Mainostulojen romahdus tappoi tuulikaappilehdet

JOURNALISTI
18.12.2014

Janne Salomaa, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Median murros koettelee rajusti noutopistelehtiä. Viime vuosina ovat lopettaneet muun muassa City, NHL, Cult24 ja Sue.

Ravintoloiden tuulikaapeissa oli kymmenen vuotta sitten tungosta. Monen baarin ovelta saattoi napata ilmaiseksi puoli tusinaa lehteä: Cityn, Metropolin, Nöjesguidenin, Voiman, Suen ja Johnny Kniga kertoo -lehden. Nyt jäljellä on paperisena enää Voima, joka sekin on talousvaikeuksissa.

Viimeksi lopettamisesta ilmoitti marraskuussa turkulainen musiikkilehti Sue. Kustantaja Suezinen hallituksen puheenjohtaja Ilari Juhanmäki kertoo, että lehden mainosmyynti on laskenut viime vuosina kymmeniä prosentteja.

Suen toimituspäällikkö Ari Väntänen kertoo, että tulojen lasku näkyi lehden teossa aluksi sivumäärän vähentymisenä ja loppuvaiheessa myös tekijöiden motivaation hiipumisena.

Jo tämän vuoden toukokuussa sosiaalisessa mediassa ilmoitettiin Suen nimissä, että lehti ”lopetetaan tarpeettomana”. Väntäsen käsityksen mukaan ”kyse oli yhden turhautuneen ihmisen harkitsemattomasta heitosta”.

”Siinä vaiheessa lehden lopettamisesta ei vielä oltu puhuttu, mutta ilmassa oli kyllä väsymyksen ja lamaannuksen merkkejä. Näissä töissä niin tärkeä tekemisen meininki alkoi huveta.”

Myös Voima Kustannus on kärsinyt talousvaikeuksista. Kesällä 2013 yhtiö lakkautti Normihomolehti NHL:n. Tämän vuoden lokakuussa se antoi potkut Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämölle, ja osa toimituksesta irtisanoutui protestiksi.

Voima Kustannuksen hallituksen puheenjohtajan Tuomas Rantasen mukaan yhtiön talous on nyt hallinnassa.

”Voimaa tehdään niin kauan kuin taso on tekijöiden mielestä riittävän hyvä. Tässä tilanteessa pelkkään nettilehteen siirtyminen ei ole vaihtoehto, koska paperilehden mainostuottojen siirtäminen netin puolelle ei tunnetusti ole helppoa.”

Rantanen arvioi Voiman mainostulojen jäävän tänä vuonna 20 – 30 prosenttia viime vuotta pienemmiksi.

”Kun budjetti on aina säädetty mahdollisimman tiukasti toimituksen ehdoilla, eikä yhtiö ole koskaan jakanut voittoa, lasku kolahtaa heti toimituksen resursseihin.”

 

Tämän vuoden kesäkuussa joutui lopettamaan kulttuurilehti Cult24. Lehti ehti ilmestyä vajaat kaksi vuotta. Cult24:n päätoimittaja ja pääomistaja Pauli Jokinen kertoo, että lehden alkutaival vaikutti hyvältä.

”Lukijapalaute oli positiivista ja tuntui, että lehdelle oli kysyntää kulttuuripiireissä.”

Mainosmyyntikin oli lupaavaa. Vuoden alussa myynti kääntyi kuitenkin jyrkkään alamäkeen.

”Kulttuurialalla on aina vähän rahaa, ja nyt eurot ovat erityisen tiukassa heikon taloustilanteen takia.”

Toisena syynä tulojen laskuun Jokinen pitää nettiä, jossa pystyy mainostamaan ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi.

Jokiselle on jäämässä omasta lehdestä maksettavaksi jopa 10 000 euron tappio. Hän ei silti kadu projektia.

”Oli hauskaa päästä yhdistämään kaikki osaamiseni: kirjoittaminen, suunnittelu, taitto, valokuvaus, nettijulkaisu ja some. Väitän, että Cult24 olisi breikannut, jos se olisi perustettu viisi vuotta aiemmin.”

Kuva: Parikymmentä vuotta Suea. Musiikkilehti Sue perustettiin vuonna 1994. Ari Väntänen aloitti lehden avustamisen 1997, ja lehden toimituspäälliköksi hänet palkattiin vuoden 2006 alussa.

Kaupunkilehdillä menee paremmin

Noutopistelehtien taloudellinen alamäki alkoi vuonna 2007. Tuolloin alan suurimman lehden Cityn liikevaihto kääntyi laskuun. Sanoma taas lakkautti toukokuussa 2007 edellisvuonna perustamansa V-lehden.

Kesällä 2012 myös Cityn silloinen kustantaja Janton lopetti tuulikaappilehtensä. City jatkoi kuitenkin verkkomediana. Lisäksi se on koostanut verkkojutuistaan mainospostin mukana jaettavia lehtiä, jotka on rahoittanut Verkkokauppa.com.

Ilmaislehtien vaikeudet koskevat lähinnä noutopistelehtiä. Useimmat kotiin jaettavat kaupunkilehdet ovat pärjänneet markkinoilla kohtuullisesti, eivätkä niiden mainostulot ole laskeneet yhtä paljon kuin sanomalehdillä keskimäärin.

Cityn päätoimittajan Panu Janssonin mukaan kaupunkilehdet ovat selvinneet, koska niillä ei ole digitaalisia kilpailijoita – vielä.

”Jos kaupunkilehtien toimituksissa ei nähdä tulevaa uhkaa, olisi jo korkea aika herätä. Valot päälle, tai muutoin viimeinen toimituksesta lähtijä saa sammuttaa ne pysyvästi.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta