Maija Raninen

JOURNALISTI
27.11.2014

Manu Haapalainen, teksti

Nimityshaastattelu. Oikeustieteen ylioppilas Maija Raninen on aloittanut Journalistiliiton työehtoasiamies Valtteri Aaltosen sijaisena.

Maija Raninen työskentelee liitossa kevääseen 2015 saakka. Työoikeuteen erikoistunut Raninen on valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta. Hän on työskennellyt Tehyssä osa-aikaisena edunvalvontaneuvojana.

Minkälaisia haasteita olet ehtinyt jo pestisi alkuvaiheessa kohdata?
Paljon tulee tietysti uutta. Uudessa työehtosopimuksessa on paljon haltuun otettavaa. Alana tämä on sellainen, että tessissä on paljon ehtoja joita muilla ei ole, esimerkiksi työaikamuotoja tarvitaan enemmän kuin monella muulla alalla. Vaikkapa jaksotyö on ohjelmatyöntekijöillä suhteellisen yleistä.


Tulit työhösi kesken Ylen suurten yt-neuvottelujen. Oliko hankala hypätä kesken mukaan näin isoon keissiin?
Tietyllä tavalla kyllä, mutta Ylen yt- neuvottelujen hoitamisessa neuvottelijat, luottamusmiehet, toimiston henkilökunta ja muut ovat tehneet hienoa työtä. Olemme jakaneet työn niin, että minun osalleni tulee lähinnä auttaa yt:n jälkihoitoon liittyvissä kysymyksissä.


Olet ensi keväänä saamassa valmiiksi jo toisen maisterintutkintosi. Ilmeisesti olet kiinnostunut yhteiskunnasta melko laajalti?
Kyllä. Valtiotieteistä saa ihan hyvää pohjaa ainakin työmarkkinajurismiin. Sieltä on saatavissa yhteiskunnallista ymmärrystä ja käsitys-tä yhteiskuntapolitiikasta
sekä ympäröivästä maailmasta. Olen kiinnostunut historiasta, yhteiskuntapolitiikasta, työelämästä ja työmarkkinoiden toiminnasta.


Millaista journalismia kulutat?
Kaikenlaista. Suomen Kuvalehteä tulee luettua paljon. Se on suosikki, joka on jäänyt poliittisen  historian ajoilta, samoin Ulkopolitiikka. Muuten kevyempää. Ehdottomasti paperi-Hesaria, vaikka sähköistä mediaa tulee tietenkin muuten seurattua.


Tulet journalismin piiriin hiukan ulkopuolelta. Millaisena näet sen tulevaisuuden. Onko sitä?
On totta kai! Median murroksesta on kohkattu jo vuosikymmeniä. Edunvalvonnassa tulee huomioida erityisesti palkkauskysymykset. Kun työntekijöiden pitää ottaa haltuun uusia työntekovälineitä ja työtapoja, tulee miettiä kuinka se huomioidaan palkassa ja kuinka siihen koulutetaan. Edunvalvonnan tärkein tehtävä on edistää jäsenten työskentelyolosuhteita.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta