Tehtävä Vuosaaressa

JOURNALISTI
6.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Jakautuuko Suomi? Koneen Säätiö usuttaa suurhankkeessaan toimittajia ja tutkijoita selvittämään tätä yhteistyössä. Reetta Räty, Johanna Niemi ja Miika Tervonen etsivät vastausta Vuosaaresta.

Toimittajan taivas. Näin kuvailee freetoimittaja Reetta Räty Meri-Rastilan nuorisotaloa Vuosaaressa. Räty vieraili nuorisotalossa kesäkuussa, jolloin hän kirjoitti Vuosaaresta reportaasia Helsingin Sanomiin.

”Nuorten keskelle oli hirveän helppo mennä. He olivat niin välittömiä: könysivät sohvilla ja ottivat viereen. Oli tosi kiinnostavaa ja hauskaa seurata, kun he pelasivat tietokonepelejä, juttelivat ja pyörivät somessa puhelimillaan.”

Vuodenvaihteessa Räty palaa Vuosaareen pariksi kuukaudeksi, sillä hän on saanut Koneen Säätiöltä apurahan hankkeelle, joka tutkii suomalaisen yhteiskunnan muutosta paikallistason ilmiönä. Rädyn kanssa tutkimusta tekevät kaupunkisuunnittelijana työskentelevä sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen. Kolmikon työ on osa säätiön Jakautuuko Suomi? -suurhanketta, joka rahoittaa toimittajien ja tutkijoiden yhteisprojekteja.

Vuosaari valikoitui Rädyn, Niemen ja Tervosen tutkimuskohteeksi alueen väestörakenteen takia. Itäisessä kaupunginosassa on Helsingin isoimmat tuloerot. Maahanmuuttajataustaisten osuus on siellä pääkaupungin toiseksi suurin.

”Silti Vuosaari on aika tavallinen lähiö, josta kirjoitetaan usein liian latautuneesti. Siihen heijastetaan pelkoja”, Tervonen sanoo.

 

Kolmikon työnjako on selkeä. Tervonen vastaa menneisyydestä ja suhteuttaa uusia ilmiöitä historialliseen perspektiiviin. Räty pureutuu nykyisyyteen. Hän tekee havaintoja, keksii näkökulmia ja kirjoittaa juttuja Vuosaaresta. Niemi taas tähyää tulevaisuuteen ja pohtii, miten kaupunkisuunnittelu voisi edesauttaa uudenlaisen yhteisöllisyyden syntymistä.

Työryhmästä ainoastaan Tervonen on asunut Vuosaaressa, hänkin vain vuoden opiskeluaikanaan. Kolmikon ensimmäinen työvaihe onkin tutustua Vuosaareen ja vuosaarelaisiin, niin asukasyhdistysten aktiivijäseniin kuin ABC-asemalla ja koulupulpetissa notkuviin nuoriin.

”Haluaisimme esimerkiksi saada koululaiset tekemään visuaalisia päiväkirjoja siitä, missä he liikkuvat ja miten heidän reittinsä risteävät”, Niemi kertoo.

 

Räty ja Niemi ovat sisaruksia. Tervonenkin on heille entuudestaan tuttu, joten kaikki ovat vuosien varrella keskustelleet paljon toistensa töistä. Yhteistyötä he eivät ole kuitenkaan tehneet aiemmin. Kolmikko toivoo pystyvänsä yhdistämään tutkimustyön ja journalismin parhaat puolet, syvällisen perehtymisen aiheeseen ja nopean reagoinnin.

”Historiantutkijana kolme kuukautta on minulle lyhyt aika. Toimittajalle se taas on hirveän pitkä aika”, Tervonen
sanoo.

Tervonen tiivistää tutkijoiden tärkeimmän annin toimittajille kahteen sanaan, välihuomioon: ”niin mutta”.

”Toimittajilla on usein vakiintuneita kerrontatapoja, joita yhteiskuntatieteilijät pystyvät kyseenalaistamaan. Tutkijoille mikään ei ole itsestään selvää”, Tervonen sanoo.

Entä mitä annettavaa journalisteilla on tutkijoille?

”Toivottavasti näkökulmia”, Räty sanoo.

”Silloin kun tutkija haluaisi tehdä projektin, johon tarvittaisiin 30 vuotta ja kirjasarja, toimittaja pystyy jarruttelemaan ja rajamaan aiheen yhteen näkökulmaan.”

Kuva: Tutkimus kohtaa journalismin. Toimittaja Reetta Räty, sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen tutkivat suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoja Vuosaaressa osana Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -hanketta. Niemi toivoo hankkeen tuottavan ajankohtaista tutkimustietoa, joka tavoittaa laajan yleisön. ”Rakastan akateemista maailmaa. Silti en koskaan mene lukemaan tuoreita tutkimuksia akateemisista tietokannoista. Lehtiä taas luen koko ajan.”

Koneen Säätiö järjestää kolmannen Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun talvella 2014 – 15. Lisätietoa: koneensaatio.fi/fi/jakautuuko-suomi1

Johanna Niemi

Johanna Niemi on kaupunkisuunnittelijana Steep-yrityksessä. Hän tutkii muun muassa avoimen datan ja uuden teknologian vaikutuksia kaupunkisuunnitteluun. Hän on
koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan sosiologia.

Miika Tervonen

Miika Tervonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa. Tervonen on erikoistunut vähemmistö- ja muuttoliikekysymyksiin. Hän on väitellyt historiasta tohtoriksi
Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa, Firenzessä. Tervonen sai vuonna 2013 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon osana Suomen romanien historia -teoksen kirjoittajaryhmää.

Reetta Räty

Reetta Räty työskenteli 18 vuotta Helsingin Sanomissa toimittajana ja esimiestehtävissä. Hän irtisanoutui elokuussa 2013 ja perusti kahden HS-kollegansa kanssa mediayrityksen Räty-Salovaara-Blåfield. Räty on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

 

 



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta