Vastine Journalistin Aarnio-juttuun

JOURNALISTI
27.11.2014

Rebekka Härkönen, teksti

Suoraan asiaan. Kirjoittaja ottaa kantaa.

Kiitos epäonnistuneesta jutusta koskien rikostoimittajien jakautumista kahteen leiriin (Journalisti 13/2014, Kahden leirin sota). Olipa mieltäylentävää huomata, miten piittaamattomasti oman etujärjestöni ammattilehti rikkoi jutussa tarkkuuden, objektiivisuuden ja lähdekritiikin perussääntöjä.

Kokonaisen erikoistoimittajaryhmän ammattietiikan kyseenalaistaminen yhden yksittäisen aiheen uutisoinnin pohjalta on naurettavaa.

Harvempi rikostoimittaja saa kutsukortin todistamaan lainrikkomista. On pakko luottaa lähteisiin. Mitä syvemmin tapaus kuorii yhteiskunnan kulisseja, sitä tarkemmin tieto on tarkistettava ennen julkaisua.

Jokainen uutistoimittaja tietää, että uutinen syntyy aivan kevyesti ilman kirjoittajan omaa mielipidettä asiaan. Nyt reilut 80 uutistyöläistä pyrittiin tekemään naurettaviksi sen perusteella, miten muutamien henkilöiden väitetään toimineen Kehä kolmosen sisäpuolella.

Mikäli tulkintani yleistävästä sävystä on väärä, ihastelen sitä, miten sujuvasti pääkaupunkiseudun ulkopuolinen toimittajatyö saadaan jatkuvasti pyyhittyä pois Suomen kartalta.

Yksittäiset toimittajat ovat saaneet Helsingin huumepoliisin entiseltä päälliköltä Jari Aarniolta sisäpiiritietoja. Rikoksista epäillään virkamiehiä ja poliisitutkinnan pöytäkirjat ovat vielä salaisia. Sisäpiirikytkökset paljastuvat aikanaan, siihen saakka kuulusteluissa käyneet toimittajat ovat ilmaisukiellossa.

Artikkeli opetti sormi pystyssä rikostoimittajien rivejä epäilty-, syytetty- ja tuomittu-termien käytössä. Ja mätki samalla moukarilla omaa syytettyjen penkkiään ilman oikeuslaitoksen ratkaisuja tai mustamaalattujen henkilöiden mahdollisuutta puolustautua.

Oma lukunsa on se, että toimittajien ammattilehti julkaisi artikkelin tarkistamatta kirjoittajan omia kytköksiä ja taustoja.

Käsittämättömimpänä pidän, että etujärjestön sanansaattaja julkisti liiton jäsenestä suorasukaisen ja alentavan solvauksen. Nimen mainitsematta jättäminen ja naurettavan jeesusteleva sävy ei lievennä loukkausta, jonka kohteena olevan toimittajan henkilöllisyys on huomattavan ihmisjoukon tiedossa.

Näen Aarnio-keissin ympärillä porisevan myrkkyliemen – johon kritisoimani juttu kuuluu – yhtenä pääraaka-aineena koko toimittajajoukkoa jo pitkään vaivanneen egoismin. Sen sijaan, että ykkössijalla olisi yhteiskunnan epäkohtien raakkaaminen, yhä merkityksellisemmäksi nostamme sen, kuka on uutisen tekijä tai kirjoittaja.

Kirjoittaja on Turun Sanomien rikos- ja oikeustoimittaja.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta