar. Det finns alltid något att skylla på – resursbrist, tidspress, missförstånd, bångstyriga intervjuobjekt och så vidare.

Men även om det finns orsaker som leder fram till dåliga beslut så kan journalisten aldrig subtrahera bort sig själv.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta