Palkittu lanttujen lataaja

JOURNALISTI
6.11.2014

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, kuva

Yle Puheen Lanttulataamo-ohjelmaa toimittanut Heidi Laaksonen toivoisi median käsittelevän enemmän mielenterveysoireiden ehkäisyä. ”Kaikkien pitäisi pitää huolta mielenterveydestään, kuten fyysisestä kunnostaankin.”

Mielen sairauksista pitäisi puhua samalla tavalla kuin diabeteksesta, lonkkavaivoista ja muista sairauksista”, sanoo Yle Puheen tuottaja Heidi Laaksonen.

Tämä ajatus oli Laaksosen mielessä, kun hän toimitti keväällä Lanttulataamo-sarjaa. Lokakuussa Suomen Mielenterveysseura antoi hänelle valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon stereotypioiden murtamisesta.

Laaksonen sai idean Lanttulataamosta toissa kesänä, opiskellessaan stressinhallintaa mindfulness-kurssilla.

”Halusin tehdä suorasukaisen ja reippaan ohjelman, jossa mielenterveyteen kiinnitetään huomiota ja annetaan ihan kaikille vinkkejä siihen, miten voi huolehtia henkisestä jaksamisestaan.”

 

Radiotuottajan mielestä mielenterveysaiheita käsitellään mediassa liian ongelmakeskeisesti.

”Nykyisten lääkkeiden avulla mielenterveysongelmista kärsivä voi elää hyvää ja täysipainoista elämää, mutta tästä näkee harvoin juttuja. Avoimesti sairaudestaan puhuvaa saatetaan kiitellä rohkeudesta, mutta samalla hänet leimataan iäksi ihmiseksi, jolla on ’lanttuongelmia’.”

Laaksonen oppi Lanttulataamoa tehdessään, että niinkin vaikeasta mielisairaudesta kuin skitsofreniasta voi parantua.

”Media voisi kertoa enemmän hyvistä asioista.”

Tieto mahdollisuudesta parantua skitsofreniasta ilahdutti Laaksosta siksikin, että sairaus on yleinen hänen suvussaan. Muitakin mielenterveysongelmia tuottaja on todistanut lähipiirissään.

 

Lanttulataamo päättyi toukokuussa – toistaiseksi, Laaksosen päätyö kun on tuottaa ohjelmia, tällä hetkellä Puheen Päivää, Perttu Häkkistä sekä Alia ja Husua. Lanttulataamo on silti jo kertaalleen palannut, kun Laaksonen teki elokuussa jakson uskonyhteisöjen uhreista. Häntä innoitti muun muassa Olympiastadionilla esiintynyt saarnaaja David Herzog.

”En ole kuopannut Lanttulataamoa, mutta viikoittaisena se olisi alkanut toistaa itseään.”

Laaksonen toivoo kuitenkin muiden journalistien pitävän mielenterveysaiheita esillä.

”Media ei vieläkään puhu riittävästi mielenterveydestä. Miksei työelämä voi joustaa niin, että vajaakuntoisetkin pääsisivät työnsyrjään kiinni? Miksi ihmeessä nuoret ihmiset pistetään eläkkeelle? Kun asioista puhutaan, ymmärrys lisääntyy ja ennakkoluulot hälvenevät.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta