Mainostulojen romahdus tappoi tuulikaappilehdet

JOURNALISTI
18.12.2014

Janne Salomaa, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Median murros koettelee rajusti noutopistelehtiä. Viime vuosina ovat lopettaneet muun muassa City, NHL, Cult24 ja Sue.

Ravintoloiden tuulikaapeissa oli kymmenen vuotta sitten tungosta. Monen baarin ovelta saattoi napata ilmaiseksi puoli tusinaa lehteä: Cityn, Metropolin, Nöjesguidenin, Voiman, Suen ja Johnny Kniga kertoo -lehden. Nyt jäljellä on paperisena enää Voima, joka sekin on talousvaikeuksissa.

Viimeksi lopettamisesta ilmoitti marraskuussa turkulainen musiikkilehti Sue. Kustantaja Suezinen hallituksen puheenjohtaja Ilari Juhanmäki kertoo, että lehden mainosmyynti on laskenut viime vuosina kymmeniä prosentteja.

Suen toimituspäällikkö Ari Väntänen kertoo, että tulojen lasku näkyi lehden teossa aluksi sivumäärän vähentymisenä ja loppuvaiheessa myös tekijöiden motivaation hiipumisena.

Jo tämän vuoden toukokuussa sosiaalisessa mediassa ilmoitettiin Suen nimissä, että lehti ”lopetetaan tarpeettomana”. Väntäsen käsityksen mukaan ”kyse oli yhden turhautuneen ihmisen harkitsemattomasta heitosta”.

”Siinä vaiheessa lehden lopettamisesta ei vielä oltu puhuttu, mutta ilmassa oli kyllä väsymyksen ja lamaannuksen merkkejä. Näissä töissä niin tärkeä tekemisen meininki alkoi huveta.”

Myös Voima Kustannus on kärsinyt talousvaikeuksista. Kesällä 2013 yhtiö lakkautti Normihomolehti NHL:n. Tämän vuoden lokakuussa se antoi potkut Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämölle, ja osa toimituksesta irtisanoutui protestiksi.

Voima Kustannuksen hallituksen puheenjohtajan Tuomas Rantasen mukaan yhtiön talous on nyt hallinnassa.

”Voimaa tehdään niin kauan kuin taso on tekijöiden mielestä riittävän hyvä. Tässä tilanteessa pelkkään nettilehteen siirtyminen ei ole vaihtoehto, koska paperilehden mainostuottojen siirtäminen netin puolelle ei tunnetusti ole helppoa.”

Rantanen arvioi Voiman mainostulojen jäävän tänä vuonna 20 – 30 prosenttia viime vuotta pienemmiksi.

”Kun budjetti on aina säädetty mahdollisimman tiukasti toimituksen ehdoilla, eikä yhtiö ole koskaan jakanut voittoa, lasku kolahtaa heti toimituksen resursseihin.”

 

Tämän vuoden kesäkuussa joutui lopettamaan kulttuurilehti Cult24. Lehti ehti ilmestyä vajaat kaksi vuotta. Cult24:n päätoimittaja ja pääomistaja Pauli Jokinen kertoo, että lehden alkutaival vaikutti hyvältä.

”Lukijapalaute oli positiivista ja tuntui, että lehdelle oli kysyntää kulttuuripiireissä.”

Mainosmyyntikin oli lupaavaa. Vuoden alussa myynti kääntyi kuitenkin jyrkkään alamäkeen.

”Kulttuurialalla on aina vähän rahaa, ja nyt eurot ovat erityisen tiukassa heikon taloustilanteen takia.”

Toisena syynä tulojen laskuun Jokinen pitää nettiä, jossa pystyy mainostamaan ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.

Jokiselle on jäämässä omasta lehdestä maksettavaksi jopa 10 000 euron tappio. Hän ei silti kadu projektia.

”Oli hauskaa päästä yhdistämään kaikki osaamiseni: kirjoittaminen, suunnittelu, taitto, valokuvaus, nettijulkaisu ja some. Väitän, että Cult24 olisi breikannut, jos se olisi perustettu viisi vuotta aiemmin.”

Kuva: Parikymmentä vuotta Suea. Musiikkilehti Sue perustettiin vuonna 1994. Ari Väntänen aloitti lehden avustamisen 1997, ja lehden toimituspäälliköksi hänet palkattiin vuoden 2006 alussa.

Kaupunkilehdillä menee paremmin

Noutopistelehtien taloudellinen alamäki alkoi vuonna 2007. Tuolloin alan suurimman lehden Cityn liikevaihto kääntyi laskuun. Sanoma taas lakkautti toukokuussa 2007 edellisvuonna perustamansa V-lehden.

Kesällä 2012 myös Cityn silloinen kustantaja Janton lopetti tuulikaappilehtensä. City jatkoi kuitenkin verkkomediana. Lisäksi se on koostanut verkkojutuistaan mainospostin mukana jaettavia lehtiä, jotka on rahoittanut Verkkokauppa.com.

Ilmaislehtien vaikeudet koskevat lähinnä noutopistelehtiä. Useimmat kotiin jaettavat kaupunkilehdet ovat pärjänneet markkinoilla kohtuullisesti, eivätkä niiden mainostulot ole laskeneet yhtä paljon kuin sanomalehdillä keskimäärin.

Cityn päätoimittajan Panu Janssonin mukaan kaupunkilehdet ovat selvinneet, koska niillä ei ole digitaalisia kilpailijoita – vielä.

”Jos kaupunkilehtien toimituksissa ei nähdä tulevaa uhkaa, olisi jo korkea aika herätä. Valot päälle, tai muutoin viimeinen toimituksesta lähtijä saa sammuttaa ne pysyvästi.”



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta