Valtuutetut toivovat liitolta lisää lobbausta

JOURNALISTI
27.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Aino Huovio, kuva

Journalistiliiton valtuusto vaihtuu joulukuussa. Uudet valtuutetut toivovat liitolta yhteiskunnallista vaikuttamista, freelancereiden puolustamista ja tukea luottamusmiehille.

Journalistiliiton ylin päättävä elin, valtuusto, vaihtuu joulukuussa. SJL:n jäsenyhdistykset ovat valinneet 79 valtuutettua, jotka kokoontuvat seuraavan neljän vuoden aikana vähintään kahdesti vuodessa päättämään liiton toiminnan suurista linjoista.

Journalisti kysyi seitsemältä eri yhdistystä edustavalta valtuutetulta ajatuksia tulevan kauden haasteista. Valtuutettujen näkemys Journalistiliitosta on varsin
yhtenäinen: SJL:n pitää olla niin neuvottelupöydissä kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa vahva vaikuttaja, johon journalismin ammattilaiset haluavat kuulua riippumatta työn muodosta.


Valppaana lobbausrintamalla

”Sähköisten palveluiden alv pitää saada samaksi kuin printtituotteiden. SJL:n pitää kehittää lobbaustaan, sillä tuo ei jää ainoaksi tärkeäksi asiaksi. Printin alv:n pudotusta takaisin nollaan pitää yrittää.”

Hannu Verronen,
Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistys (PSSY)

”Liiton pitää seurata aktiivisesti alan kehitykseen vaikuttavia poliittisia päätöksiä ja olla yhteydessä vallanpitäjiin. Median muutoksen keskellä SJL:n tulee ylläpitää journalistista työtä tekevien yhteenkuuluvuutta ja ammatti-identiteettiä sekä muistuttaa ympäröivää yhteiskuntaa puolueettoman ja kriittisen journalismin tärkeydestä.”

Tarja Kovanen,
Keski-Suomen Journalistit (KSJ)

 

Freelancerit – kaikkien asia

”SJL:n tulisi saavuttaa luottamuksellinen neuvotteluasema työnantajien kanssa myös freelancetyön suhteen, jotta voitaisiin sopia keskitetysti esimerkiksi tekijänoikeudellisista asioista ja palkkioista. Ainakin minimirajat olisi saatava.”

Mari Rakkolainen,
Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto (SAL)

”Freelancetoimittajien asian pitää olla koko Journalistiliiton ja kaikkien yhdistysten asia. Myös työpaikoilla freet pitäisi mieltää osaksi samaa työyhteisöä.”

Jyrki Räikkä,
Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys (HSY)

”Liitossa on tehty liian monta virhettä, joilla freelancereita on karkotettu, kuten takkuillen sujunut jäsenmaksu-uudistus ja liian tiukat jäsenrajat. Mitä vähemmän vapaita journalisteja on mukana, sitä huonommin asioita pystytään hoitamaan.”

Ina Ruokolainen,
Suomen freelance-journalistit ry (SFJ)

 

Muutoksiin on reagoitava

”Työehdoissa on päästävä yhteiseen minimiin. On kuljettava kohti yhteistä journalistisen alan tessiä. Ihmisiä ei saa pudota tessien ulkopuolelle, kuten MTV:n muutoksissa on käynyt.”

Sari Korpela-Välisaari,
Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL)

”Alan työpaikat vähenevät, ja työpaikkansa säilyttävät joutuvat jatkuvasti opettelemaan uusia työtapoja ja tekniikoita. Usein uudet asiat on opittava tuosta vain muun työn ohessa. Siksi SJL:n tulee edistää jäsenten jaksamista työssä ja työhyvinvointia entistä ponnekkaammin.”

Anne Laurila,
Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet (EPSY)


Jäsenmäärä ei saa pienentyä

”Tärkeintä on säilyttää nuorten motivaatio kuulua liittoon. Kuuden viikon kesä-loman asteittainen pyyhkiminen pois tessistä ei tule kysymykseenkään.”

Hannu Verronen, PSSY

”SJL:n pitää kuunnella herkällä korvalla, mitä media-alalla tapahtuu. Liitto avarsi jäsenrajojaan liian myöhään, vaikka oli jo selvästi näkyvissä, että alalle tulevat nuoret joutuvat siirtymään esimerkiksi viestintätoimistoihin.”

Sari Korpela-Välisaari, RTTL

”Liiton täytyy huolehtia niistäkin jäsenistään, joiden työhön sisältyy muutakin kuin ydinjournalismia. Se ei hyödytä ketään, että erotellaan ’oikeat’ journalistit muista sisällöntuottajista, etenkään jos työntekijät eivät itse pysty päättämään sisällöistä.”

Ina Ruokolainen, SFJ

 

Pienetkin on huomioitava

”SJL:n pitää tuntea kenttä ja toimitustyön arki. Pienissäkin toimituksissa pitää huolehtia luottamusmiestoiminnasta, erityisesti kun työnantajapuoli haluaa jatkuvasti lisätä paikallista sopimista.”

Tarja Kovanen, KSJ

”Alueluottamusmiesten asemaa on kohennettava. Nyt lehdistön tessissä ei puhuta alueluottamusmiehistä mitään.”

Anne Laurila, EPSY

 

SJL:n rakenne syyniin

”Liiton kulurakenne tulisi tutkia perusteellisesti ja luopua sellaisesta, joka ei ole aivan ytimessä jäsenistön näkökulmasta. Paikallistason toiminnasta työpaikoilla luottamusmiesten tukena ei kuitenkaan pidä karsia.”

Mari Rakkolainen, SAL

”Järjestörakennetta pitäisi muokata niin, että se vastaisi paremmin tämän vuosituhannen todellisuutta. Yhdistysten välistä yhteistyötä pitäisi lisätä ja keinotekoisia rajoja häivyttää.”

Jyrki Räikkä, HSY

 

Kuva: Jyrki Räikkä ja Mari Rakkolainen ovat uusia jäseniä SJL:n valtuustossa. Sari Korpela-Välisaarella alkaa toinen valtuustokausi. Räikkä työskentelee Helsingin Sanomissa, Rakkolainen Otavassa ja Korpela-Välisaari MTV:ssä.

Valtuusto vaihtuu neljän vuoden välein


Journalistiliiton uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 10. – 12. joulukuuta. Kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja ja hallitus sekä linjataan toimintaa.
Valtuusto ja hallitus vaihtuvat neljän vuoden välein. Kukin yhdistys saa valita valtuutettuja suhteessa jäsenmääräänsä. Jokaiselle 18 jäsenyhdistykselle  on taattu kuitenkin vähintään yksi valtuutettu.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta