Maija Raninen

JOURNALISTI
27.11.2014

Manu Haapalainen, teksti

Nimityshaastattelu. Oikeustieteen ylioppilas Maija Raninen on aloittanut Journalistiliiton työehtoasiamies Valtteri Aaltosen sijaisena.

Maija Raninen työskentelee liitossa kevääseen 2015 saakka. Työoikeuteen erikoistunut Raninen on valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta. Hän on työskennellyt Tehyssä osa-aikaisena edunvalvontaneuvojana.

Minkälaisia haasteita olet ehtinyt jo pestisi alkuvaiheessa kohdata?
Paljon tulee tietysti uutta. Uudessa työehtosopimuksessa on paljon haltuun otettavaa. Alana tämä on sellainen, että tessissä on paljon ehtoja joita muilla ei ole, esimerkiksi työaikamuotoja tarvitaan enemmän kuin monella muulla alalla. Vaikkapa jaksotyö on ohjelmatyöntekijöillä suhteellisen yleistä.


Tulit työhösi kesken Ylen suurten yt-neuvottelujen. Oliko hankala hypätä kesken mukaan näin isoon keissiin?
Tietyllä tavalla kyllä, mutta Ylen yt- neuvottelujen hoitamisessa neuvottelijat, luottamusmiehet, toimiston henkilökunta ja muut ovat tehneet hienoa työtä. Olemme jakaneet työn niin, että minun osalleni tulee lähinnä auttaa yt:n jälkihoitoon liittyvissä kysymyksissä.


Olet ensi keväänä saamassa valmiiksi jo toisen maisterintutkintosi. Ilmeisesti olet kiinnostunut yhteiskunnasta melko laajalti?
Kyllä. Valtiotieteistä saa ihan hyvää pohjaa ainakin työmarkkinajurismiin. Sieltä on saatavissa yhteiskunnallista ymmärrystä ja käsitys-tä yhteiskuntapolitiikasta
sekä ympäröivästä maailmasta. Olen kiinnostunut historiasta, yhteiskuntapolitiikasta, työelämästä ja työmarkkinoiden toiminnasta.


Millaista journalismia kulutat?
Kaikenlaista. Suomen Kuvalehteä tulee luettua paljon. Se on suosikki, joka on jäänyt poliittisen  historian ajoilta, samoin Ulkopolitiikka. Muuten kevyempää. Ehdottomasti paperi-Hesaria, vaikka sähköistä mediaa tulee tietenkin muuten seurattua.


Tulet journalismin piiriin hiukan ulkopuolelta. Millaisena näet sen tulevaisuuden. Onko sitä?
On totta kai! Median murroksesta on kohkattu jo vuosikymmeniä. Edunvalvonnassa tulee huomioida erityisesti palkkauskysymykset. Kun työntekijöiden pitää ottaa haltuun uusia työntekovälineitä ja työtapoja, tulee miettiä kuinka se huomioidaan palkassa ja kuinka siihen koulutetaan. Edunvalvonnan tärkein tehtävä on edistää jäsenten työskentelyolosuhteita.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta