Käännöksiä ja väännöksiä

JOURNALISTI
27.11.2014

Vesa Heikkinen, teksti

Kaikista uutisista ei pääse perille, ovatko ne käännöksiä vai väännöksiä. Erityisesti olen ulalla teksteistä, joiden yhteydessä mainitaan sellaisia olentoja kuin AP, AFP ja BBC.

Kyse on siis ulkomaanuutisista, jotka perustuvat tai nojaavat ulkomaisten uutistoimistojen tuottamiin teksteihin. Samalla ne perustuvat tai nojaavat johonkin muuhun kieleen kuin suomeen.

Kääntämisestä on viime vuosina keskusteltu isoin kirjaimin. Ammattia ei oikein arvosteta. Käännöstöitä ei teetetä ammattilaisilla. Jos teetetään, työstä ei haluta maksaa.

Mieluummin siis käännellään itse. Olinhan minäkin nuoruudessa viikon kielikurssilla Lontoossa! Ja onhan meillä Googlessakin kääntäjä, ihan hyvä ja aivan ilmainen!

Mutta mutta. Tee se itse -käännöksissä mennään harmittavan monesti metsään. Lehtijutuissa käännösongelmat näkyvät vaikkapa siinä, että sujuva lukeminen tökkää ja lukijan ajatus katkeaa.

Joskus alkuperäistekstin rakenteen kääntäminen suomeksi osoittautuu melkein ylivoimaisen vaikeaksi tehtäväksi: ”Pavut köyhille koululaisille tarkoitettua ruokaa varten toimittaneita yrityksiä vastaan saatetaan nostaa rikossyyte.”

Joskus kääntäminen sanasta sanaan ei toimi: ”Pidämme sormemme ristissä, Sisay sanoo FT:lle.” Suomeksi pidettäisiin peukut pystyssä.

Joskus vieraan kielen malli sekoittaa ymmärryksen siitä, missä muodossa verbiä seuraavan substantiivin kuuluisi olla: ”Hongkongin johtaja vetoaa mielenosoittajia lopettamaan…”

Joskus kääntäjää hämäävät eri kielten samankaltaiset sanat, jotka kuitenkin tarkoittavat eri asioita. Tavallista on sekoittaa biljoonat ja triljoonat. Suomen triljoona on miljoona biljoonaa, biljoona miljoona miljoonaa ja miljardi tuhat miljoonaa.

Englannissa billion tarkoittaa joko miljardia tai biljoona; sanaa trillion käytetään sekä biljoonasta että triljoonasta; triljoonaa saattaa olla myös quintillion. Hm, taidanpa kilauttaa kääntäjälle!

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta