Valtuutetut toivovat liitolta lisää lobbausta

JOURNALISTI
27.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Aino Huovio, kuva

Journalistiliiton valtuusto vaihtuu joulukuussa. Uudet valtuutetut toivovat liitolta yhteiskunnallista vaikuttamista, freelancereiden puolustamista ja tukea luottamusmiehille.

Journalistiliiton ylin päättävä elin, valtuusto, vaihtuu joulukuussa. SJL:n jäsenyhdistykset ovat valinneet 79 valtuutettua, jotka kokoontuvat seuraavan neljän vuoden aikana vähintään kahdesti vuodessa päättämään liiton toiminnan suurista linjoista.

Journalisti kysyi seitsemältä eri yhdistystä edustavalta valtuutetulta ajatuksia tulevan kauden haasteista. Valtuutettujen näkemys Journalistiliitosta on varsin
yhtenäinen: SJL:n pitää olla niin neuvottelupöydissä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa vahva vaikuttaja, johon journalismin ammattilaiset haluavat kuulua riippumatta työn muodosta.


Valppaana lobbausrintamalla

”Sähköisten palveluiden alv pitää saada samaksi kuin printtituotteiden. SJL:n pitää kehittää lobbaustaan, sillä tuo ei jää ainoaksi tärkeäksi asiaksi. Printin alv:n pudotusta takaisin nollaan pitää yrittää.”

Hannu Verronen,
Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys (PSSY)

”Liiton pitää seurata aktiivisesti alan kehitykseen vaikuttavia poliittisia päätöksiä ja olla yhteydessä vallanpitäjiin. Median muutoksen keskellä SJL:n tulee ylläpitää journalistista työtä tekevien yhteenkuuluvuutta ja ammatti-identiteettiä sekä muistuttaa ympäröivää yhteiskuntaa puolueettoman ja kriittisen journalismin tärkeydestä.”

Tarja Kovanen,
Keski-Suomen Journalistit (KSJ)

 

Freelancerit – kaikkien asia

”SJL:n tulisi saavuttaa luottamuksellinen neuvotteluasema työnantajien kanssa myös freelancetyön suhteen, jotta voitaisiin sopia keskitetysti esimerkiksi tekijänoikeudellisista asioista ja palkkioista. Ainakin minimirajat olisi saatava.”

Mari Rakkolainen,
Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto (SAL)

”Freelancetoimittajien asian pitää olla koko Journalistiliiton ja kaikkien yhdistysten asia. Myös työpaikoilla freet pitäisi mieltää osaksi samaa työyhteisöä.”

Jyrki Räikkä,
Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys (HSY)

”Liitossa on tehty liian monta virhettä, joilla freelancereita on karkotettu, kuten takkuillen sujunut jäsenmaksu-uudistus ja liian tiukat jäsenrajat. Mitä vähemmän vapaita journalisteja on mukana, sitä huonommin asioita pystytään hoitamaan.”

Ina Ruokolainen,
Suomen freelance-journalistit ry (SFJ)

 

Muutoksiin on reagoitava

”Työehdoissa on päästävä yhteiseen minimiin. On kuljettava kohti yhteistä journalistisen alan tessiä. Ihmisiä ei saa pudota tessien ulkopuolelle, kuten MTV:n muutoksissa on käynyt.”

Sari Korpela-Välisaari,
Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL)

”Alan työpaikat vähenevät, ja työpaikkansa säilyttävät joutuvat jatkuvasti opettelemaan uusia työtapoja ja tekniikoita. Usein uudet asiat on opittava tuosta vain muun työn ohessa. Siksi SJL:n tulee edistää jäsenten jaksamista työssä ja työhyvinvointia entistä ponnekkaammin.”

Anne Laurila,
Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet (EPSY)


Jäsenmäärä ei saa pienentyä

”Tärkeintä on säilyttää nuorten motivaatio kuulua liittoon. Kuuden viikon kesä-loman asteittainen pyyhkiminen pois tessistä ei tule kysymykseenkään.”

Hannu Verronen, PSSY

”SJL:n pitää kuunnella herkällä korvalla, mitä media-alalla tapahtuu. Liitto avarsi jäsenrajojaan liian myöhään, vaikka oli jo selvästi näkyvissä, että alalle tulevat nuoret joutuvat siirtymään esimerkiksi viestintätoimistoihin.”

Sari Korpela-Välisaari, RTTL

”Liiton täytyy huolehtia niistäkin jäsenistään, joiden työhön sisältyy muutakin kuin ydinjournalismia. Se ei hyödytä ketään, että erotellaan ’oikeat’ journalistit muista sisällöntuottajista, etenkään jos työntekijät eivät itse pysty päättämään sisällöistä.”

Ina Ruokolainen, SFJ

 

Pienetkin on huomioitava

”SJL:n pitää tuntea kenttä ja toimitustyön arki. Pienissäkin toimituksissa pitää huolehtia luottamusmiestoiminnasta, erityisesti kun työnantajapuoli haluaa jatkuvasti lisätä paikallista sopimista.”

Tarja Kovanen, KSJ

”Alueluottamusmiesten asemaa on kohennettava. Nyt lehdistön tessissä ei puhuta alueluottamusmiehistä mitään.”

Anne Laurila, EPSY

 

SJL:n rakenne syyniin

”Liiton kulurakenne tulisi tutkia perusteellisesti ja luopua sellaisesta, joka ei ole aivan ytimessä jäsenistön näkökulmasta. Paikallistason toiminnasta työpaikoilla luottamusmiesten tukena ei kuitenkaan pidä karsia.”

Mari Rakkolainen, SAL

”Järjestörakennetta pitäisi muokata niin, että se vastaisi paremmin tämän vuosituhannen todellisuutta. Yhdistysten välistä yhteistyötä pitäisi lisätä ja keinotekoisia rajoja häivyttää.”

Jyrki Räikkä, HSY

 

Kuva: Jyrki Räikkä ja Mari Rakkolainen ovat uusia jäseniä SJL:n valtuustossa. Sari Korpela-Välisaarella alkaa toinen valtuustokausi. Räikkä työskentelee Helsingin Sanomissa, Rakkolainen Otavassa ja Korpela-Välisaari MTV:ssä.

Valtuusto vaihtuu neljän vuoden välein


Journalistiliiton uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 10. – 12. joulukuuta. Kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja hallitus sekä linjataan toimintaa.
Valtuusto ja hallitus vaihtuvat neljän vuoden välein. Kukin yhdistys saa valita valtuutettuja suhteessa jäsenmääräänsä. Jokaiselle 18 jäsenyhdistykselle  on taattu kuitenkin vähintään yksi valtuutettu.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta