Luovan työn tekijät pettyivät uuteen tekijänoikeuslakiin

JOURNALISTI
27.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Tekijänoikeuslain uudistus ei juuri paranna freelancereiden asemaa, vaikka hallitusohjelma niin lupasi.

Kun Jyrki Kataisen hallitus julkisti ohjelmansa kesällä 2011, luovan työn tekijöitä edustavissa järjestöissä riemuittiin. Hallitusohjelmassa luki, että ”tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta”.

Vielä viime talvena tekijäjärjestöt olivat toiveikkaita. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) valmisteli uutta tekijänoikeuslakia, ja vaikutti siltä, että laki voisi vastata järjestöjen näkemystä ”kohtuullisten ehtojen” määrittelystä.

”Paras vaihtoehto olisi ollut samanlainen sääntely kuin Saksassa. Siellä tekijänoikeuksia käyttävillä yrityksillä on velvollisuus neuvotella tekijäjärjestöjen kanssa minimistandardi tekijänoikeuksien luovutuksesta”, kertoo Kirjailijaliiton lakimies Sonia Meltti. Meltti edustaa 28 järjestön yhteenliittymä Tekijäfoorumia, johon myös Journalistiliitto kuuluu.

 

Maaliskuussa OKM julkisti luonnoksen valmistelemastaan laista. Suomeen ei tulisi Saksan mallia, mutta luonnoksessa oli hyvääkin. Siinä esimerkiksi kiellettiin
sopimukset, joissa ”tekijän luovutuksesta saama korvaus on ilmeisessä epäsuhdassa
tekijänoikeuden tuottamaan taloudelliseen hyötyyn”.

Maininta kuitenkin puuttui hallituksen lokakuussa eduskunnalle antamasta esityksestä, joka todennäköisesti hyväksytään talven aikana.

Lakiesityksessä jopa sanotaan suoraan, ettei uuden lain ole tarkoitus muuttaa nykyistä sääntelyä. Tämä vastaa elinkeinoelämän toiveita.

Tekijäjärjestöjen ohella myös tekijänoikeuksia hyödyntävät yritykset lobbasivat lain valmistelijoita. Yritysten mukaan kohtuuttomista sopimuksista ei ole todisteita.

Myös oikeusministeriö suhtautui tiukempaan sääntelyyn kriittisesti.

 

Hallitusneuvos Jorma Waldén OKM:stä myöntää, ettei lakiesitys vastaa ”täydellisesti” hallitusohjelman kirjausta.

”Esitys on kompromissi mahdollisen ja mahdottoman väliltä. Suuremmat muutokset eivät olleet mahdollisia, koska eri osapuolten näkemykset olivat niin kaukana toisistaan.”

Merkittävin parannus tekijöille uudessa
laissa on, että siinä mainitaan eri alojen voimassa olevat hyvät sopimustavat kohtuullisuuden määrittelijöinä.

SJL ja Viestinnän Keskusliitto ovat solmineet vuonna 2005 kauppatapasopimuksen freelancetyöstä. Tähän asti VKL:n
jäsenyritykset ovat pystyneet irtautumaan kauppatapasopimuksesta luomalla omia avustajasopimuksia. Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas uskoo, että tulevan lain ansiosta SJL:n on helpompi patistaa mediatalot keskustelemaan siitä, vastaavatko yhtiöiden omat sopimukset ”hyvää sopimustapaa”.

Heikki Jokinen Suomen freelance-journalistien hallituksesta korostaa, että tekijöiden kanssa neuvotteleminen on myös yritysten etu.

”Jo nyt näkyy merkkejä siitä, että parhaiten tulevaisuuteen suuntautuvat mediatalot alkavat tarjota kohtuullisia sopimuksia ja haluavat neuvotella. Yhtiöt oivaltavat, että ne tarvitsevat osaavia freelancereita, ja että heitä on kohdeltava asiallisesti. Osa mediataloista taas jatkaa freelancereiden kyykyttämistä. Niille jää suppea joukko tekijöitä, joista valita. Lukijat kyllä huomaavat eron.”

Kuva: Esikuvana Saksa. Kirjailijaliiton lakimies Sonia Meltti ja Euroopan Journalistiliiton tekijänoikeusryhmään kuuluva Heikki Jokinen toivoisivat, että mediayhtiöt pakotettaisiin lailla tunnustamaan freelancereiden etujärjestöt neuvottelukumppaneiksi. ”Saksa sääti tällaisen lain vuonna 2002, ja sillä on ollut koko alaa tervehdyttävä vaikutus”.

Kohtuullisuuspykälä sorvattiin kiireessä

Tekijänoikeusasioista vastaava ministeri vaihtui keväällä kesken tekijänoikeuslain uudistuksen, kun vasemmistoliitto erosi hallituksesta. Lakipaketti siirtyi tuolloin Paavo Arhinmäeltä (vas.) Pia Viitaselle (sd.). OKM:n hallitusneuvos Jorma Waldén ei halua arvioida, vaikuttiko ministerivaihdos siihen, että lakipykälä kohtuuttomista sopimusehdoista muuttui.

Waldén myös sanoo, että hallitusohjelman kirjaus kohtuullisista sopimusehdoista ja korvauksesta oli epäselvä. OKM laati viime talvena selvityksen, mitä ”kohtuullisuus” voisi tarkoittaa. Tehtävän toteutti OKM:ssä hallitussihteerin sijaisena työskennellyt Riku Neuvonen. Neuvonen sanoo, että OKM aloitti selvitystyön kohtuullisesta korvauksesta liian myöhään, vasta kun laki oli jo kiire saada eduskuntaan hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella. ”Aikaa kunnon lainvalmisteluun ei ollut, joten jouduimme lennossa koko ajan muuttamaan jotain kohtaa pykälästä ja siinä sivussa perusteluja.”


Hallitusneuvos Waldénin mukaan aika-taulu ei ole ollut liian kiireinen, eikä hän usko, että laki vastaisi paremmin tekijäjärjestöjen toiveita, vaikka aikaa olisi ollut enemmän.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta