Voiman vaikea syksy

JOURNALISTI
6.11.2014

Manu Haapalainen, teksti
Jani Laukkanen, kuva

Tuomas Rantanen kertoo näkemyksensä siitä, miksi Voima on kriisissä.

Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö irtisanottiin lokakuun alussa äkisti ja riitaisesti. Perässä lähti osa toimituksesta. Tahriintuiko Voiman eettinen brändi, Voima Kustannuksen hallituksen puheenjohtaja Tuomas Rantanen?

Pitää erottaa julkaiseva yhtiö ja lehti. Yhtiö ei ole koskaan jakanut osinkoja, mutta sen hallituksen tehtävä on seurata taloutta. Irtisanomiseen johtanut kiista ei ole eettinen. Luottamuspula johtui siitä, että päätoimittaja halusi pitää kiinni saavutetusta resurssitasosta, vaikka mainosmyynti on dramaattisesti tippunut. En halua liikaa moittia häntä, mutta en voi hallituksen jäsenenä oikein moittia hallitustakaan.

Potkuihin johti yhtiön hallitukselle lähetetty sähköposti, jossa Jylhämö esittää ehdotuksiaan Voiman toiminnan kehittämiseksi. Miksi tällainen oli liikaa?

Kirje ei ollut potkujen syy. Keskustelu oli jatkunut jo pitkään. Jylhämön ehdottamat vaihtoehdot sopeutukselle eivät olleet realistisia. Hän ilmaisi haluttomuutensa ryhtyä säästötoimiin, jollei avata keskustelua lehden osaomistuksen siirtymisestä osalle henkilökuntaa. Kassakriisissä se ei ollut todellinen vaihtoehto.

Omistuksen siirrosta päätoimittaja on puhunut eri yhteyksissä jyrkin äänenpainoin. Häneltä ei saatu konkreettista suunnitelmaa, miten lehti tätä kautta voisi turvata toimintansa.

Jylhämö kuitenkin kertoo alentaneensa omaa palkkaansa ja sanoo toimituksen ehdottaneen ainakin tilapäistä oman palkkansa tiputtamista.

Voiman päätoimittajalla on aina ollut valta tehdä annetun budjetin rajoissa itsenäisiä ratkaisuja. Vaikka taloustilanteen takia oli vaadittu nopeita ja yksilöityjä korjausliikkeitä, kulukehitys näytti etenevän päinvastaiseen suuntaan, riippumatta siitä miten päätoimittaja oli omaa työaikaansa ja palkkaansa kaventanut.

En ole ihan varma mitä mieltä Journalistiliitto olisi sellaisesta, että toimittajat tekisivät erillisdiilin, jossa palkkaa maksetaan se mitä kassassa on rahaa.

Jylhämön potkujen jälkeen Voimasta lähti muu toimitus. Miksi?

Toimituksen puolella koettiin toimitusbudjettiin kajoaminen tuomittavana. Osa näyttävän ulosmarssin tehneistä ei ollut meillä vakituisessa työsuhteessa.

Palataan lehdenteon etiikkaan. Irtisanoutuneet toimittajat kertovat, että eivät eroa mainitsemistasi budjettisyistä, vaan siksi, etteivät koe enää voivansa tehdä eettistä journalismia lehdelle, joka potkaisee päätoimittajan pihalle näin tylysti. Valehtelitko siis edellä?

En. Toki epäluottamus päätoimittajan erottamisesta oli kärjekkäästikin esillä. Samalla kuitenkin korostui huoli journalistisen tason ylläpitämisestä. Se toistuu myös julkisuuteen lähetetyissä toimittajien viesteissä.

Voimaa on tehty pienellä palkalla ja suurella intohimolla. Eikö irtisanomiset pitäisi jo siksikin hoitaa erityisellä empatialla?

Periaatteessa kyllä. Tässä tapauksessa jouduimme tekemään nopeita päätöksiä, jotta pystymme jatkamaan.

Vetoatte Jylhämön potkuissa luottamuspulaan. Luottamuspula ei Journalistiliiton juristien mukaan ole riittävä syy irtisanomiselle, varsinkaan ilman ennakkovaroitusta. Miten kommentoisit?

Minä en uskalla sanoa siihen mitään. Se on juristien asia.

Lue myös irtisanotun päätoimittaja Kimmo Jylhämön vastine.

Kuka? Tuomas Rantanen on Voima-lehteä julkaisevan Voima Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän kuuluu vuodesta 1999 julkaistun lehden perustajiin.

Mitä? Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö sai lokakuun alussa lähtöpassit ”luottamuspulan” vuoksi. Jylhämö on haastamassa Voima Kustannus Oy:n oikeuteen laittomasta irtisanomisesta. Voimaa päätoimittaa toistaiseksi Voima Kustannuksen toimitusjohtaja Teemu Matinpuro.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta