Luotettava esimies

JOURNALISTI
18.12.2014

Esko Riikonen, teksti

Kuolleita: Antti Toiviainen.

Toimittaja Antti Toiviainen menehtyi pitkäaikaisen sairauden murtamana Porvoossa Näsin sairaalassa 28. syyskuuta.

Hän syntyi 2. marraskuuta 1947 Askolassa, jonne hänen vanhempansa muuttivat sodan jälkeen rajan taakse jääneestä Hiitolasta. Toiviainen työskenteli sanomalehti Uusimaassa Porvoossa vuodesta 1971 aina vuoteen 2008 saakka toimittajana, toimitussihteerinä, uutispäällikkönä, toimituspäällikkönä ja päätoimittajana. Hän opiskeli 1960- ja 1970- lukujen vaihteessa Tampereen yliopiston toimittajatutkintoa. Työ vei kuitenkin voiton journalistiikan opinnoista, kuten monilla muillakin tuohon aikaan.

Toiviainen tunnustautui vanhan koulun lehtimieheksi, joka piti arvossa faktoja. Hän uskoi painettuun lehteen, jonka tehtävä oli hänen mielestään ennen kaikkea käsitellä
ja analysoida paisuvaa tietotulvaa. Hän ei uskonut liiaksi median valtaan, vaikka katsoikin alueen kunnallispolitiikkaa läheltä seuranneena Uusimaa-lehden olleen osallinen Porvoon kuntaliitoksen syntyyn vuonna 1997.

Uusimaan päätoimittajan tehtävät Toiviainen otti vastaan vaikeaan aikaan vuonna 1993, kun kolmannes lehden toimituksen silloisesta vahvuudesta irtisanottiin. Hän luopui päätoimittajan tehtävistä vuonna 1996 ja ryhtyi kirjoittavaksi toimittajaksi. Hän joutui kuitenkin edelleen hoitamaan päätoimittajan tehtäviä useaan otteeseen olleessaan jo osa-aikaeläkkeellä. Niitä hän hoiti silloinkin, kun aivoinfarkti iski ensimmäisen kerran kesken työpäivän elokuussa 2008. Jatkossa sairaus mursi vahvan miehen, eikä Toiviainen saanut nauttia ansaitsemistaan eläkepäivistä.

Toiviainen oli 1970- ja 1980- luvuilla kolme kautta SSL:n liittovaltuustossa, jossa hän oli päättämässä muun muassa vuoden 1980 lakosta. Tehtävien muututtua Toiviainen erosi Journalistiliitosta ja liittyi päätoimittajien yhdistykseen.

Työtoverina ja esimiehenä Antti oli luotettava, rauhallinen ja reilu. Hänen kanssaan oli kaikkien helppo keskustella. Hän oli toisaalta myös tiukka ja itsepäinen ja pyrki pitämään viimeiseen asti kiinni toimituksen itsenäisyydestä niin yhtiön sisäisissä kuin ulkopuolisissakin paineissa.

Antille tärkeä asia elämässä oli perhe: hänen puolisonsa Meri ja tyttäret Liina ja Veera. Kodiksi perheelleen hän kunnosti omin käsin vanhan torpan Askolaan.

Kirjoittaja on Toiviaisen pitkäaikainen työtoveri.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta