Tehtävä Vuosaaressa

Jakautuuko Suomi? Koneen Säätiö usuttaa suurhankkeessaan toimittajia ja tutkijoita selvittämään tätä yhteistyössä. Reetta Räty, Johanna Niemi ja Miika Tervonen etsivät vastausta Vuosaaresta.
JOURNALISTI
6.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Toimittajan taivas. Näin kuvailee freetoimittaja Reetta Räty Meri-Rastilan nuorisotaloa Vuosaaressa. Räty vieraili nuorisotalossa kesäkuussa, jolloin hän kirjoitti Vuosaaresta reportaasia Helsingin Sanomiin.

”Nuorten keskelle oli hirveän helppo mennä. He olivat niin välittömiä: könysivät sohvilla ja ottivat viereen. Oli tosi kiinnostavaa ja hauskaa seurata, kun he pelasivat tietokonepelejä, juttelivat ja pyörivät somessa puhelimillaan.”

Vuodenvaihteessa Räty palaa Vuosaareen pariksi kuukaudeksi, sillä hän on saanut Koneen Säätiöltä apurahan hankkeelle, joka tutkii suomalaisen yhteiskunnan muutosta paikallistason ilmiönä. Rädyn kanssa tutkimusta tekevät kaupunkisuunnittelijana työskentelevä sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen. Kolmikon työ on osa säätiön Jakautuuko Suomi? -suurhanketta, joka rahoittaa toimittajien ja tutkijoiden yhteisprojekteja.

Vuosaari valikoitui Rädyn, Niemen ja Tervosen tutkimuskohteeksi alueen väestörakenteen takia. Itäisessä kaupunginosassa on Helsingin isoimmat tuloerot. Maahanmuuttajataustaisten osuus on siellä pääkaupungin toiseksi suurin.

”Silti Vuosaari on aika tavallinen lähiö, josta kirjoitetaan usein liian latautuneesti. Siihen heijastetaan pelkoja”, Tervonen sanoo.

 

Kolmikon työnjako on selkeä. Tervonen vastaa menneisyydestä ja suhteuttaa uusia ilmiöitä historialliseen perspektiiviin. Räty pureutuu nykyisyyteen. Hän tekee havaintoja, keksii näkökulmia ja kirjoittaa juttuja Vuosaaresta. Niemi taas tähyää tulevaisuuteen ja pohtii, miten kaupunkisuunnittelu voisi edesauttaa uudenlaisen yhteisöllisyyden syntymistä.

Työryhmästä ainoastaan Tervonen on asunut Vuosaaressa, hänkin vain vuoden opiskeluaikanaan. Kolmikon ensimmäinen työvaihe onkin tutustua Vuosaareen ja vuosaarelaisiin, niin asukasyhdistysten aktiivijäseniin kuin ABC-asemalla ja koulupulpetissa notkuviin nuoriin.

”Haluaisimme esimerkiksi saada koululaiset tekemään visuaalisia päiväkirjoja siitä, missä he liikkuvat ja miten heidän reittinsä risteävät”, Niemi kertoo.

 

Räty ja Niemi ovat sisaruksia. Tervonenkin on heille entuudestaan tuttu, joten kaikki ovat vuosien varrella keskustelleet paljon toistensa töistä. Yhteistyötä he eivät ole kuitenkaan tehneet aiemmin. Kolmikko toivoo pystyvänsä yhdistämään tutkimustyön ja journalismin parhaat puolet, syvällisen perehtymisen aiheeseen ja nopean reagoinnin.

”Historiantutkijana kolme kuukautta on minulle lyhyt aika. Toimittajalle se taas on hirveän pitkä aika”, Tervonen
sanoo.

Tervonen tiivistää tutkijoiden tärkeimmän annin toimittajille kahteen sanaan, välihuomioon: ”niin mutta”.

”Toimittajilla on usein vakiintuneita kerrontatapoja, joita yhteiskuntatieteilijät pystyvät kyseenalaistamaan. Tutkijoille mikään ei ole itsestään selvää”, Tervonen sanoo.

Entä mitä annettavaa journalisteilla on tutkijoille?

”Toivottavasti näkökulmia”, Räty sanoo.

”Silloin kun tutkija haluaisi tehdä projektin, johon tarvittaisiin 30 vuotta ja kirjasarja, toimittaja pystyy jarruttelemaan ja rajamaan aiheen yhteen näkökulmaan.”

Kuva: Tutkimus kohtaa journalismin. Toimittaja Reetta Räty, sosiologi Johanna Niemi ja historioitsija Miika Tervonen tutkivat suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoja Vuosaaressa osana Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -hanketta. Niemi toivoo hankkeen tuottavan ajankohtaista tutkimustietoa, joka tavoittaa laajan yleisön. ”Rakastan akateemista maailmaa. Silti en koskaan mene lukemaan tuoreita tutkimuksia akateemisista tietokannoista. Lehtiä taas luen koko ajan.”

Koneen Säätiö järjestää kolmannen Jakautuuko Suomi? -rahoitushaun talvella 2014 – 15. Lisätietoa: koneensaatio.fi/fi/jakautuuko-suomi1

Johanna Niemi

Johanna Niemi on kaupunkisuunnittelijana Steep-yrityksessä. Hän tutkii muun muassa avoimen datan ja uuden teknologian vaikutuksia kaupunkisuunnitteluun. Hän on
koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan sosiologia.

Miika Tervonen

Miika Tervonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa. Tervonen on erikoistunut vähemmistö- ja muuttoliikekysymyksiin. Hän on väitellyt historiasta tohtoriksi
Yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa, Firenzessä. Tervonen sai vuonna 2013 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon osana Suomen romanien historia -teoksen kirjoittajaryhmää.

Reetta Räty

Reetta Räty työskenteli 18 vuotta Helsingin Sanomissa toimittajana ja esimiestehtävissä. Hän irtisanoutui elokuussa 2013 ja perusti kahden HS-kollegansa kanssa mediayrityksen Räty-Salovaara-Blåfield. Räty on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

 

 



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta