Tehtävä Vuosaaressa

JOURNALISTI
6.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Jakautuuko Suomi? Koneen Säätiö usuttaa suurhankkeessaan toimittajia ja tutkijoita selvittämään tätä yhteistyössä. Reetta Räty, Johanna Niemi ja Miika Tervonen etsivät vastausta Vuosaaresta.

Toimittajan taivas. Näin kuvailee freetoimittaja Reetta Räty Meri-Rastilan nuorisotaloa Vuosaaressa. Räty vieraili nuorisotalossa kesäkuussa, jolloin hän kirjoitti Vuosaaresta reportaasia Helsingin Sanomiin.

”Nuorten keskelle oli hirveän helppo mennä. He olivat niin välittömiä: könysivät sohvilla ja ottivat viereen. Oli tosi kiinnostavaa ja hauskaa seurata, kun he pelasivat tietokonepelejä, juttelivat ja pyörivät somessa puhelimillaan.”

Vuodenvaihteessa Räty palaa Vuosaareen pariksi kuukaudeksi, sillä hän on saanut Koneen Säätiöltä apurahan hankkeelle, joka tutkii suomalaisen yhteiskunnan muutosta paikallistason ilmiönä. Rädyn kanssa tutkimusta tekevät kaupunkisuunnittelijana työskentelevä sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen. Kolmikon työ on osa säätiön Jakautuuko Suomi? -suurhanketta, joka rahoittaa toimittajien ja tutkijoiden yhteisprojekteja.

Vuosaari valikoitui Rädyn, Niemen ja Tervosen tutkimuskohteeksi alueen väestörakenteen takia. Itäisessä kaupunginosassa on Helsingin isoimmat tuloerot. Maahanmuuttajataustaisten osuus on siellä pääkaupungin toiseksi suurin.

”Silti Vuosaari on aika tavallinen lähiö, josta kirjoitetaan usein liian latautuneesti. Siihen heijastetaan pelkoja”, Tervonen sanoo.

 

Kolmikon työnjako on selkeä. Tervonen vastaa menneisyydestä ja suhteuttaa uusia ilmiöitä historialliseen perspektiiviin. Räty pureutuu nykyisyyteen. Hän tekee havaintoja, keksii näkökulmia ja kirjoittaa juttuja Vuosaaresta. Niemi taas tähyää tulevaisuuteen ja pohtii, miten kaupunkisuunnittelu voisi edesauttaa uudenlaisen yhteisöllisyyden syntymistä.

Työryhmästä ainoastaan Tervonen on asunut Vuosaaressa, hänkin vain vuoden opiskeluaikanaan. Kolmikon ensimmäinen työvaihe onkin tutustua Vuosaareen ja vuosaarelaisiin, niin asukasyhdistysten aktiivijäseniin kuin ABC-asemalla ja koulupulpetissa notkuviin nuoriin.

”Haluaisimme esimerkiksi saada koululaiset tekemään visuaalisia päiväkirjoja siitä, missä he liikkuvat ja miten heidän reittinsä risteävät”, Niemi kertoo.

 

Räty ja Niemi ovat sisaruksia. Tervonenkin on heille entuudestaan tuttu, joten kaikki ovat vuosien varrella keskustelleet paljon toistensa töistä. Yhteistyötä he eivät ole kuitenkaan tehneet aiemmin. Kolmikko toivoo pystyvänsä yhdistämään tutkimustyön ja journalismin parhaat puolet, syvällisen perehtymisen aiheeseen ja nopean reagoinnin.

”Historiantutkijana kolme kuukautta on minulle lyhyt aika. Toimittajalle se taas on hirveän pitkä aika”, Tervonen
sanoo.

Tervonen tiivistää tutkijoiden tärkeimmän annin toimittajille kahteen sanaan, välihuomioon: ”niin mutta”.

”Toimittajilla on usein vakiintuneita kerrontatapoja, joita yhteiskuntatieteilijät pystyvät kyseenalaistamaan. Tutkijoille mikään ei ole itsestään selvää”, Tervonen sanoo.

Entä mitä annettavaa journalisteilla on tutkijoille?

”Toivottavasti näkökulmia”, Räty sanoo.

”Silloin kun tutkija haluaisi tehdä projektin, johon tarvittaisiin 30 vuotta ja kirjasarja, toimittaja pystyy jarruttelemaan ja rajamaan aiheen yhteen näkökulmaan.”

Kuva: Tutkimus kohtaa journalismin. Toimittaja Reetta Räty, sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen tutkivat suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoja Vuosaaressa osana Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -hanketta. Niemi toivoo hankkeen tuottavan ajankohtaista tutkimustietoa, joka tavoittaa laajan yleisön. ”Rakastan akateemista maailmaa. Silti en koskaan mene lukemaan tuoreita tutkimuksia akateemisista tietokannoista. Lehtiä taas luen koko ajan.”

Koneen Säätiö järjestää kolmannen Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun talvella 2014 – 15. Lisätietoa: koneensaatio.fi/fi/jakautuuko-suomi1

Johanna Niemi

Johanna Niemi on kaupunkisuunnittelijana Steep-yrityksessä. Hän tutkii muun muassa avoimen datan ja uuden teknologian vaikutuksia kaupunkisuunnitteluun. Hän on
koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan sosiologia.

Miika Tervonen

Miika Tervonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa. Tervonen on erikoistunut vähemmistö- ja muuttoliikekysymyksiin. Hän on väitellyt historiasta tohtoriksi
Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa, Firenzessä. Tervonen sai vuonna 2013 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon osana Suomen romanien historia -teoksen kirjoittajaryhmää.

Reetta Räty

Reetta Räty työskenteli 18 vuotta Helsingin Sanomissa toimittajana ja esimiestehtävissä. Hän irtisanoutui elokuussa 2013 ja perusti kahden HS-kollegansa kanssa mediayrityksen Räty-Salovaara-Blåfield. Räty on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

 

 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta