Vastine Tuomas Rantaselle

JOURNALISTI
6.11.2014

Kimmo Jylhämö, teksti

Suoraan asiaan. Kirjoittaja ottaa kantaa.

Voima Kustannus Oy:n Tuomas Rantanen kertoo haastattelussaan sivuilla 6–7 näkemyksensä Voiman riitatilanteesta. Journalistin pyynnöstä kirjoitan siihen vastineen.

Päinvastoin kuin Rantanen väittää haastattelussa, konflikti Voimassa oli eettinen. Lisäksi työsuhteeni irtisanominen oli perusteeton. Neuvotteluissa Voima Kustannus Oy:n kanssa minua edustaa Journalistiliitto.

Väite siitä, että päätoimittajana olisin halunnut ”pitää kiinni saavutetusta resurssitasosta”, on toki totta. Kukapa ei haluaisi? Olin kuitenkin jo sopeutunut leikkauksiin, jotka olivat vuodelle 2013 yli 30 prosenttia toimituksen budjetista. Nyt oli tulossa lisää leikkauksia. Päätoimittajana olin tinkinyt ja olin edelleen valmis tinkimään taloudellisesti.

Päätoimittajana ilmaisin kyllä hallitukselle, että ennen leikkauksia haluaisin keskustella paitsi Voiman myös yhtiön päämääristä. En kuitenkaan asettanut ehdoksi omistamista, kuten Rantanen väittää. Sitoutumista korostaakseni ehdotin hallitukselle muiden mahdollisten toimenpiteiden ohella, että työntekijät otettaisiin osakkaiksi nimellisesti, tai jos Voiman journalismin kehittäminen ei omistajia kiinnosta, työntekijät voisivat ostaa yhtiön. Hallitus koki työntekijöiden osallistumisen yhtiön kehittämiseen kuitenkin niin mahdottomaksi, että siitä ei edes keskusteltu ennen irtisanomistani.

Erottamiseni jälkeen Voimasta irtisanoutuivat palkittu teatteriohjaaja, tutkiva toimittaja Susanna Kuparinen, palkittu tutkiva toimittaja Jari Hanska, lehden AD Mirkka Hietanen sekä lehden editori ja tutkiva toimittaja Teemu Muhonen. Toimituksen budjetin alle töihin jäi sijainen, joka tuuraa Voiman verkkolehti Fifin päätoimittaja Hannele Huhtalaa.

Eronneet Kuparinen ja Hanska tekivät dokumenttiteatterin ohessa Voimaa – ja päinvastoin. Heidän osa-aikaisuutensa palveli paitsi lehden myös yhtiön etua. Yhtiön toimitusjohtaja Rantanen haki tälle työlle myös apurahoja. Eronnut toimitus vastasi lähes kokonaan Voiman tutkivasta journalismista. He eivät olleet siis vain osapäiväisiä. Voiman toimiminen pienillä panostuksilla oli mahdollista siksi, että henki oli sitoutunut, sopeutuvainen ja erittäin kunnianhimoinen. Toimituksessamme oli vahva luottamus journalistisiin arvoihin ja toimintatapoihin. Olen siitä edelleen hemmetin ylpeä.

Kirjoittaja on irtisanottu Voiman päätoimittaja.

Lue myös Tuomas Rantasen haastattelu.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta