Tes-päivystys

JOURNALISTI
27.11.2014


Journalistiliiton työehtoasiamiehet vastaavat jäsenten kysymyksiin.

Tilastokeskuksen Itsensätyöllistäjät 2013 -tutkimus julkistettiin hiljattain. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen, olit mukana tutkimuksen asiantuntijaryhmässä. Mitä hyvää kerrottavaa sen perusteella on freelancetoimittajille ja -kuvaajille?
Tutkimus kertoo työn imusta. Työntekeminen itsensä työllistävänä koetaan henkisesti palkitsevaksi. Tutkimus vastaa Journalistiliiton TNS Gallupilla teettämiä freelancereiden työmarkkinatutkimuksia.

Mitkä nousevat itsensätyöllistäjien suurimmiksi ongelmiksi?
Tutkimuksen mukaan 29 prosenttia itsensä työllistävistä kuuluu alimpaan tulokymmenykseen. Verojen jälkeen heillä jää käteen enintään 1 000 euroa kuussa. Itsensätyöllistäjänaisista puolet kuuluu alimpaan tuloviidennekseen. Huono ansiotaso rinnastuu huonoon neuvotteluasemaan työehdoista. Tutkimuksen piirissä olleista 42 prosenttia oli vaihtanut statustaan esimerkiksi työntekijästä yrittäjäksi viimeisen vuoden aikana. Tämä luo painetta perinteiselle kaksijakoiselle sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmälle, joka rakentuu sille, että olet joko palkkatyössä tai yrittäjä.


Miten itsensä työllistävien toimittajien ja valokuvaajien ansiotaso on kehittynyt viime vuosina?
Liiton työmarkkinatutkimusten mukaan freelancereiden tulot ovat jo pidempään polkeneet paikallaan ja viime vuosina jopa laskeneet. Alityöllisten osuus on kasvanut.

Mitä asioita kannattaa erityisesti huomioida, kun on edessä siirtyminen palkansaajana työskentelemisestä yrittäjyyteen?
Työlainsäädännön ja liiton neuvottelemien työehtosopimusten vähimmäisturvaa ei ole, vaan työnteon ehdoista on neuvoteltava itse. Sosiaaliturva perustuu YEL-vakuutukseen, joka freelancerin on itsensä järjestettävä ja maksettava. Toimeksiantajalta saatu palkkio ei ole sama kuin työnantajan maksama palkka.

Raportin perusteella voisi päätellä, että ero palkansaajuuden ja yrittäjyyden välillä ei ole aina kovin selvä. Millaisissa tapauksissa näin voi olla?
Näennäisyrittäjyydestä voidaan puhua, jos toimeksiantajana on entinen työnantaja ja työnteko muistuttaa läheisesti palkansaajana tehtyä työtä. Samoin jos asiakkaita on yksi tai vain korkeintaan muutama ja merkittävä osa tuloista tulee yhdeltä, mikä kertoo taloudellisesta riippuvaisuudesta.

Freelancetoimittajien suuri ongelma on huono ansiotaso ja siihen yhdistettynä väliinputoajuus työttömyys- ja sosiaaliturvassa. Miten tätä voitaisiin parantaa?
Työlainsäädännössä on täsmennettävä, milloin on kyse palkkatyöstä ja milloin aidosta yrittäjyydestä. Kilpailulainsäädännössä on tulkittava, että itsensätyöllistäjät kuuluvat työmarkkinat-käsitteen piiriin, jolloin työn vähimmäisehdoista voidaan neuvotella yhteisesti. Sosiaali- ja työttömyysturvassa on tunnistettava siirtymät eri työnteon muotojen välillä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta