Valtuutetut toivovat liitolta lisää lobbausta

JOURNALISTI
27.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Aino Huovio, kuva

Journalistiliiton valtuusto vaihtuu joulukuussa. Uudet valtuutetut toivovat liitolta yhteiskunnallista vaikuttamista, freelancereiden puolustamista ja tukea luottamusmiehille.

Journalistiliiton ylin päättävä elin, valtuusto, vaihtuu joulukuussa. SJL:n jäsenyhdistykset ovat valinneet 79 valtuutettua, jotka kokoontuvat seuraavan neljän vuoden aikana vähintään kahdesti vuodessa päättämään liiton toiminnan suurista linjoista.

Journalisti kysyi seitsemältä eri yhdistystä edustavalta valtuutetulta ajatuksia tulevan kauden haasteista. Valtuutettujen näkemys Journalistiliitosta on varsin
yhtenäinen: SJL:n pitää olla niin neuvottelupöydissä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa vahva vaikuttaja, johon journalismin ammattilaiset haluavat kuulua riippumatta työn muodosta.


Valppaana lobbausrintamalla

”Sähköisten palveluiden alv pitää saada samaksi kuin printtituotteiden. SJL:n pitää kehittää lobbaustaan, sillä tuo ei jää ainoaksi tärkeäksi asiaksi. Printin alv:n pudotusta takaisin nollaan pitää yrittää.”

Hannu Verronen,
Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys (PSSY)

”Liiton pitää seurata aktiivisesti alan kehitykseen vaikuttavia poliittisia päätöksiä ja olla yhteydessä vallanpitäjiin. Median muutoksen keskellä SJL:n tulee ylläpitää journalistista työtä tekevien yhteenkuuluvuutta ja ammatti-identiteettiä sekä muistuttaa ympäröivää yhteiskuntaa puolueettoman ja kriittisen journalismin tärkeydestä.”

Tarja Kovanen,
Keski-Suomen Journalistit (KSJ)

 

Freelancerit – kaikkien asia

”SJL:n tulisi saavuttaa luottamuksellinen neuvotteluasema työnantajien kanssa myös freelancetyön suhteen, jotta voitaisiin sopia keskitetysti esimerkiksi tekijänoikeudellisista asioista ja palkkioista. Ainakin minimirajat olisi saatava.”

Mari Rakkolainen,
Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto (SAL)

”Freelancetoimittajien asian pitää olla koko Journalistiliiton ja kaikkien yhdistysten asia. Myös työpaikoilla freet pitäisi mieltää osaksi samaa työyhteisöä.”

Jyrki Räikkä,
Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys (HSY)

”Liitossa on tehty liian monta virhettä, joilla freelancereita on karkotettu, kuten takkuillen sujunut jäsenmaksu-uudistus ja liian tiukat jäsenrajat. Mitä vähemmän vapaita journalisteja on mukana, sitä huonommin asioita pystytään hoitamaan.”

Ina Ruokolainen,
Suomen freelance-journalistit ry (SFJ)

 

Muutoksiin on reagoitava

”Työehdoissa on päästävä yhteiseen minimiin. On kuljettava kohti yhteistä journalistisen alan tessiä. Ihmisiä ei saa pudota tessien ulkopuolelle, kuten MTV:n muutoksissa on käynyt.”

Sari Korpela-Välisaari,
Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL)

”Alan työpaikat vähenevät, ja työpaikkansa säilyttävät joutuvat jatkuvasti opettelemaan uusia työtapoja ja tekniikoita. Usein uudet asiat on opittava tuosta vain muun työn ohessa. Siksi SJL:n tulee edistää jäsenten jaksamista työssä ja työhyvinvointia entistä ponnekkaammin.”

Anne Laurila,
Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet (EPSY)


Jäsenmäärä ei saa pienentyä

”Tärkeintä on säilyttää nuorten motivaatio kuulua liittoon. Kuuden viikon kesä-loman asteittainen pyyhkiminen pois tessistä ei tule kysymykseenkään.”

Hannu Verronen, PSSY

”SJL:n pitää kuunnella herkällä korvalla, mitä media-alalla tapahtuu. Liitto avarsi jäsenrajojaan liian myöhään, vaikka oli jo selvästi näkyvissä, että alalle tulevat nuoret joutuvat siirtymään esimerkiksi viestintätoimistoihin.”

Sari Korpela-Välisaari, RTTL

”Liiton täytyy huolehtia niistäkin jäsenistään, joiden työhön sisältyy muutakin kuin ydinjournalismia. Se ei hyödytä ketään, että erotellaan ’oikeat’ journalistit muista sisällöntuottajista, etenkään jos työntekijät eivät itse pysty päättämään sisällöistä.”

Ina Ruokolainen, SFJ

 

Pienetkin on huomioitava

”SJL:n pitää tuntea kenttä ja toimitustyön arki. Pienissäkin toimituksissa pitää huolehtia luottamusmiestoiminnasta, erityisesti kun työnantajapuoli haluaa jatkuvasti lisätä paikallista sopimista.”

Tarja Kovanen, KSJ

”Alueluottamusmiesten asemaa on kohennettava. Nyt lehdistön tessissä ei puhuta alueluottamusmiehistä mitään.”

Anne Laurila, EPSY

 

SJL:n rakenne syyniin

”Liiton kulurakenne tulisi tutkia perusteellisesti ja luopua sellaisesta, joka ei ole aivan ytimessä jäsenistön näkökulmasta. Paikallistason toiminnasta työpaikoilla luottamusmiesten tukena ei kuitenkaan pidä karsia.”

Mari Rakkolainen, SAL

”Järjestörakennetta pitäisi muokata niin, että se vastaisi paremmin tämän vuosituhannen todellisuutta. Yhdistysten välistä yhteistyötä pitäisi lisätä ja keinotekoisia rajoja häivyttää.”

Jyrki Räikkä, HSY

 

Kuva: Jyrki Räikkä ja Mari Rakkolainen ovat uusia jäseniä SJL:n valtuustossa. Sari Korpela-Välisaarella alkaa toinen valtuustokausi. Räikkä työskentelee Helsingin Sanomissa, Rakkolainen Otavassa ja Korpela-Välisaari MTV:ssä.

Valtuusto vaihtuu neljän vuoden välein


Journalistiliiton uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 10. – 12. joulukuuta. Kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja hallitus sekä linjataan toimintaa.
Valtuusto ja hallitus vaihtuvat neljän vuoden välein. Kukin yhdistys saa valita valtuutettuja suhteessa jäsenmääräänsä. Jokaiselle 18 jäsenyhdistykselle  on taattu kuitenkin vähintään yksi valtuutettu.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta