Om att göra en pudel

JOURNALISTI
18.12.2014

Dan Lolax, text

dan.lolax@fabsy.fi
Skribenten är samhällsreporter på Åbo Underrättelser. Skriver också Nyhetsbloggen.

Men även om det finns orsaker som leder fram till dåliga beslut så kan journalisten aldrig subtrahera bort sig själv, skriver Dan Lolax.

En lördag förmiddag börjar arbetstelefonen plinga.

En rad e-postmeddelanden från lokalpolitiker och kommunala och statliga tjänstemän skvallrar om att hur jag rubricerat en artikel om vindkraft inte fallit i god jord.

Meddelandena innehåller olika grader av förvåning, irritation och ilska.

I korthet handlar det om att landskapets NTM-central sett vissa aspekter av en vindkraftsplan som problematiska. Artikeln jag skrivit håller streck men rubriken antyder att centralen har problem med hela planen.

Ett politiskt beslut om vindkraften i den aktuella kommunen är i antågande. Frågan är känslig. Därför alla dessa e-postmeddelanden denna lördag förmiddag.

Det är sådant här som förstör en journalists veckoslut, som sänder hen genom krisens fem faser.

Förnekelse. Det måste vara fråga om ett missförstånd. Det känsliga läget leder till övertolkningar; betydelser som inte finns skrivs in.

Ilska. Det är fan inte mitt problem om tjänstemän uttrycker sig slarvigt, eller om de upplever att ett helt projekt hänger på en enda rubrik.

Köpslående. Okej, nu lugnar vi ner oss. På måndag löser jag det här med några telefonsamtal. Jag kan visa hur rubrik och innehåll hänger ihop på ett logiskt sätt.

Depression. Jag är värdelös som journalist. Hade jag bara ägnat rubriken lite mer tid hade den här fadäsen undvikits. Men nej. Är man en idiot så är man.

Accepterande. Gjort är gjort. Jag har skrivit en dålig rubrik och det är inget att hymla om. Det är bara att erkänna misstaget och gå vidare.

Vilket jag också gör. Redan på söndag kväll, efter att jag beslutat att jag ska göra en pudel nästa dag, börjar tungsinnet lätta. Jag sover bättre än natten innan.

Journalister gör olika typer av misstag. En mångfald av misstag föder en mångfald av bortförklaringar. Det finns alltid något att skylla på – resursbrist, tidspress, missförstånd, bångstyriga intervjuobjekt och så vidare.

Men även om det finns orsaker som leder fram till dåliga beslut så kan journalisten aldrig subtrahera bort sig själv.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta