Luovan työn tekijät pettyivät uuteen tekijänoikeuslakiin

JOURNALISTI
27.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Tekijänoikeuslain uudistus ei juuri paranna freelancereiden asemaa, vaikka hallitusohjelma niin lupasi.

Kun Jyrki Kataisen hallitus julkisti ohjelmansa kesällä 2011, luovan työn tekijöitä edustavissa järjestöissä riemuittiin. Hallitusohjelmassa luki, että ”tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta”.

Vielä viime talvena tekijäjärjestöt olivat toiveikkaita. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) valmisteli uutta tekijänoikeuslakia, ja vaikutti siltä, että laki voisi vastata järjestöjen näkemystä ”kohtuullisten ehtojen” määrittelystä.

”Paras vaihtoehto olisi ollut samanlainen sääntely kuin Saksassa. Siellä tekijänoikeuksia käyttävillä yrityksillä on velvollisuus neuvotella tekijäjärjestöjen kanssa minimistandardi tekijänoikeuksien luovutuksesta”, kertoo Kirjailijaliiton lakimies Sonia Meltti. Meltti edustaa 28 järjestön yhteenliittymä Tekijäfoorumia, johon myös Journalistiliitto kuuluu.

 

Maaliskuussa OKM julkisti luonnoksen valmistelemastaan laista. Suomeen ei tulisi Saksan mallia, mutta luonnoksessa oli hyvääkin. Siinä esimerkiksi kiellettiin
sopimukset, joissa ”tekijän luovutuksesta saama korvaus on ilmeisessä epäsuhdassa
tekijänoikeuden tuottamaan taloudelliseen hyötyyn”.

Maininta kuitenkin puuttui hallituksen lokakuussa eduskunnalle antamasta esityksestä, joka todennäköisesti hyväksytään talven aikana.

Lakiesityksessä jopa sanotaan suoraan, ettei uuden lain ole tarkoitus muuttaa nykyistä sääntelyä. Tämä vastaa elinkeinoelämän toiveita.

Tekijäjärjestöjen ohella myös tekijänoikeuksia hyödyntävät yritykset lobbasivat lain valmistelijoita. Yritysten mukaan kohtuuttomista sopimuksista ei ole todisteita.

Myös oikeusministeriö suhtautui tiukempaan sääntelyyn kriittisesti.

 

Hallitusneuvos Jorma Waldén OKM:stä myöntää, ettei lakiesitys vastaa ”täydellisesti” hallitusohjelman kirjausta.

”Esitys on kompromissi mahdollisen ja mahdottoman väliltä. Suuremmat muutokset eivät olleet mahdollisia, koska eri osapuolten näkemykset olivat niin kaukana toisistaan.”

Merkittävin parannus tekijöille uudessa
laissa on, että siinä mainitaan eri alojen voimassa olevat hyvät sopimustavat kohtuullisuuden määrittelijöinä.

SJL ja Viestinnän Keskusliitto ovat solmineet vuonna 2005 kauppatapasopimuksen freelancetyöstä. Tähän asti VKL:n
jäsenyritykset ovat pystyneet irtautumaan kauppatapasopimuksesta luomalla omia avustajasopimuksia. Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas uskoo, että tulevan lain ansiosta SJL:n on helpompi patistaa mediatalot keskustelemaan siitä, vastaavatko yhtiöiden omat sopimukset ”hyvää sopimustapaa”.

Heikki Jokinen Suomen freelance-journalistien hallituksesta korostaa, että tekijöiden kanssa neuvotteleminen on myös yritysten etu.

”Jo nyt näkyy merkkejä siitä, että parhaiten tulevaisuuteen suuntautuvat mediatalot alkavat tarjota kohtuullisia sopimuksia ja haluavat neuvotella. Yhtiöt oivaltavat, että ne tarvitsevat osaavia freelancereita, ja että heitä on kohdeltava asiallisesti. Osa mediataloista taas jatkaa freelancereiden kyykyttämistä. Niille jää suppea joukko tekijöitä, joista valita. Lukijat kyllä huomaavat eron.”

Kuva: Esikuvana Saksa. Kirjailijaliiton lakimies Sonia Meltti ja Euroopan Journalistiliiton tekijänoikeusryhmään kuuluva Heikki Jokinen toivoisivat, että mediayhtiöt pakotettaisiin lailla tunnustamaan freelancereiden etujärjestöt neuvottelukumppaneiksi. ”Saksa sääti tällaisen lain vuonna 2002, ja sillä on ollut koko alaa tervehdyttävä vaikutus”.

Kohtuullisuuspykälä sorvattiin kiireessä

Tekijänoikeusasioista vastaava ministeri vaihtui keväällä kesken tekijänoikeuslain uudistuksen, kun vasemmistoliitto erosi hallituksesta. Lakipaketti siirtyi tuolloin Paavo Arhinmäeltä (vas.) Pia Viitaselle (sd.). OKM:n hallitusneuvos Jorma Waldén ei halua arvioida, vaikuttiko ministerivaihdos siihen, että lakipykälä kohtuuttomista sopimusehdoista muuttui.

Waldén myös sanoo, että hallitusohjelman kirjaus kohtuullisista sopimusehdoista ja korvauksesta oli epäselvä. OKM laati viime talvena selvityksen, mitä ”kohtuullisuus” voisi tarkoittaa. Tehtävän toteutti OKM:ssä hallitussihteerin sijaisena työskennellyt Riku Neuvonen. Neuvonen sanoo, että OKM aloitti selvitystyön kohtuullisesta korvauksesta liian myöhään, vasta kun laki oli jo kiire saada eduskuntaan hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella. ”Aikaa kunnon lainvalmisteluun ei ollut, joten jouduimme lennossa koko ajan muuttamaan jotain kohtaa pykälästä ja siinä sivussa perusteluja.”


Hallitusneuvos Waldénin mukaan aika-taulu ei ole ollut liian kiireinen, eikä hän usko, että laki vastaisi paremmin tekijäjärjestöjen toiveita, vaikka aikaa olisi ollut enemmän.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta