Vastine Tuomas Rantaselle

JOURNALISTI
6.11.2014

Kimmo Jylhämö, teksti

Suoraan asiaan. Kirjoittaja ottaa kantaa.

Voima Kustannus Oy:n Tuomas Rantanen kertoo haastattelussaan sivuilla 6–7 näkemyksensä Voiman riitatilanteesta. Journalistin pyynnöstä kirjoitan siihen vastineen.

Päinvastoin kuin Rantanen väittää haastattelussa, konflikti Voimassa oli eettinen. Lisäksi työsuhteeni irtisanominen oli perusteeton. Neuvotteluissa Voima Kustannus Oy:n kanssa minua edustaa Journalistiliitto.

Väite siitä, että päätoimittajana olisin halunnut ”pitää kiinni saavutetusta resurssitasosta”, on toki totta. Kukapa ei haluaisi? Olin kuitenkin jo sopeutunut leikkauksiin, jotka olivat vuodelle 2013 yli 30 prosenttia toimituksen budjetista. Nyt oli tulossa lisää leikkauksia. Päätoimittajana olin tinkinyt ja olin edelleen valmis tinkimään taloudellisesti.

Päätoimittajana ilmaisin kyllä hallitukselle, että ennen leikkauksia haluaisin keskustella paitsi Voiman myös yhtiön päämääristä. En kuitenkaan asettanut ehdoksi omistamista, kuten Rantanen väittää. Sitoutumista korostaakseni ehdotin hallitukselle muiden mahdollisten toimenpiteiden ohella, että työntekijät otettaisiin osakkaiksi nimellisesti, tai jos Voiman journalismin kehittäminen ei omistajia kiinnosta, työntekijät voisivat ostaa yhtiön. Hallitus koki työntekijöiden osallistumisen yhtiön kehittämiseen kuitenkin niin mahdottomaksi, että siitä ei edes keskusteltu ennen irtisanomistani.

Erottamiseni jälkeen Voimasta irtisanoutuivat palkittu teatteriohjaaja, tutkiva toimittaja Susanna Kuparinen, palkittu tutkiva toimittaja Jari Hanska, lehden AD Mirkka Hietanen sekä lehden editori ja tutkiva toimittaja Teemu Muhonen. Toimituksen budjetin alle töihin jäi sijainen, joka tuuraa Voiman verkkolehti Fifin päätoimittaja Hannele Huhtalaa.

Eronneet Kuparinen ja Hanska tekivät dokumenttiteatterin ohessa Voimaa – ja päinvastoin. Heidän osa-aikaisuutensa palveli paitsi lehden myös yhtiön etua. Yhtiön toimitusjohtaja Rantanen haki tälle työlle myös apurahoja. Eronnut toimitus vastasi lähes kokonaan Voiman tutkivasta journalismista. He eivät olleet siis vain osapäiväisiä. Voiman toimiminen pienillä panostuksilla oli mahdollista siksi, että henki oli sitoutunut, sopeutuvainen ja erittäin kunnianhimoinen. Toimituksessamme oli vahva luottamus journalistisiin arvoihin ja toimintatapoihin. Olen siitä edelleen hemmetin ylpeä.

Kirjoittaja on irtisanottu Voiman päätoimittaja.

Lue myös Tuomas Rantasen haastattelu.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta