Voiman vaikea syksy

JOURNALISTI
6.11.2014

Manu Haapalainen, teksti
Jani Laukkanen, kuva

Tuomas Rantanen kertoo näkemyksensä siitä, miksi Voima on kriisissä.

Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö irtisanottiin lokakuun alussa äkisti ja riitaisesti. Perässä lähti osa toimituksesta. Tahriintuiko Voiman eettinen brändi, Voima Kustannuksen hallituksen puheenjohtaja Tuomas Rantanen?

Pitää erottaa julkaiseva yhtiö ja lehti. Yhtiö ei ole koskaan jakanut osinkoja, mutta sen hallituksen tehtävä on seurata taloutta. Irtisanomiseen johtanut kiista ei ole eettinen. Luottamuspula johtui siitä, että päätoimittaja halusi pitää kiinni saavutetusta resurssitasosta, vaikka mainosmyynti on dramaattisesti tippunut. En halua liikaa moittia häntä, mutta en voi hallituksen jäsenenä oikein moittia hallitustakaan.

Potkuihin johti yhtiön hallitukselle lähetetty sähköposti, jossa Jylhämö esittää ehdotuksiaan Voiman toiminnan kehittämiseksi. Miksi tällainen oli liikaa?

Kirje ei ollut potkujen syy. Keskustelu oli jatkunut jo pitkään. Jylhämön ehdottamat vaihtoehdot sopeutukselle eivät olleet realistisia. Hän ilmaisi haluttomuutensa ryhtyä säästötoimiin, jollei avata keskustelua lehden osaomistuksen siirtymisestä osalle henkilökuntaa. Kassakriisissä se ei ollut todellinen vaihtoehto.

Omistuksen siirrosta päätoimittaja on puhunut eri yhteyksissä jyrkin äänenpainoin. Häneltä ei saatu konkreettista suunnitelmaa, miten lehti tätä kautta voisi turvata toimintansa.

Jylhämö kuitenkin kertoo alentaneensa omaa palkkaansa ja sanoo toimituksen ehdottaneen ainakin tilapäistä oman palkkansa tiputtamista.

Voiman päätoimittajalla on aina ollut valta tehdä annetun budjetin rajoissa itsenäisiä ratkaisuja. Vaikka taloustilanteen takia oli vaadittu nopeita ja yksilöityjä korjausliikkeitä, kulukehitys näytti etenevän päinvastaiseen suuntaan, riippumatta siitä miten päätoimittaja oli omaa työaikaansa ja palkkaansa kaventanut.

En ole ihan varma mitä mieltä Journalistiliitto olisi sellaisesta, että toimittajat tekisivät erillisdiilin, jossa palkkaa maksetaan se mitä kassassa on rahaa.

Jylhämön potkujen jälkeen Voimasta lähti muu toimitus. Miksi?

Toimituksen puolella koettiin toimitusbudjettiin kajoaminen tuomittavana. Osa näyttävän ulosmarssin tehneistä ei ollut meillä vakituisessa työsuhteessa.

Palataan lehdenteon etiikkaan. Irtisanoutuneet toimittajat kertovat, että eivät eroa mainitsemistasi budjettisyistä, vaan siksi, etteivät koe enää voivansa tehdä eettistä journalismia lehdelle, joka potkaisee päätoimittajan pihalle näin tylysti. Valehtelitko siis edellä?

En. Toki epäluottamus päätoimittajan erottamisesta oli kärjekkäästikin esillä. Samalla kuitenkin korostui huoli journalistisen tason ylläpitämisestä. Se toistuu myös julkisuuteen lähetetyissä toimittajien viesteissä.

Voimaa on tehty pienellä palkalla ja suurella intohimolla. Eikö irtisanomiset pitäisi jo siksikin hoitaa erityisellä empatialla?

Periaatteessa kyllä. Tässä tapauksessa jouduimme tekemään nopeita päätöksiä, jotta pystymme jatkamaan.

Vetoatte Jylhämön potkuissa luottamuspulaan. Luottamuspula ei Journalistiliiton juristien mukaan ole riittävä syy irtisanomiselle, varsinkaan ilman ennakkovaroitusta. Miten kommentoisit?

Minä en uskalla sanoa siihen mitään. Se on juristien asia.

Lue myös irtisanotun päätoimittaja Kimmo Jylhämön vastine.

Kuka? Tuomas Rantanen on Voima-lehteä julkaisevan Voima Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän kuuluu vuodesta 1999 julkaistun lehden perustajiin.

Mitä? Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö sai lokakuun alussa lähtöpassit ”luottamuspulan” vuoksi. Jylhämö on haastamassa Voima Kustannus Oy:n oikeuteen laittomasta irtisanomisesta. Voimaa päätoimittaa toistaiseksi Voima Kustannuksen toimitusjohtaja Teemu Matinpuro.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta