Toimitusten johtaja

JOURNALISTI
27.11.2014

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Mikael Pentikäinen haluaa antaa suojan hyvälle ja rohkealle journalismille.

Maaseudun Tulevaisuuden uusi päätoimittaja Mikael Pentikäinen, miltä tuntuu palata journalismin pariin?

Tosi mukavalta. Tykkäsin konsultin hommista, mutta olen ollut valtaosan urastani journalisti ja nauttinut jokaisesta päivästä. Uskon ymmärtäväni jotain journalismista ja toimitusten johtamisesta. Tästä tulee neljäs toimitus, jota saan johtaa.

Miten aiot johtaa?

Lehden tunnelman pitää olla sellainen, että ihmiset uskaltavat tehdä työtään, olla luovia ja myös epäonnistua. Haluan antaa suojan hyvälle ja rohkealle journalismille. Lehdellä
on vahva rooli lukijakuntansa arjessa ja taloudessa, ja odotukset sille ovat kovat. Sisällöllinen osaaminen on tärkeää.

Miten näet kautesi Hesarissa?

Toteutimme keskellä toimialamyrskyä isoja uudistuksia: maksumuurin, fuusion Nelosen uutisten kanssa ja muutoksen tabloidiksi. Kaikesta opitusta on hyötyä, vaikka samoja asioita ei nyt tehtäisikään.

Muuttuuko Maaseudun Tulevaisuus tabloidiksi?

Pitää rauhassa tutkia, mitä lukijat ajattelevat. Lehdellä on oma ilmeensä ja luonteensa, jonka muuttamisessa pitää olla varovainen. Formaattimuutos ei avaa taivasta, mutta sen avulla voi muuttaa toimintatapoja. Hesarissa muutos onnistui hyvin. Ainoa, mikä ei mennyt hyvin, oli omistajaohjauksen käsittely. Päätöksenteossa tuli ongelmia, joita en osannut käsitellä.

Miten kokosit itsesi potkujen jälkeen?

Kirjan kirjoittaminen auttoi. Tein Hesarissa virheitä, mutta saimme kaudellani myös paljon aikaan, ja saatoin lähteä pystyssä päin. Sen jälkeen on ollut paljon mielenkiintoisia tehtäviä. Tosin nyt, kun tulin valituksi uuteen, kuusivuotias poikani kysyi, että no isä, milloin sä saat potkut.

No, milloin?

Toivottavasti en toista kertaa saa. Olen oppinut, että vuoropuhelu joka suuntaan on tärkeää, myös omistajasuuntaan.

Miten aiot kehittää Maaseudun Tulevaisuutta?

Lehdellä on printtinä paljon puolustettavaa ja digipuolella paljon potentiaalia. Sen perustehtävä on puolustaa Suomen maaseutua ja maakuntia. Kehittäminen tapahtuu tämän ytimen ympärillä. Minulla on ajatuksia suunnasta, mutta ei valmista suunnitelmaa. Talon ulkopuolelta tulevan pitää kuunnella.

Olit keskustan EU-vaaliehdokkaana. Miten journalismin ja politiikan ideaalit suhtautuvat toisiinsa?

Maaseudun Tulevaisuus ei ole puoluelehti vaan arvioi jokaista puoluetta tekojen mukaan. Lehti toteuttaa perustehtäväänsä tekemällä mahdollisimman hyvää journalismia.

Millaista on hyvä journalismi?

Se kertoo lukijoille tärkeät asiat niin hyvin kuin ne tiedetään. Se löytää aiheet, käsittelytavat ja tarinat niin, että lukija kokee lehden omakseen. Se kuulee lukijansa sydänäänet.
Jutuista jää toivon tunnelma. Haluan, että lehti ei vain valita ja arvostele. Journalismin keinoin voi hakea ratkaisuja.

Mikael Pentikäinen

Kuka? Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. Aloittaa lehdessä tammikuussa 2015 ja vastaavana päätoimittajana helmikuun alussa.
Mistä? Pentikäinen on työskennellyt muun muassa päätoimittajana Helsingin Sanomissa, STT:ssa ja Etelä-Saimaassa sekä Sanoma Newsin toimitusjohtajana. Hän sai potkut Helsingin Sanomien päätoimittajan tehtävästä toukokuussa 2013. Sen jälkeen hän on kirjoittanut kirjan Luottamus, työskennellyt viestinnän ja johtamisen konsulttina sekä ollut keskustan eurovaaliehdokkaana.
Mihin? Maaseudun Tulevaisuus on Suomen toiseksi luetuin päivälehti ja ainoa suuri sanomalehti, joka on kymmenen viime vuoden aikana kasvattanut lukijamääräänsä. Lehti on Maa- ja metsätaloustuottajien liiton pää-äänenkannattaja.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta