Luovaa hulluutta

JOURNALISTI
27.11.2014

Kari Kuukka, teksti
kari@docimages.fi
Kirjoittaja on kuvaaja ja multimediatuottaja.

”Yt-harmauden keskellä luovuus nostaa päätään meilläkin. Sille on selkeä tilaus”, Kari Kuukka kirjoittaa kolumnissaan.

Yt-harmauden keskellä luovuus nostaa päätään meilläkin. Silmiini osuu kolme esimerkkiä, jotka luovat uskoa tulevaan.

Viime viikolla julkistettu projekti Uusi Inari (www.uusiinari.fi) on aivan huippu. Ryhmä tamperelaisia alan opiskelijoita yksinkertaisesti vain päättää lähteä Inariin tekemään paikallismediaa kuukaudeksi.

Yksi nuorista kertoo motivaatiostaan: ”Kunnallinen päätöksenteko ja muut paikalliset asiat ovat äärimmäisen tärkeitä, koska ne vaikuttavat kaikkien jokapäiväiseen elämään. – – Ala muuttuu joka tapauksessa johonkin suuntaan, enkä keksi, miksi en haluaisi olla tekemässä sitä muutosta. En halua vain seurata sivusta ja valittaa, kun ei ole vakituista työtä tarjolla ja yt-kierre on hirveä, vaan haluan tehdä jotain.”

Jyväskylässä ilmestyvä Torikokous (www.torikokous.fi) on toinen hyvä esimerkki. Julkaisu tavoittaa jo 7 000 eri kävijää kuukausittain ja tarjoaa vaihtoehtoa muista tuuteista pursuavalle tasaiselle massalle.

Julkaisua vääntää kasaan ryhmä kuvauksen, koodin ja kirjoittamisen ammattilaisia. Talkoovoimin, koska se on heistä tärkeää. He tekevät juuri sellaista paikallismediaa kuin he itse haluaisivat lukea.

Aivan omalla kiertoradallaan leijaa Touko  Hujasen tekemä Uuden Maan Sanomat. Se haali alle vuorokaudessa toteutumiselleen asettamansa minimirahoituksen (mesenaatti.me/uudenmaansanomat). Se on signeerattu sanomalehti, josta tehdään rajattu painos. Kartonkilaatikossa toimitettuna, nyöri ympärillä. Se on taideteos ja luovaa hulluutta parhaimmillaan. Projekti, jonka katsojat ottivat avosylin – ja myös avoimin kukkaroin – vastaan.

Yhdistävät teemat näillä kolmella projektilla ovat intohimo, halu vaikuttaa, usko omaan tekemiseen, usko sen tarpeellisuuteen ja sen voimaan.

Eräs toinen nuori tekijä Inari-ryhmästä kiteyttää: ”Uskon ja toivon, että hyvin tehty sisältö löytää yleisönsä. Ihmisten tarve ymmärtää maailmaa ja vaikuttaa siihen ei lopu, vaikka paperi katoaisi.”

Ei tietenkään lopu.

Steve Jobs sanoi kuuluisassa päättäjäispuheessaan Stanfordissa 2005: ”Kuolema on luultavasti elämän hienoin keksintö. Se siivoaa pois vanhaa ja tekee tilaa uudelle.”

Jokainen näistä kolmesta kertoo jostakin uudesta. Luovuudelle on selkeä tilaus.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta