Lähdesuoja ei ole kaupan

JOURNALISTI
27.11.2014

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

MTV kertoi lokakuun lopulla, että sille oli tarjottu poliisin salaisia tietoja maksua vastaan. Tietojen kaupittelija oli aiemmin antanut MTV:lle keskusrikospoliisin terrorismitutkinnasta paikkansa pitäneen tiedon, joka johti näyttävään uutiseen. MTV lupasi tiedonantajalleen lähdesuojan.

Rikkoiko MTV lähdesuojalupauksensa, kun se päätti julkistaa rahastusyrityksen? Murensiko MTV laajemminkin lakiin kirjatun lähdesuojan uskottavuutta?

Journalistin ohjeiden mukaan ”journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu”. Käytännössä tämä merkitsee myös pidättäytymistä tiedoista, jotka antavat viitteitä lähdesuojaa nauttivan henkilöydestä.

Mutta lähdesuoja ei ole pysyvä valtakirja, se koskee vain niitä tapauksia, joista journalisti on tietolähteensä kanssa erikseen sopinut. On mahdoton ajatus, että yhden uutisen yhteydessä annettu lähdesuoja kattaisi automaattisesti kaikki saman tietolähteen yhteydenotot – varsinkin, jos yhteistyön ehtoihin halutaan liittää rahan kaltaisia kiristysruuveja.

Vinkkitietoon ja kaikkeen journalistiseen tiedonhankintaan pätee se periaate, että uutisen arvoinen tieto julkistetaan, kun siihen liittyvät tiedot ja muut ulottuvuudet on asianmukaisesti tarkistettu. Edes salaisen tiedon kertojan motiivit eivät ole merkityksellisiä, jos tiedot pitävät paikkansa ja ovat relevantteja.

Lähdesuoja on yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon hankinnassa tärkeä työkalu. Ilman sitä vallan vahtikoiralta puuttuisivat keskeiset syömähampaat. Sitä pitää myös käyttää taiten. Raha tai muut lisukkeet suojan voiteluaineina rapauttavat järjestelmää. Lähdesuojaa ei sovi alistaa kauppatavaraksi. Journalismissa ei tiedosta ole tapana maksaa.

MTV:n tapaus antaa aiheen pohtia lähdesuojaa ja sen vaalimista. Hyväksi ajatuksien virikkeeksi sopii Ylen toimittajan Sanna Ukkolan kriittinen blogiteksti Pyhä, pyhempi – lähdesuoja. Niin kuin elämässä yleensä, tässä tapauksessa on myös hämmentäviä juonteita.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta