Valtuutetut toivovat liitolta lisää lobbausta

Journalistiliiton valtuusto vaihtuu joulukuussa. Uudet valtuutetut toivovat liitolta yhteiskunnallista vaikuttamista, freelancereiden puolustamista ja tukea luottamusmiehille.
JOURNALISTI
27.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Aino Huovio, kuva

Journalistiliiton ylin päättävä elin, valtuusto, vaihtuu joulukuussa. SJL:n jäsenyhdistykset ovat valinneet 79 valtuutettua, jotka kokoontuvat seuraavan neljän vuoden aikana vähintään kahdesti vuodessa päättämään liiton toiminnan suurista linjoista.

Journalisti kysyi seitsemältä eri yhdistystä edustavalta valtuutetulta ajatuksia tulevan kauden haasteista. Valtuutettujen näkemys Journalistiliitosta on varsin
yhtenäinen: SJL:n pitää olla niin neuvottelupöydissä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa vahva vaikuttaja, johon journalismin ammattilaiset haluavat kuulua riippumatta työn muodosta.


Valppaana lobbausrintamalla

”Sähköisten palveluiden alv pitää saada samaksi kuin printtituotteiden. SJL:n pitää kehittää lobbaustaan, sillä tuo ei jää ainoaksi tärkeäksi asiaksi. Printin alv:n pudotusta takaisin nollaan pitää yrittää.”

Hannu Verronen,
Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys (PSSY)

”Liiton pitää seurata aktiivisesti alan kehitykseen vaikuttavia poliittisia päätöksiä ja olla yhteydessä vallanpitäjiin. Median muutoksen keskellä SJL:n tulee ylläpitää journalistista työtä tekevien yhteenkuuluvuutta ja ammatti-identiteettiä sekä muistuttaa ympäröivää yhteiskuntaa puolueettoman ja kriittisen journalismin tärkeydestä.”

Tarja Kovanen,
Keski-Suomen Journalistit (KSJ)

 

Freelancerit – kaikkien asia

”SJL:n tulisi saavuttaa luottamuksellinen neuvotteluasema työnantajien kanssa myös freelancetyön suhteen, jotta voitaisiin sopia keskitetysti esimerkiksi tekijänoikeudellisista asioista ja palkkioista. Ainakin minimirajat olisi saatava.”

Mari Rakkolainen,
Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto (SAL)

”Freelancetoimittajien asian pitää olla koko Journalistiliiton ja kaikkien yhdistysten asia. Myös työpaikoilla freet pitäisi mieltää osaksi samaa työyhteisöä.”

Jyrki Räikkä,
Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys (HSY)

”Liitossa on tehty liian monta virhettä, joilla freelancereita on karkotettu, kuten takkuillen sujunut jäsenmaksu-uudistus ja liian tiukat jäsenrajat. Mitä vähemmän vapaita journalisteja on mukana, sitä huonommin asioita pystytään hoitamaan.”

Ina Ruokolainen,
Suomen freelance-journalistit ry (SFJ)

 

Muutoksiin on reagoitava

”Työehdoissa on päästävä yhteiseen minimiin. On kuljettava kohti yhteistä journalistisen alan tessiä. Ihmisiä ei saa pudota tessien ulkopuolelle, kuten MTV:n muutoksissa on käynyt.”

Sari Korpela-Välisaari,
Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL)

”Alan työpaikat vähenevät, ja työpaikkansa säilyttävät joutuvat jatkuvasti opettelemaan uusia työtapoja ja tekniikoita. Usein uudet asiat on opittava tuosta vain muun työn ohessa. Siksi SJL:n tulee edistää jäsenten jaksamista työssä ja työhyvinvointia entistä ponnekkaammin.”

Anne Laurila,
Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet (EPSY)


Jäsenmäärä ei saa pienentyä

”Tärkeintä on säilyttää nuorten motivaatio kuulua liittoon. Kuuden viikon kesä-loman asteittainen pyyhkiminen pois tessistä ei tule kysymykseenkään.”

Hannu Verronen, PSSY

”SJL:n pitää kuunnella herkällä korvalla, mitä media-alalla tapahtuu. Liitto avarsi jäsenrajojaan liian myöhään, vaikka oli jo selvästi näkyvissä, että alalle tulevat nuoret joutuvat siirtymään esimerkiksi viestintätoimistoihin.”

Sari Korpela-Välisaari, RTTL

”Liiton täytyy huolehtia niistäkin jäsenistään, joiden työhön sisältyy muutakin kuin ydinjournalismia. Se ei hyödytä ketään, että erotellaan ’oikeat’ journalistit muista sisällöntuottajista, etenkään jos työntekijät eivät itse pysty päättämään sisällöistä.”

Ina Ruokolainen, SFJ

 

Pienetkin on huomioitava

”SJL:n pitää tuntea kenttä ja toimitustyön arki. Pienissäkin toimituksissa pitää huolehtia luottamusmiestoiminnasta, erityisesti kun työnantajapuoli haluaa jatkuvasti lisätä paikallista sopimista.”

Tarja Kovanen, KSJ

”Alueluottamusmiesten asemaa on kohennettava. Nyt lehdistön tessissä ei puhuta alueluottamusmiehistä mitään.”

Anne Laurila, EPSY

 

SJL:n rakenne syyniin

”Liiton kulurakenne tulisi tutkia perusteellisesti ja luopua sellaisesta, joka ei ole aivan ytimessä jäsenistön näkökulmasta. Paikallistason toiminnasta työpaikoilla luottamusmiesten tukena ei kuitenkaan pidä karsia.”

Mari Rakkolainen, SAL

”Järjestörakennetta pitäisi muokata niin, että se vastaisi paremmin tämän vuosituhannen todellisuutta. Yhdistysten välistä yhteistyötä pitäisi lisätä ja keinotekoisia rajoja häivyttää.”

Jyrki Räikkä, HSY

 

Kuva: Jyrki Räikkä ja Mari Rakkolainen ovat uusia jäseniä SJL:n valtuustossa. Sari Korpela-Välisaarella alkaa toinen valtuustokausi. Räikkä työskentelee Helsingin Sanomissa, Rakkolainen Otavassa ja Korpela-Välisaari MTV:ssä.

Valtuusto vaihtuu neljän vuoden välein


Journalistiliiton uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 10. – 12. joulukuuta. Kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja hallitus sekä linjataan toimintaa.
Valtuusto ja hallitus vaihtuvat neljän vuoden välein. Kukin yhdistys saa valita valtuutettuja suhteessa jäsenmääräänsä. Jokaiselle 18 jäsenyhdistykselle  on taattu kuitenkin vähintään yksi valtuutettu.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta