Den döda glesbygden

JOURNALISTI
27.11.2014

Lina Laurent

Men sedan händer något - studenterna välkomnas av människor, skriver Lina Laurent.

Studenterna kastar i tur och ordning en knappnål på en vägkarta över södra Finland. En låg mur byggd av leksaksklossar avgränsar området där knappnålarna kan landa,
avståndet till Helsingfors blir högst 150 kilometer.

Lepsämä, Kanunki, Kauraketo, Ahmoo, Ylike … Knappnålens spets pekar på byar och orter med namn som ingen av studenterna hört talas om tidigare. Dit ska de åka, helst med allmänna kommunikationsmedel. De ska stanna fem till sex timmar på orten, göra observationer, tala med människor och sedan skriva ett fältreportage: en berättelse med en röd tråd där både personbeskrivning, miljöbeskrivning och dialog finns med.

Hur studenterna lyckas i sitt uppdrag varierar. Många fokuserar på sin egen berättelse, på jakten efter intervjuobjekt, på kalla fingertoppar eller på sin resa till orten. Genom berättarjagen lyser låga förväntningar och en inställning om att det inte finns någonting intressant att skriva om.

Men sedan händer något – studenterna välkomnas av människor som förvånat men nyfiket ber den oväntade gästen stiga över tröskeln. En student blir hembjuden till en ensam pensionär, som inte tvekar att ta sin middagslur trots besöket. En annan pratar med barn i en byskola, som nästa år läggs ner. En tredje deltar i en litteraturcirkel och blir bjuden på skumvin.

Det blir sexton beskrivningar av glesbygden och lika många möten med människor som alltför sällan får sin röst hörd i huvudstadsregionens stora medier.

En person som velat lyfta fram liknande berättelser är bildjournalisten Touko Hujanen. Om allt går som planerat publiceras ”artesanlokaltidningen” Uuden Maan Sanomat före julafton. I tidningen lyfts personer och platser i det ”mystiska” Nyland fram genom text och bild. När Hujanen den 16 november lade ut sitt projekt på gräsrotsfinansieringstjänsten Mesenaatti nådde han redan under det första dygnet minimimålet på 3 000 euro.

Glesbygden har uppenbart berättelser som intresserar och det gäller för oss journalister att vara där och lyssna. Men när Hujanen betonar det mystiska i vår närmiljö hoppas jag att journalister överlag och i allt större utsträckning skulle fokusera på glesbygden – inte för att den är exotisk utan för att den är ett lika naturligt bevakningsområde som vilket annat område som helst.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta