Toimitusten johtaja

JOURNALISTI
27.11.2014

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Mikael Pentikäinen haluaa antaa suojan hyvälle ja rohkealle journalismille.

Maaseudun Tulevaisuuden uusi päätoimittaja Mikael Pentikäinen, miltä tuntuu palata journalismin pariin?

Tosi mukavalta. Tykkäsin konsultin hommista, mutta olen ollut valtaosan urastani journalisti ja nauttinut jokaisesta päivästä. Uskon ymmärtäväni jotain journalismista ja toimitusten johtamisesta. Tästä tulee neljäs toimitus, jota saan johtaa.

Miten aiot johtaa?

Lehden tunnelman pitää olla sellainen, että ihmiset uskaltavat tehdä työtään, olla luovia ja myös epäonnistua. Haluan antaa suojan hyvälle ja rohkealle journalismille. Lehdellä
on vahva rooli lukijakuntansa arjessa ja taloudessa, ja odotukset sille ovat kovat. Sisällöllinen osaaminen on tärkeää.

Miten näet kautesi Hesarissa?

Toteutimme keskellä toimialamyrskyä isoja uudistuksia: maksumuurin, fuusion Nelosen uutisten kanssa ja muutoksen tabloidiksi. Kaikesta opitusta on hyötyä, vaikka samoja asioita ei nyt tehtäisikään.

Muuttuuko Maaseudun Tulevaisuus tabloidiksi?

Pitää rauhassa tutkia, mitä lukijat ajattelevat. Lehdellä on oma ilmeensä ja luonteensa, jonka muuttamisessa pitää olla varovainen. Formaattimuutos ei avaa taivasta, mutta sen avulla voi muuttaa toimintatapoja. Hesarissa muutos onnistui hyvin. Ainoa, mikä ei mennyt hyvin, oli omistajaohjauksen käsittely. Päätöksenteossa tuli ongelmia, joita en osannut käsitellä.

Miten kokosit itsesi potkujen jälkeen?

Kirjan kirjoittaminen auttoi. Tein Hesarissa virheitä, mutta saimme kaudellani myös paljon aikaan, ja saatoin lähteä pystyssä päin. Sen jälkeen on ollut paljon mielenkiintoisia tehtäviä. Tosin nyt, kun tulin valituksi uuteen, kuusivuotias poikani kysyi, että no isä, milloin sä saat potkut.

No, milloin?

Toivottavasti en toista kertaa saa. Olen oppinut, että vuoropuhelu joka suuntaan on tärkeää, myös omistajasuuntaan.

Miten aiot kehittää Maaseudun Tulevaisuutta?

Lehdellä on printtinä paljon puolustettavaa ja digipuolella paljon potentiaalia. Sen perustehtävä on puolustaa Suomen maaseutua ja maakuntia. Kehittäminen tapahtuu tämän ytimen ympärillä. Minulla on ajatuksia suunnasta, mutta ei valmista suunnitelmaa. Talon ulkopuolelta tulevan pitää kuunnella.

Olit keskustan EU-vaaliehdokkaana. Miten journalismin ja politiikan ideaalit suhtautuvat toisiinsa?

Maaseudun Tulevaisuus ei ole puoluelehti vaan arvioi jokaista puoluetta tekojen mukaan. Lehti toteuttaa perustehtäväänsä tekemällä mahdollisimman hyvää journalismia.

Millaista on hyvä journalismi?

Se kertoo lukijoille tärkeät asiat niin hyvin kuin ne tiedetään. Se löytää aiheet, käsittelytavat ja tarinat niin, että lukija kokee lehden omakseen. Se kuulee lukijansa sydänäänet.
Jutuista jää toivon tunnelma. Haluan, että lehti ei vain valita ja arvostele. Journalismin keinoin voi hakea ratkaisuja.

Mikael Pentikäinen

Kuka? Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. Aloittaa lehdessä tammikuussa 2015 ja vastaavana päätoimittajana helmikuun alussa.
Mistä? Pentikäinen on työskennellyt muun muassa päätoimittajana Helsingin Sanomissa, STT:ssa ja Etelä-Saimaassa sekä Sanoma Newsin toimitusjohtajana. Hän sai potkut Helsingin Sanomien päätoimittajan tehtävästä toukokuussa 2013. Sen jälkeen hän on kirjoittanut kirjan Luottamus, työskennellyt viestinnän ja johtamisen konsulttina sekä ollut keskustan eurovaaliehdokkaana.
Mihin? Maaseudun Tulevaisuus on Suomen toiseksi luetuin päivälehti ja ainoa suuri sanomalehti, joka on kymmenen viime vuoden aikana kasvattanut lukijamääräänsä. Lehti on Maa- ja metsätaloustuottajien liiton pää-äänenkannattaja.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta