Käännöksiä ja väännöksiä

JOURNALISTI
27.11.2014

Vesa Heikkinen, teksti

Kaikista uutisista ei pääse perille, ovatko ne käännöksiä vai väännöksiä. Erityisesti olen ulalla teksteistä, joiden yhteydessä mainitaan sellaisia olentoja kuin AP, AFP ja BBC.

Kyse on siis ulkomaanuutisista, jotka perustuvat tai nojaavat ulkomaisten uutistoimistojen tuottamiin teksteihin. Samalla ne perustuvat tai nojaavat johonkin muuhun kieleen kuin suomeen.

Kääntämisestä on viime vuosina keskusteltu isoin kirjaimin. Ammattia ei oikein arvosteta. Käännöstöitä ei teetetä ammattilaisilla. Jos teetetään, työstä ei haluta maksaa.

Mieluummin siis käännellään itse. Olinhan minäkin nuoruudessa viikon kielikurssilla Lontoossa! Ja onhan meillä Googlessakin kääntäjä, ihan hyvä ja aivan ilmainen!

Mutta mutta. Tee se itse -käännöksissä mennään harmittavan monesti metsään. Lehtijutuissa käännösongelmat näkyvät vaikkapa siinä, että sujuva lukeminen tökkää ja lukijan ajatus katkeaa.

Joskus alkuperäistekstin rakenteen kääntäminen suomeksi osoittautuu melkein ylivoimaisen vaikeaksi tehtäväksi: ”Pavut köyhille koululaisille tarkoitettua ruokaa varten toimittaneita yrityksiä vastaan saatetaan nostaa rikossyyte.”

Joskus kääntäminen sanasta sanaan ei toimi: ”Pidämme sormemme ristissä, Sisay sanoo FT:lle.” Suomeksi pidettäisiin peukut pystyssä.

Joskus vieraan kielen malli sekoittaa ymmärryksen siitä, missä muodossa verbiä seuraavan substantiivin kuuluisi olla: ”Hongkongin johtaja vetoaa mielenosoittajia lopettamaan…”

Joskus kääntäjää hämäävät eri kielten samankaltaiset sanat, jotka kuitenkin tarkoittavat eri asioita. Tavallista on sekoittaa biljoonat ja triljoonat. Suomen triljoona on miljoona biljoonaa, biljoona miljoona miljoonaa ja miljardi tuhat miljoonaa.

Englannissa billion tarkoittaa joko miljardia tai biljoona; sanaa trillion käytetään sekä biljoonasta että triljoonasta; triljoonaa saattaa olla myös quintillion. Hm, taidanpa kilauttaa kääntäjälle!

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta