Voiman vaikea syksy

JOURNALISTI
6.11.2014

Manu Haapalainen, teksti
Jani Laukkanen, kuva

Tuomas Rantanen kertoo näkemyksensä siitä, miksi Voima on kriisissä.

Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö irtisanottiin lokakuun alussa äkisti ja riitaisesti. Perässä lähti osa toimituksesta. Tahriintuiko Voiman eettinen brändi, Voima Kustannuksen hallituksen puheenjohtaja Tuomas Rantanen?

Pitää erottaa julkaiseva yhtiö ja lehti. Yhtiö ei ole koskaan jakanut osinkoja, mutta sen hallituksen tehtävä on seurata taloutta. Irtisanomiseen johtanut kiista ei ole eettinen. Luottamuspula johtui siitä, että päätoimittaja halusi pitää kiinni saavutetusta resurssitasosta, vaikka mainosmyynti on dramaattisesti tippunut. En halua liikaa moittia häntä, mutta en voi hallituksen jäsenenä oikein moittia hallitustakaan.

Potkuihin johti yhtiön hallitukselle lähetetty sähköposti, jossa Jylhämö esittää ehdotuksiaan Voiman toiminnan kehittämiseksi. Miksi tällainen oli liikaa?

Kirje ei ollut potkujen syy. Keskustelu oli jatkunut jo pitkään. Jylhämön ehdottamat vaihtoehdot sopeutukselle eivät olleet realistisia. Hän ilmaisi haluttomuutensa ryhtyä säästötoimiin, jollei avata keskustelua lehden osaomistuksen siirtymisestä osalle henkilökuntaa. Kassakriisissä se ei ollut todellinen vaihtoehto.

Omistuksen siirrosta päätoimittaja on puhunut eri yhteyksissä jyrkin äänenpainoin. Häneltä ei saatu konkreettista suunnitelmaa, miten lehti tätä kautta voisi turvata toimintansa.

Jylhämö kuitenkin kertoo alentaneensa omaa palkkaansa ja sanoo toimituksen ehdottaneen ainakin tilapäistä oman palkkansa tiputtamista.

Voiman päätoimittajalla on aina ollut valta tehdä annetun budjetin rajoissa itsenäisiä ratkaisuja. Vaikka taloustilanteen takia oli vaadittu nopeita ja yksilöityjä korjausliikkeitä, kulukehitys näytti etenevän päinvastaiseen suuntaan, riippumatta siitä miten päätoimittaja oli omaa työaikaansa ja palkkaansa kaventanut.

En ole ihan varma mitä mieltä Journalistiliitto olisi sellaisesta, että toimittajat tekisivät erillisdiilin, jossa palkkaa maksetaan se mitä kassassa on rahaa.

Jylhämön potkujen jälkeen Voimasta lähti muu toimitus. Miksi?

Toimituksen puolella koettiin toimitusbudjettiin kajoaminen tuomittavana. Osa näyttävän ulosmarssin tehneistä ei ollut meillä vakituisessa työsuhteessa.

Palataan lehdenteon etiikkaan. Irtisanoutuneet toimittajat kertovat, että eivät eroa mainitsemistasi budjettisyistä, vaan siksi, etteivät koe enää voivansa tehdä eettistä journalismia lehdelle, joka potkaisee päätoimittajan pihalle näin tylysti. Valehtelitko siis edellä?

En. Toki epäluottamus päätoimittajan erottamisesta oli kärjekkäästikin esillä. Samalla kuitenkin korostui huoli journalistisen tason ylläpitämisestä. Se toistuu myös julkisuuteen lähetetyissä toimittajien viesteissä.

Voimaa on tehty pienellä palkalla ja suurella intohimolla. Eikö irtisanomiset pitäisi jo siksikin hoitaa erityisellä empatialla?

Periaatteessa kyllä. Tässä tapauksessa jouduimme tekemään nopeita päätöksiä, jotta pystymme jatkamaan.

Vetoatte Jylhämön potkuissa luottamuspulaan. Luottamuspula ei Journalistiliiton juristien mukaan ole riittävä syy irtisanomiselle, varsinkaan ilman ennakkovaroitusta. Miten kommentoisit?

Minä en uskalla sanoa siihen mitään. Se on juristien asia.

Lue myös irtisanotun päätoimittaja Kimmo Jylhämön vastine.

Kuka? Tuomas Rantanen on Voima-lehteä julkaisevan Voima Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän kuuluu vuodesta 1999 julkaistun lehden perustajiin.

Mitä? Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö sai lokakuun alussa lähtöpassit ”luottamuspulan” vuoksi. Jylhämö on haastamassa Voima Kustannus Oy:n oikeuteen laittomasta irtisanomisesta. Voimaa päätoimittaa toistaiseksi Voima Kustannuksen toimitusjohtaja Teemu Matinpuro.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta