Tehtävä Vuosaaressa

Jakautuuko Suomi? Koneen Säätiö usuttaa suurhankkeessaan toimittajia ja tutkijoita selvittämään tätä yhteistyössä. Reetta Räty, Johanna Niemi ja Miika Tervonen etsivät vastausta Vuosaaresta.
JOURNALISTI
6.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Toimittajan taivas. Näin kuvailee freetoimittaja Reetta Räty Meri-Rastilan nuorisotaloa Vuosaaressa. Räty vieraili nuorisotalossa kesäkuussa, jolloin hän kirjoitti Vuosaaresta reportaasia Helsingin Sanomiin.

”Nuorten keskelle oli hirveän helppo mennä. He olivat niin välittömiä: könysivät sohvilla ja ottivat viereen. Oli tosi kiinnostavaa ja hauskaa seurata, kun he pelasivat tietokonepelejä, juttelivat ja pyörivät somessa puhelimillaan.”

Vuodenvaihteessa Räty palaa Vuosaareen pariksi kuukaudeksi, sillä hän on saanut Koneen Säätiöltä apurahan hankkeelle, joka tutkii suomalaisen yhteiskunnan muutosta paikallistason ilmiönä. Rädyn kanssa tutkimusta tekevät kaupunkisuunnittelijana työskentelevä sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen. Kolmikon työ on osa säätiön Jakautuuko Suomi? -suurhanketta, joka rahoittaa toimittajien ja tutkijoiden yhteisprojekteja.

Vuosaari valikoitui Rädyn, Niemen ja Tervosen tutkimuskohteeksi alueen väestörakenteen takia. Itäisessä kaupunginosassa on Helsingin isoimmat tuloerot. Maahanmuuttajataustaisten osuus on siellä pääkaupungin toiseksi suurin.

”Silti Vuosaari on aika tavallinen lähiö, josta kirjoitetaan usein liian latautuneesti. Siihen heijastetaan pelkoja”, Tervonen sanoo.

 

Kolmikon työnjako on selkeä. Tervonen vastaa menneisyydestä ja suhteuttaa uusia ilmiöitä historialliseen perspektiiviin. Räty pureutuu nykyisyyteen. Hän tekee havaintoja, keksii näkökulmia ja kirjoittaa juttuja Vuosaaresta. Niemi taas tähyää tulevaisuuteen ja pohtii, miten kaupunkisuunnittelu voisi edesauttaa uudenlaisen yhteisöllisyyden syntymistä.

Työryhmästä ainoastaan Tervonen on asunut Vuosaaressa, hänkin vain vuoden opiskeluaikanaan. Kolmikon ensimmäinen työvaihe onkin tutustua Vuosaareen ja vuosaarelaisiin, niin asukasyhdistysten aktiivijäseniin kuin ABC-asemalla ja koulupulpetissa notkuviin nuoriin.

”Haluaisimme esimerkiksi saada koululaiset tekemään visuaalisia päiväkirjoja siitä, missä he liikkuvat ja miten heidän reittinsä risteävät”, Niemi kertoo.

 

Räty ja Niemi ovat sisaruksia. Tervonenkin on heille entuudestaan tuttu, joten kaikki ovat vuosien varrella keskustelleet paljon toistensa töistä. Yhteistyötä he eivät ole kuitenkaan tehneet aiemmin. Kolmikko toivoo pystyvänsä yhdistämään tutkimustyön ja journalismin parhaat puolet, syvällisen perehtymisen aiheeseen ja nopean reagoinnin.

”Historiantutkijana kolme kuukautta on minulle lyhyt aika. Toimittajalle se taas on hirveän pitkä aika”, Tervonen
sanoo.

Tervonen tiivistää tutkijoiden tärkeimmän annin toimittajille kahteen sanaan, välihuomioon: ”niin mutta”.

”Toimittajilla on usein vakiintuneita kerrontatapoja, joita yhteiskuntatieteilijät pystyvät kyseenalaistamaan. Tutkijoille mikään ei ole itsestään selvää”, Tervonen sanoo.

Entä mitä annettavaa journalisteilla on tutkijoille?

”Toivottavasti näkökulmia”, Räty sanoo.

”Silloin kun tutkija haluaisi tehdä projektin, johon tarvittaisiin 30 vuotta ja kirjasarja, toimittaja pystyy jarruttelemaan ja rajamaan aiheen yhteen näkökulmaan.”

Kuva: Tutkimus kohtaa journalismin. Toimittaja Reetta Räty, sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen tutkivat suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoja Vuosaaressa osana Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -hanketta. Niemi toivoo hankkeen tuottavan ajankohtaista tutkimustietoa, joka tavoittaa laajan yleisön. ”Rakastan akateemista maailmaa. Silti en koskaan mene lukemaan tuoreita tutkimuksia akateemisista tietokannoista. Lehtiä taas luen koko ajan.”

Koneen Säätiö järjestää kolmannen Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun talvella 2014 – 15. Lisätietoa: koneensaatio.fi/fi/jakautuuko-suomi1

Johanna Niemi

Johanna Niemi on kaupunkisuunnittelijana Steep-yrityksessä. Hän tutkii muun muassa avoimen datan ja uuden teknologian vaikutuksia kaupunkisuunnitteluun. Hän on
koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan sosiologia.

Miika Tervonen

Miika Tervonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa. Tervonen on erikoistunut vähemmistö- ja muuttoliikekysymyksiin. Hän on väitellyt historiasta tohtoriksi
Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa, Firenzessä. Tervonen sai vuonna 2013 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon osana Suomen romanien historia -teoksen kirjoittajaryhmää.

Reetta Räty

Reetta Räty työskenteli 18 vuotta Helsingin Sanomissa toimittajana ja esimiestehtävissä. Hän irtisanoutui elokuussa 2013 ja perusti kahden HS-kollegansa kanssa mediayrityksen Räty-Salovaara-Blåfield. Räty on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

 

 



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta