En krympande effekt

JOURNALISTI
6.11.2014

Dan Lolax, text

”Kobbe”, ”Baba” och ”Staffi” har, liksom ”Calle”, ”Lillan” och ”Toffe”, en krympande effekt, skriver Dan Lolax.

Om min erfarenhet inte är unik så är förnamn och smeknamn det första en journalist på en finlandssvensk nyhetsredaktion måste lära sig.

Arbetsrutiner, teknik, vem som är vem i kommunalpolitiken – allt sådant är viktigt. Men journalisten har inte fattat galoppen förrän hen vet vem ”Danne”, ”Patte”, ”Tjäbä” och det övriga gänget är.

Och när hen väl lärt sig och blivit en del av den ofta redaktionsöverskridande hegemonin – för alla känner som bekant alla – då gäller det att inför nästa nykomling på redaktionen använda enbart för- och smeknamn för att visa sin hemhörighet.

Det är en sorts initieringsrit, att sömlöst gå från att inte ha en aning om vem dessa människor är, men aldrig visa sin okunskap, till att själv bli ett för- eller smeknamn – som om man alltid varit ett.

Min poäng är att Svenskfinlands påstådda litenhet är delvis en självuppfyllande profetia. ”Kobbe”, ”Baba” och ”Staffi” har, liksom ”Calle”, ”Lillan” och ”Toffe”, en krympande effekt.

Jag skriver ”delvis”. Det finns nämligen en större verklighet utanför redaktionerna – och utanför parti- och stiftelsekontoren.

Exempel? Tja, Barbro Teir träffade en öm punkt då hon på en publicistdebatt, efter hård kritik från Hbl:s fackklubb, sa att många journalister är besvikna över allmänhetens ointresse för deras situation.

Folk har inte samma relation till journalister som journalister har till varandra. Faktum är, att medan journalister tar de egna kretsarna för större än de är, kan de för en utomstående te sig som mindre än de är.

Exempel? Tja, då samma Teir som ovan anställer Martina Harms-Aalto som innehållsdirektör finns risken att det inte framstår som ”fräscht” utan som att Svenskfinlands innersta krets visar sig vara just så liten som folk misstänker.

Jag pekar inte finger. Jag jobbar själv för ett bolag som ägs av en storspelare i Svenskfinland, Stiftelsen för Åbo Akademi, och ÅU:s redaktion ligger vägg i vägg med SFP:s kontor i Åbo.

Det här är inte enbart en fråga om hur saker och ting verkar vara. Det gäller att ständigt försäkra andra, och sig själv, om att misstankarna är ogrundade.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta