Voittamatonta journalismia

JOURNALISTI
27.11.2014

Elina Grundström, teksti
elina.grundstrom@hdl.fi
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja Viesti-lehden päätoimittaja.

Mainostajat eivät välttämättä ole yhtään sen parempia isäntiä kuin aatteelliset järjestöt, ja poliittisena lehtenä se Hesarikin aloitti, Elina Grundström kirjoittaa.

Yhdysvalloissa nonprofit- eli voittoa tuottamaton journalismi on yhä näkyvämpi osa mediamaailmaa. Useimmat nonprofit-palvelut kitkuttavat nälkärajalla, mutta ainakin niitä seurataan ja niistä puhutaan. Muutama on tehnyt taloudellisenkin läpimurron. Esimerkiksi Texas Tribune ja ProPublica ovat jo vahvalla pohjalla.

Suomessa laatujournalismi näyttää muuttuvan voittoa tuottamattomaksi ihan ilman ponnistelujakin. Kauppalehti (19. marraskuuta) listasi Helsingin pörssin krooniset tulosheikentäjät. Listaa johti Sanoma, jonka tulos oli heikentynyt yhdeksän kvartaalia peräkkäin.

Yksi vastaus asiajournalismin rahoituskriisiin voisi Suomessakin olla lähtökohdiltaan voittoa tavoittelemattoman journalismin lisääntyminen.

Suomessa ajatellaan herkästi, että ainoastaan kaupalliseen voitontavoitteluun perustuva julkaisutoiminta voi olla riippumatonta. Järjestöjen ja puolueiden julkaisemat tuhannet mediat niputetaan taustavoimiensa mainosmateriaaliksi. ”Oikeiden medioiden” seuraan hyväksytään korkeintaan Yleisradio.

Tällainen ajattelu ei ole hedelmällistä eikä ihan loogistakaan. Pikkuruisella kielialueella on melkein mahdotonta aloittaa kunnianhimoisia medioita puhtaasti kaupalliselta pohjalta. Mainostajat eivät välttämättä ole yhtään sen parempia isäntiä kuin aatteelliset järjestöt, ja poliittisena lehtenä se Hesarikin aloitti.

Amerikkalainen nonprofit-journalismikaan ei ole niin itseriittoista kuin Suomessa luullaan. PewResearchin vuonna 2013 tekemässä tutkimuksessa kaksi kolmasosaa mukaan otetuista nonprofit-medioista sai suurimman osan tuloistaan joltakin järjestöltä, yliopistolta tai muulta organisaatiolta.

Järjestölehtien itsenäisyyden vahvistaminen ja journalistisen profiilin korottaminen olisi hyväksi myös niiden taustayhteisöille. Suomessa suunta on kuitenkin ollut toinen: Järjestöpomot ovat hankkiutuneet eroon ammattijournalisteista ja ryhtyneet itse lehtiensä päätoimittajiksi. Aiempien sukupolvien perustamien arvokkaiden lehtien rahat on siirretty järjestöhallintoon. Lehtiä on lopetettu tai siirretty saattohoitoon asiakaslehtitaloihin, jotka on kilpailutettu henkihieveriin.

Pelkkä ajattelutavan muutos auttaisi paljon. Raha rauhoittaa, mutta median ei tarvitse tuottaa voittoa ollakseen vakavasti otettava.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta