Den döda glesbygden

JOURNALISTI
27.11.2014

Lina Laurent

Men sedan händer något - studenterna välkomnas av människor, skriver Lina Laurent.

Studenterna kastar i tur och ordning en knappnål på en vägkarta över södra Finland. En låg mur byggd av leksaksklossar avgränsar området där knappnålarna kan landa,
avståndet till Helsingfors blir högst 150 kilometer.

Lepsämä, Kanunki, Kauraketo, Ahmoo, Ylike … Knappnålens spets pekar på byar och orter med namn som ingen av studenterna hört talas om tidigare. Dit ska de åka, helst med allmänna kommunikationsmedel. De ska stanna fem till sex timmar på orten, göra observationer, tala med människor och sedan skriva ett fältreportage: en berättelse med en röd tråd där både personbeskrivning, miljöbeskrivning och dialog finns med.

Hur studenterna lyckas i sitt uppdrag varierar. Många fokuserar på sin egen berättelse, på jakten efter intervjuobjekt, på kalla fingertoppar eller på sin resa till orten. Genom berättarjagen lyser låga förväntningar och en inställning om att det inte finns någonting intressant att skriva om.

Men sedan händer något – studenterna välkomnas av människor som förvånat men nyfiket ber den oväntade gästen stiga över tröskeln. En student blir hembjuden till en ensam pensionär, som inte tvekar att ta sin middagslur trots besöket. En annan pratar med barn i en byskola, som nästa år läggs ner. En tredje deltar i en litteraturcirkel och blir bjuden på skumvin.

Det blir sexton beskrivningar av glesbygden och lika många möten med människor som alltför sällan får sin röst hörd i huvudstadsregionens stora medier.

En person som velat lyfta fram liknande berättelser är bildjournalisten Touko Hujanen. Om allt går som planerat publiceras ”artesanlokaltidningen” Uuden Maan Sanomat före julafton. I tidningen lyfts personer och platser i det ”mystiska” Nyland fram genom text och bild. När Hujanen den 16 november lade ut sitt projekt på gräsrotsfinansieringstjänsten Mesenaatti nådde han redan under det första dygnet minimimålet på 3 000 euro.

Glesbygden har uppenbart berättelser som intresserar och det gäller för oss journalister att vara där och lyssna. Men när Hujanen betonar det mystiska i vår närmiljö hoppas jag att journalister överlag och i allt större utsträckning skulle fokusera på glesbygden – inte för att den är exotisk utan för att den är ett lika naturligt bevakningsområde som vilket annat område som helst.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta